{"id":1444,"date":"2011-06-08T19:53:40","date_gmt":"2011-06-08T16:53:40","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1444"},"modified":"2011-06-08T20:07:20","modified_gmt":"2011-06-08T17:07:20","slug":"maailman-kaunein-maalaus","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1444","title":{"rendered":"Maailman kaunein maalaus?"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

\u201dN\u00e4in minun olisi pit\u00e4nyt kirjoittaa. Viimeiset kirjani ovat liian kuivia, olisi pit\u00e4nyt sivell\u00e4 useampi kerros v\u00e4ri\u00e4, tehd\u00e4 lauseesta arvokas sin\u00e4ns\u00e4, niin kuin t\u00e4m\u00e4 keltainen sein\u00e4nkaistale.\u201d<\/p>\n

\"Jan<\/p>\n

Jan Vermeer van Delft maalasi panoraamansa ”N\u00e4kym\u00e4 Delftist\u00e4” vuosina 1660 – 1661. Kun Marcel Proust liki kolmesataa vuotta my\u00f6hemmin kirjoitti romaanisarjaansa Kadonnutta aikaa etsim\u00e4ss\u00e4<\/em>, yksi avainkohtauksista on kirjailija Bergotten kuolema Vermeerin taiden\u00e4yttelyss\u00e4. Proust k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kokonaisen sivun Delftin maiseman keltaisen sein\u00e4nkaistaleen kuvaukseen.<\/p>\n

Kirjailija miettii miten taulun yksityiskohta symboloi jotain sellaista, johon h\u00e4n olisi valmis vaihtamaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Ja niin k\u00e4y, meille kaikille k\u00e4y niin. Vaihdamme el\u00e4m\u00e4mme johonkin \u2013 kuka mihinkin. Hyvin harvalle on annettu kyky lunastaa kuolemattomuus el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vermeer on yksi taidehistorian kiistellyimpi\u00e4 ja salaper\u00e4isimpi\u00e4 hahmoja. Nelj\u00e4ntoista lapsen is\u00e4, joka asui perheineen vaimonsa Catharina Bolnesin varakkaan \u00e4idin talossa. Menestyess\u00e4\u00e4n h\u00e4n maalasi keskim\u00e4\u00e4rin kaksi taulua vuodessa ja kykeni el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n perheens\u00e4, mutta k\u00f6yhtyi ennen kuolemaansa.<\/p>\n

Suuriin kertomuksiin kuuluu, ett\u00e4 taiteilija vaipui unohduksiin. Historioitsija Thor\u00e9-B\u00fcrger ja\u00a0impressionismin aikalaiset l\u00f6ysiv\u00e4t Vermeerin uudelleen. Van Gogh ihasteli h\u00e4nen v\u00e4ripalettiaan ja runoilija Paul Valery nimesi maalauksen Tytt\u00f6 helmikorvakoruissaan \u201dPohjoisen Mona Lisaksi.\u201d<\/p>\n

Vermeer on kiehtonut useita j\u00e4lkipolvien taiteilijoita. Dali tutki h\u00e4nen ikkunoita ja peilej\u00e4\u00e4n, jotka toimivat valonl\u00e4htein\u00e4 ja vihjein\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 maailmasta. Edward Hopper oli enemm\u00e4n kuin sukulaissielu \u2013 h\u00e4n p\u00e4ivitti Vermeerin maalausten kihisev\u00e4n tyhjyyden tunteen, joka pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajan ja muuttaa sen ikuisuudeksi.<\/p>\n

Palaan seuraavassa jutussa Vermeerin maalaukseen \u201dMaitotytt\u00f6\u201d, joka on yksi taidehistorian hallituimpia naiskuvia. Lopuksi lyhyt maininta \u201dmaailman kauneimmasta maalauksesta\u201d. Rivit l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s elokuussa julkaistavasta romaanistani.<\/p>\n

\u201dJa kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, levollinen maalaus on pys\u00e4ytt\u00e4nyt kadonneen ajan, ja jos jostain pit\u00e4isi hakea niin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja kliseist\u00e4 m\u00e4\u00e4rett\u00e4 kuin ikuisuus, Vermeerin maalaus auttaisi ajattelua hyv\u00e4\u00e4n alkuun.\u201d<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dN\u00e4in minun olisi pit\u00e4nyt kirjoittaa. Viimeiset kirjani ovat liian kuivia, olisi pit\u00e4nyt sivell\u00e4 useampi kerros v\u00e4ri\u00e4, tehd\u00e4 lauseesta arvokas sin\u00e4ns\u00e4, niin kuin t\u00e4m\u00e4 keltainen sein\u00e4nkaistale.\u201d Jan Vermeer van Delft maalasi panoraamansa ”N\u00e4kym\u00e4 Delftist\u00e4” vuosina 1660 – 1661. Kun Marcel Proust liki kolmesataa vuotta my\u00f6hemmin kirjoitti romaanisarjaansa Kadonnutta aikaa etsim\u00e4ss\u00e4, yksi avainkohtauksista on kirjailija Bergotten kuolema […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[343,64,63,87,88,96,529],"tags":[896,899,897,898],"class_list":["post-1444","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallinen-estetiikka","category-kirjalliset-nayttamot","category-kirjoittamisen-ideat","category-kuvataide","category-kuvataiteilijat","category-maailmankirjallisuus","category-sivistys","tag-jan-vermeer","tag-kadonnutta-aikaa-etsimassa","tag-marcel-proust","tag-nakyma-delftista"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1444"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1449,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1444\/revisions\/1449"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}