Filosofi hakee todellisuutta etsim\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4puolta ulkopuoleksi tehtyn\u00e4. Runoilija hakee samaa ulkopuolta sis\u00e4puoleksi tehtyn\u00e4. Ajatus l\u00f6ytyy Wallace Stevensin runosarjasta \u201dTavallinen ilta New Havenissa\u201d.<\/p>\n
\n
Professori Pekka Himasen v\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sitteli matemaatikko ja filosofi Bertrand Russellin uskontokritiikki\u00e4. Russell itse sanoo kirjassaan \u201dFilosofian ongelmat\u201d, ett\u00e4 filosofinen ajattelu on yritys tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme \u201dsuureksi ja vapaaksi\u201d, vaikka filosofian merkitys piilee pikemminkin ep\u00e4varmuudessa kuin sen tarjoamissa vastauksissa.<\/em><\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n verta haistaneet mediahyeenat kiirehtiv\u00e4t Himasen haaskalle ja pilkatuinkin poliitikko saa tilaisuutensa n\u00e4ykk\u00e4ist\u00e4 valtaapit\u00e4vien viitan lievett\u00e4. Perjantairunon fokus ei ole t\u00e4ss\u00e4. Eik\u00e4 Himaselta tilatun ty\u00f6n byrokratiassa, painoarvossa tai hintalapussa.<\/p>\n Verkkojulkaisu Long Play<\/em> raapaisi tulitikun ja roihu syttyi komeasti. Hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Keskustelu ja asioiden perkaaminen on tiedotusv\u00e4lineiden teht\u00e4v\u00e4. Kukin voi tyk\u00f6n\u00e4\u00e4n mietti\u00e4 onko liekkeihin jo kaadettu bensaa liikaa vai liian v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Perjantairunon panos p\u00e4iv\u00e4n keskusteluun on v\u00e4h\u00e4inen raapaisu marginaaliin ja sekin lainattua. G\u00f6st\u00e4 \u00c5gren julkaisi runokokoelmansa \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 hirmumyrskyn sokeassa silm\u00e4ss\u00e4\u201d, vuonna 2006. Kokoelmassaan kirjailija kommentoi runon v\u00e4lineill\u00e4 Wittgensteinin ja Heideggerin 1900-luvun filosofian avainteoksia.<\/p>\n Mit\u00e4 Perjantairuno haluaa sanoa? Sit\u00e4, ett\u00e4 runoilijan ja filosofin teht\u00e4v\u00e4 on yhteinen, he tarjoavat toivoa ja lohtua. Kummatkin etenev\u00e4t kysymysten, eiv\u00e4t vastausten kautta. Etenev\u00e4t mihin? Alkuun. Siihen ett\u00e4 ihmiset herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ajattelisivat jotain mit\u00e4 eiv\u00e4t ajattele.<\/p>\n \u00c5gren sai Finlandia-palkinnon 1988. H\u00e4n harrastaa virsikanteleen soittoa ja on kirjallisuustieteest\u00e4 v\u00e4itellyt filosofian tohtori. H\u00e4nen runonsa kollegalle on ikuisen enteellinen.<\/p>\n LUDWIG WITTGENSTEIN<\/p>\n Ajattelu k\u00e4\u00e4ntyy aina<\/p>\n sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4<\/p>\n itsens\u00e4. H\u00e4n tiesi t\u00e4m\u00e4n,<\/p>\n mutta k\u00e4ytti ep\u00e4toivoansa<\/p>\n metodina. Kaaos<\/p>\n on siivottava<\/p>\n ep\u00e4onnistumisenkin hinnalla.<\/p>\n Kaikki, my\u00f6s ep\u00e4onnistuminen,<\/p>\n voi olla jotakin muuta!<\/p>\n Filosofi maksoi saman<\/p>\n hinnan kuin Rimbaud, joka<\/p>\n kirjoitti viimeisen runonsa<\/p>\n ensin, sitten muut,<\/p>\n rivi toisensa j\u00e4lkeen.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n Toinen \u00c5grenin runo l\u00f6ytyy vanhemmasta p\u00e4ivityksest\u00e4ni t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/strong><\/a>.<\/p>\n Kuva Antti Aimo-Koivisto, Ilta-Sanomien verkkosivut 1.3.2013<\/p>\n ……………………………………..<\/p>\n