![\"Mirkka](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/07\/mirkka.jpg\" "\\"Mirkka")
<\/p>\n
Tein aikanaan Aamulehteen kritiikin Valekuun reitist\u00e4. Siin\u00e4 sivutaan Rekolan runoilijanlaatua yleisimminkin, joten se sopii uusia t\u00e4ss\u00e4. Osa tekstist\u00e4 on jo aiemmassa postauksessani, mutta ajankohtainen kertaus ei haitanne. Laajemmin kiinnostuneille voin suositella Liisa Enwaldin v\u00e4it\u00f6skirjaa Kaiken liikkeess\u00e4 lepo<\/em> (SKS 1997). Alun terminologia saattaa olla hankalaa, mutta siit\u00e4 selvitty\u00e4 n\u00e4k\u00f6alat alkavat avartua. Y\u00f6py\u00f6d\u00e4lle kirja on mit\u00e4 parhain, ajattelun ev\u00e4it\u00e4 nautittavaksi muutama sivu kerrallaan.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n Lehdiss\u00e4 on viime p\u00e4ivin\u00e4 kutsuttu runoilija Mirkka Rekolaa el\u00e4v\u00e4ksi klassikoksi. En pid\u00e4 nimityksest\u00e4. Sanat ovat totta vain erikseen. Yhdess\u00e4 ne tuovat mieleen tuotantonsa n\u00e4k\u00f6ispatsaaksi kivettyneen kirjailijan, joka seisoo ammoin kirjoitettujen s\u00e4keidens\u00e4 jalustalla.<\/p>\n Rekolan Uusi kokoelma, Valekuun reitti<\/em> osoittaa, ett\u00e4 viidenkymmenen vuoden matka sanojen kanssa ei ole vienyt niilt\u00e4 ter\u00e4\u00e4. Kieli on kirkasta ja s\u00e4keist\u00e4 syntyv\u00e4 energia jaksaa yh\u00e4 murtaa luutuneita ajatuskulkuja. Rekola julkaisi esikoisensa Vedess\u00e4 palaa <\/em>1954. Valekuun reitti on kahdeskymmenes nelj\u00e4s lenkki Rekolan johdonmukaisena jatkuneeseen runo -ja aforismituotantoon. <\/span><\/p>\n Sin\u00e4, min\u00e4 ja maailma<\/strong><\/p>\n Rekola on aina kirjoittanut trendeist\u00e4 piittaamatta. H\u00e4n on ottanut vastaan haasteista kovimman \u2013 kirjoittaa siit\u00e4 mit\u00e4 ei voi sanoilla ilmaista. V\u00e4hempi ei ole riitt\u00e4nyt: \u201dJoka p\u00e4iv\u00e4 edess\u00e4 tyhj\u00e4 lehti, min\u00e4 kirjoitan \/ pid\u00e4n sen avoimena.\u201d Kun runoilijalle vuonna 1995 my\u00f6nnettiin taiteen Suomi-palkinto raati arvioi h\u00e4nen sanataiteensa kuuluvan maailman merkitt\u00e4vimpiin.<\/p>\n Rekolan runoudessa toteutuu outo yht\u00e4l\u00f6, h\u00e4nen tekstins\u00e4 on yht\u00e4 aikaa yleismaailmallista ja tulee silti lukijaa liki, suorastaan h\u00e4nen sis\u00e4lleen. Min\u00e4st\u00e4 tulee sin\u00e4 ja sin\u00e4st\u00e4 min\u00e4. Maailma tapahtuu suhteessa toiseen. \u201dEi kukaan el\u00e4 t\u00e4t\u00e4 yksin.\u201d, h\u00e4n kirjoittaa.<\/p>\n Jos hakisin Rekolalle sukulaissielua maailmanluokan lyyrikoista, nousee mieleen Tomas Transtr\u00f6mer<\/em>, joka on ollut kestosuosikki Nobel-spekulaattoreiden listoilla. Kummankin lause luottaa laveuden sijasta syvyyteen ja \u00e4\u00e4nekkyyden asemasta hiljaisuuteen.<\/p>\n Uudistajan osa<\/strong><\/p>\n Rekola on runoissaan ja aforismeissaan osoittanut suomen kielen kauneuden ja sen h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t ilmaisumahdollisuudet. H\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n lukiessa nousee ensin mieleen tavanomaisin tulkinta. Kohta jo toinen \u2013 ja sitten kolmas. Lopulta sanat ovat yht\u00e4 liikett\u00e4 kun lukijan ajatus kulkee eri merkitysten v\u00e4lill\u00e4. Runojen energiasta tulee osa lukijan ajatusprosessia.<\/p>\n Markku Envall<\/em> nostaa Rekolan muutaman vuoden takaisessa v\u00e4it\u00f6skirjassaan suomalaisen aforismin uudistajaksi. Aforistiikka kietoutuu my\u00f6s Rekolan runouteen. On kuitenkin syyt\u00e4 unohtaa mielikuvat aforismeista terapeuttisina ikiaikaisen viisauden kiteytymin\u00e4. Rekolan aforistiikka on kehotus ajatella itse, mutta ei j\u00e4\u00e4d\u00e4 yhden tulkinnallisen totuuden vangiksi.<\/p>\n Runoilijaa on luonnehdittu mystikoksi, mutta sekin sana vie harhaan \u2013 siihen kytkeytyy vaikutelma h\u00e4m\u00e4r\u00e4per\u00e4isyydest\u00e4. Rekolan teksteiss\u00e4 kartetaan abstraktia ilmaisua. Kirjoittamisen ja oivaltamisen ilo ovat aina l\u00e4sn\u00e4. Olkoonkin, ett\u00e4 runot monitulkintaisuudessaan saattavat koetella keskittymiskyky\u00e4.<\/p>\n Matkalla tulevaisuuteen<\/strong><\/p>\n L\u00e4nsimaisen ajattelun logiikassa teorioiden on oltava toteen n\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Tyhjyys on tila, josta on pyritt\u00e4v\u00e4 pois ja v\u00e4litilat on ohitettava nopeasti matkalla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Rekolan runous kyseenalaistaa t\u00e4m\u00e4n ajattelun. Pys\u00e4htymisest\u00e4 ja tyhjyyden kokemisesta tulee portti maailman tulkinnan loputtomiin mahdollisuuksiin.<\/p>\n Valekuun reitti murtaa lineaarista ajattelua. Kirjan keskell\u00e4 on aikapiste, vertikaalin ja horisontaalin leikkaus, josta kurotetaan menneeseen ja tulevaan. Kokoelma alkaa laatikon pohjalta l\u00f6ytyv\u00e4st\u00e4 is\u00e4n kyn\u00e4st\u00e4 ja nousee lopulta tulevaisuuteen ja taivaaseen. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on sarjallinen runo, jonka n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 on Kubrinovossa sijaitseva Pyh\u00e4n Georgiuksen kirkko.<\/span><\/p>\n Rekola pist\u00e4\u00e4 arvioitsijat kovan paikan eteen. H\u00e4nen kielens\u00e4 analysointi kielen keinoin saattaa johtaa kryptiseen sanahelin\u00e4\u00e4n, joka lopulta piment\u00e4\u00e4 sen, mit\u00e4 oli tarkoitus valaista.<\/p>\n Elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjoissaan olevansa vakuuttunut, ett\u00e4 tulevaisuudessa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vimm\u00e4t l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4 ihmiskunta tulee tekem\u00e4\u00e4n ajan ulottuvuudesta. Rekola s\u00e4keet tekev\u00e4t tutkimusmatkoja uusiin ulottuvuuksiin. Runoissa aika on monin tavoin l\u00e4sn\u00e4. Runoilija toistaa usein miten vuosi on paikka. Aika ja tila yhdistyv\u00e4t.<\/p>\n Junaan kirjoitetussa runossa eri tilat, liike ja aikaulottuvuus koetaan samanaikaisesti: \u201dMin\u00e4 saatoin istua koko matkan \/ sinua vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 \/ ja p\u00e4\u00e4teasemalla odottaa \/ ett\u00e4 olet siell\u00e4 vastassa minua.\u201d<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n Mirkka Rekolaa<\/strong> voi pit\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 suomalaisesta kirjailijasta, joka on j\u00e4\u00e4nyt tuntemattomaksi suurelle yleis\u00f6lle. Media ei ole h\u00e4nt\u00e4 omakseen ottanut, ja el\u00e4misen peruskysymyksi\u00e4 luotaavat tekstit olisivat vaatineet lukijoilta syventymist\u00e4 ja omaa ajattelua.<\/p>\n Kirjallisuuden saama huomio perustuu yh\u00e4 voimakkaammin julkkiskulttuuriin, jossa tekij\u00e4 ker\u00e4\u00e4 sanottavaansa suuremman huomion. N\u00e4in Rekola kertoo itse havahtuneensa saman kysymyksen \u00e4\u00e4rell\u00e4:<\/p>\n \u201dJa sitten min\u00e4 olen kysym\u00e4ss\u00e4 H\u00e4nt\u00e4 niin kuin vaatisin tekij\u00e4\u00e4 esiin. Minusta t\u00e4m\u00e4 Jumalan kyseleminen alkoi tuntua kaikkea muuta kuin kunnialliselta. Mutta se on maailman tapa: tekij\u00e4 kiinnostaa enemm\u00e4n kuin ty\u00f6. Me huudamme Jumalaa esiin t\u00e4st\u00e4 maailmankaikkeudesta sen sijaan ett\u00e4 ihmettelisimme t\u00e4t\u00e4 mikro -ja makrokosmosta. Ja avaruutta toisissamme ja itsess\u00e4mme.\u201d<\/p>\n ……………………………………………………………………………<\/p>\n Jutun otsikkona on Rekolan kokoelman nimi vuodelta 1972.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mirkka Rekola t\u00e4ytti 80 vuotta 26. kes\u00e4kuuta. Hesarin onnittelujutussa toimittaja sanoo: \u201dMirkka Rekola on Suomen hienoin runoilija. Hienoin jonka olen l\u00f6yt\u00e4nyt.” Sopii noinkin k\u00e4rjist\u00e4\u00e4. Tehd\u00e4\u00e4n ajatuskoe ja mietit\u00e4\u00e4n kenen runot tuntuvat tuoreilta sadan vuoden kuluttua. Rekola on vahvoilla. Valekuun reitti (wsoy 2004) on Rekolan suurelta kustantajalta viimeksi julkaisema kokoelma. Pieni Katharos julkaisi kokoelman Vesi on […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[85,501,130,432,254],"tags":[389,916,382,915,384],"class_list":["post-1484","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aforismit","category-kritiikit","category-runous","category-suomen-kieli","category-unohdettujen-runojen-klinikka","tag-liisa-enwald","tag-markku-envall","tag-mirkka-rekola","tag-valekuun-reitti","tag-vesi-on-maailman-muisti"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1484","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1484"}],"version-history":[{"count":9,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1493,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1484\/revisions\/1493"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}