{"id":1990,"date":"2012-04-11T13:02:34","date_gmt":"2012-04-11T10:02:34","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1990"},"modified":"2012-04-11T13:02:34","modified_gmt":"2012-04-11T10:02:34","slug":"mikaan-ei-katoa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1990","title":{"rendered":"Mik\u00e4\u00e4n ei katoa!"},"content":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n juttuun hippu kovaa faktaa. Tarkalleen ottaen 10 grammaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4n merkitys selvi\u00e4\u00e4 lopussa \u2013 ja se on \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Aluksi pari seikkaa, joiden ymm\u00e4rt\u00e4minen tuottaa itselleni vaikeuksia. Energiaa ei voida kuluttaa. \u201dEnergiankulutuksella\u201d tarkoitetaan, ett\u00e4 arvokkaammassa muodossa oleva energia (esim. \u00f6ljyn kemiallinen energia) muutetaan v\u00e4hemm\u00e4n arvokkaaksi, vaikkapa kuumaksi ilmaksi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1992\" title=\"Hiroshima 6.8.1945.\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/hirosh.jpg\" alt=\"Hiroshima 6.8.1945.\" width=\"515\" height=\"356\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/hirosh.jpg 515w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/hirosh-300x207.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><\/p>\n<p>Asia yksinkertaistettuna: suljetussa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 energian m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vakio. Eli kun ajat auton kivisein\u00e4\u00e4n, liike-energia muuttuu melu- ja l\u00e4mp\u00f6energiaksi ja mm. lent\u00e4vien kappaleiden energiaksi.<\/p>\n<p>Asia mutkistuu, kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n mukaan massa. Albert Einstein kuvasi massan vain er\u00e4\u00e4ksi energian muodoksi. Ei voimaa ilman ainetta. Ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4en, ei ainetta ilman voimaa.<\/p>\n<p>E=mc\u00b2 \u2013 massa on energiaa. Energiaa ei siis voi muuttaa ainoastaan muiksi energiamuodoiksi, vaan my\u00f6s massaksi, ja p\u00e4invastoin. Suhteellisuusteorian mukaan suureen nopeuteen kiihdytett\u00e4ess\u00e4 kappaleen massa kasvaa. Valonnopeudella se olisi \u00e4\u00e4ret\u00f6n. Jos hyttysen vauhti olisi 99,9999999999999 prosenttia valonnopeudesta, se painaisi yli seitsem\u00e4n tuhatta kiloa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1993\" title=\"Albert Einstein 1879 - 1955.\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/einst.jpg\" alt=\"Albert Einstein 1879 - 1955.\" width=\"515\" height=\"371\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/einst.jpg 515w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/einst-300x216.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><\/p>\n<p>Einsteinin kaavan mukaan voidaan laskea energian arvo. Massa kerrotaan valonnopeuden neli\u00f6ll\u00e4 (c\u00b2). Luvusta tulee suunnattoman suuri, ja se tarkoittaa, ett\u00e4 aineessa on sidottuna k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 energiaa.\u00a0Kymmenen grammaa riitti tuhoamaan Hiroshiman elokuun 6. p\u00e4iv\u00e4n aamuna 1945.<\/p>\n<p>Kun energia muutetaan massaksi, saadaan hiukkas- ja antihiukkaspareja, joiden massa vastaa niiden tuottamiseen tarvittavaa energiaa. Raskaiden hiukkasten hajotessa moneksi kevyeksi, energiaa j\u00e4\u00e4 yli ja syntyneet hiukkaset saavat sen mukaansa liike-energiana. N\u00e4in tapahtuu atomiytimen radioaktiivisessa hajoamisessa.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lienee k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 olen lukenut jotain fiktion vastapainoksi. Kyse on kirjasta <em>Luonto, tiede ja el\u00e4m\u00e4<\/em>. (Ajatus kirjat 2007) Toimittaneet Detlev Ganten, Thomas Deichman ja Thilo Spahl. Kaikki herrat alansa huippuja.<\/p>\n<p>600-sivuisen kirjan j\u00e4rjestelm\u00e4llinen lukeminen olisi minulle puuduttavaa. Selailukirjana se on mit\u00e4 mainioin. Einsteinin ajattelumekanismeista olen ollut jo aiemmin kiinnostunut ja kirjoittanut niist\u00e4 mm. t\u00e4h\u00e4n blogiin. Tiedemiesten moraalipohdinoihin en ota kantaa, maailma hakee aina uomansa tavalla tai toisella. Ehk\u00e4 kaikissa luomisprosesseissa \u2013 tuloksista riippumatta \u2013 on jotain samankaltaista.<\/p>\n<p>N\u00e4in sanoo fysiikan nobelisti (1921), jota taloudenhoitaja kutsui pienen\u00e4 <em>Kajahtaneeksi<\/em> ja muut sisarukset <em>Veli Pitk\u00e4piim\u00e4ksi.<\/em><\/p>\n<p>\u201dSanoilla tai kielell\u00e4 sellaisena kuin ne kirjoitetaan tai puhutaan ei n\u00e4yt\u00e4 olevan mit\u00e4\u00e4n osuutta ajattelumekanismissani. Sanat ja muut merkit on etsitt\u00e4v\u00e4 vaivalloisesti vasta toisessa vaiheessa kun mainittu assosioiva peli on riitt\u00e4v\u00e4sti vakiinnutettu.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n juttuun hippu kovaa faktaa. Tarkalleen ottaen 10 grammaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4n merkitys selvi\u00e4\u00e4 lopussa \u2013 ja se on \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4. Aluksi pari seikkaa, joiden ymm\u00e4rt\u00e4minen tuottaa itselleni vaikeuksia. Energiaa ei voida kuluttaa. \u201dEnergiankulutuksella\u201d tarkoitetaan, ett\u00e4 arvokkaammassa muodossa oleva energia (esim. \u00f6ljyn kemiallinen energia) muutetaan v\u00e4hemm\u00e4n arvokkaaksi, vaikkapa kuumaksi ilmaksi. Asia yksinkertaistettuna: suljetussa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 energian m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vakio. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[123,1016,683],"tags":[1121,1124,1125,1122,1123],"class_list":["post-1990","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lukeminen","category-tiede","category-tietokirjat","tag-albert-einstein","tag-fysiikan-nobel-1921","tag-hiroshima-1945","tag-luonto-tiede-ja-elama","tag-yleinen-suhteellisuusteoria"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1990","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1990"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1990\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1998,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1990\/revisions\/1998"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1990"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1990"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1990"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}