{"id":2078,"date":"2012-05-15T13:23:36","date_gmt":"2012-05-15T10:23:36","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=2078"},"modified":"2012-05-15T13:23:36","modified_gmt":"2012-05-15T10:23:36","slug":"kolme-nakokulmaa-keskitysleirilta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=2078","title":{"rendered":"Kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa keskitysleirilt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Tein viikko sitten jutun Jean Genetist\u00e4, rikollisesta, joka kirjoitti itsens\u00e4 vankilasta maailmankirjallisuuteen. Sain henk. koht. kysymyksen, jossa kysyttiin tunneko vastaavaa tapausta, jossa kirjailijana olisi ollut nainen. En saa heti mieleeni n\u00e4in leimallista tapausta.<\/p>\n

No, Hella Wuolijoki istui vuoden maanpetoksesta, mutta ei t\u00e4ss\u00e4 ole siit\u00e4 kyse. Eik\u00e4 siit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 L.Onerva kirjoitti viisi vuotta Nikkil\u00e4n mielisairaalassa, josta h\u00e4n viimein vapautui yst\u00e4vien avulla.<\/p>\n

\"Milena<\/p>\n

Mieleeni tuli kirja, josta on pit\u00e4nyt tehd\u00e4 juttu jo aiemmin. Steve Sem-Sandbergin Ravensbr\u00fck. (Like 2004) Aivan oikein, ei naisen kirjoittama. Mutta kirja perustuu tsekkijournalisti Milena Jesensk\u00e1n (1896-1944) aineistoon. Sem-Sandberg k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjeit\u00e4 ja lehtileikkeit\u00e4. Dokumentti ja fiktio lomittuvat ja luovat tarinaan elokuvallisen otteen, jossa Jesensk\u00e1 on vahvasti l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n

Ravensbr\u00fck oli naisille tarkoitettu natsien keskitysleiri, jonka l\u00e4pi kulki toisen maailmansodan aikana 130 000 naista. Noin 40 000 j\u00e4i henkiin. Sem-Sandbergin kertojanote on kiihkoton. Historiallinen tarina polveilee 1920-luvun Wienin ja Prahan arjesta ja taiteilijael\u00e4m\u00e4st\u00e4 keskitysleirin kuolemiin.<\/p>\n

Romaani ei sovittele Jesensk\u00e1lle pyhimyksen s\u00e4dekeh\u00e4\u00e4. Nuori Milena varastaa el\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen vanhempaa rakastajaansa. Sivujuonne kertoo h\u00e4nest\u00e4 Kafkan kirjetoverina ja todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 rakastajana.<\/p>\n

Sem-Sanbergin ajankuva ja sen \u201dtotuus\u201d on helppo ottaa vastaan. Sukulaisuus Reportaasille ja esseelle sek\u00e4 vaihtuvat n\u00e4k\u00f6kulmat tuovat tekstiin dokumentaarista makua. Vertaus Genetin Varkaan p\u00e4iv\u00e4kirjaan ei ole \u201drehellisyyden illuusiossaan\u201d kaukaa haettu.<\/p>\n

\"Tadeusz<\/p>\n

Jos joku kiinnostuisi lukemaan \u201dkeskitysleiritrilogian\u201d kolmen kertojan n\u00e4k\u00f6kulmasta, suosittelisin edellisen lis\u00e4ksi puolalaisen Tadeusz Borowskin novellikokoelmaa Kotimme Auschwitz. Borowski\u00a0 kuvaa keskitysleirin arkea kiihkottoman kliinisesti. H\u00e4n selvi\u00e4\u00e4 leirilt\u00e4 hengiss\u00e4, mutta surmaa itsens\u00e4 vuonna 1951. Kirjailijan tyt\u00e4r on tuolloin nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4inen.<\/p>\n

\"Imre<\/p>\n

Kolmanneksi \u201dkaunokirjallisin\u201d teos, Imre Kert\u00e9szin Kohtalottomuus. Unkarilainen nobelisti (2002) kirjoittaa 14-vuotiaan pojan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siin\u00e4 on kehitysromaania kerrakseen.<\/p>\n

Yhteist\u00e4 mainitsemilleni kirjoille on pid\u00e4ttyvyys. Kauhua ei korosteta. Keskitysleirin tuhont\u00e4yteinen arki jatkuu p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen. Murhaajat ja uhrit el\u00e4v\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n makaaberissa todellisuudessa, jossa silloin t\u00e4ll\u00f6in leimahtaa kuolemanvakava huumori.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tein viikko sitten jutun Jean Genetist\u00e4, rikollisesta, joka kirjoitti itsens\u00e4 vankilasta maailmankirjallisuuteen. Sain henk. koht. kysymyksen, jossa kysyttiin tunneko vastaavaa tapausta, jossa kirjailijana olisi ollut nainen. En saa heti mieleeni n\u00e4in leimallista tapausta. No, Hella Wuolijoki istui vuoden maanpetoksesta, mutta ei t\u00e4ss\u00e4 ole siit\u00e4 kyse. Eik\u00e4 siit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 L.Onerva kirjoitti viisi vuotta Nikkil\u00e4n mielisairaalassa, josta […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[64,110,123,124],"tags":[201,1165,1166,1164,1163,203],"class_list":["post-2078","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjalliset-nayttamot","category-kirjallisuuden-nobel","category-lukeminen","category-psykologinen-realismi","tag-imre-kertesz","tag-kohtalottomuus","tag-kotimme-auschwizt","tag-ravensbruk","tag-steve-sem-sandberg","tag-tadeusz-borowski"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2078","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2078"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2078\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2085,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2078\/revisions\/2085"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2078"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2078"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2078"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}