{"id":2956,"date":"2013-06-18T15:49:59","date_gmt":"2013-06-18T12:49:59","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=2956"},"modified":"2013-06-18T15:49:59","modified_gmt":"2013-06-18T12:49:59","slug":"mika-liikuttaa-karl-ove-knausgardia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=2956","title":{"rendered":"Mik\u00e4 liikuttaa Karl Ove Knausg\u00e5rdia?"},"content":{"rendered":"

Karl Ove Knausg\u00e5rdin Taisteluni -romaanisarjan ensimm\u00e4inen osa on luettu. Sarjasta ehk\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4, nyt nostan esiin vain yhden n\u00e4k\u00f6kulman ja poimin tekstist\u00e4 pienen pointin pinseteill\u00e4.<\/p>\n

Knausg\u00e5rd kirjoittaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 todellisuudesta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pedantisti. Juttu juoksee kuin ajatus, joka ottaa sivuloikkia kaiken aikaa palatakseen taas aiemmin aloitettuun kertomuksen fragmenttiin. Kaiken keskell\u00e4 kirjailija pohtii syvempi\u00e4 ja sis\u00e4isempi\u00e4 kysymyksi\u00e4 kuin heitt\u00e4ytyisi esseistiksi kesken romaanin.<\/p>\n

\"Julkaistu<\/p>\n

N\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 soljuvuudestaan huolimatta tyylilaji on erityisen vaikea. Kun kirjailija pit\u00e4\u00e4 \u201desitelm\u00e4n\u201d kesken narratiivisen tekstin, tulos on useimmiten yht\u00e4 maistuva kuin viinipulloon liimattu etikettipaperi. Mutta ihme ja kumma, Knausg\u00e5rd selvitt\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00f6n ja ujuttaa pohdinnat tekstiin luontevasti.<\/p>\n

Kirjailija kertoo opiskelleensa taidehistoriaa, ja kuvataiteen kauneus liikuttaa h\u00e4nt\u00e4 yh\u00e4 kyyneliin saakka. Poimin t\u00e4h\u00e4n osan kohtauksesta, joka kuvaa y\u00f6llist\u00e4 taidekirjan selailua. Constablen ty\u00f6 on tekstiss\u00e4 tarkoin m\u00e4\u00e4ritelty, mutta oikean kuvan etsimiseen meni minulta tovi.<\/p>\n

Maalauksen kirjallinen kuva on ter\u00e4v\u00f6itetty ja dramatisoitu. Niin pit\u00e4\u00e4kin, koska se on sy\u00f6nyt sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 osan katsojan tunnekokemusta.<\/p>\n

\u201dAinoa parametrini kuvataiteessa olivat tunteet joita teokset her\u00e4ttiv\u00e4t. Ehtym\u00e4tt\u00f6myyden tunne. Kauneuden tunne. L\u00e4sn\u00e4olon tunne. Kaikki tiivistettyn\u00e4 niihin akuutteihin hetkiin joissa oli joskus vaikea olla. Ja t\u00e4ysin selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin. Jos tarkastelin maalausta joka teki voimakkaimman vaikutuksen, pilvimuodostelmaa esitt\u00e4v\u00e4n \u00f6ljyluonnoksen joka oli maalattu 6.9.1822, mik\u00e4\u00e4n siin\u00e4 ei olisi n\u00e4enn\u00e4isesti voinut selitt\u00e4\u00e4 tunteideni voimaa. Ylimp\u00e4n\u00e4 kaistale sinist\u00e4 taivasta. Sen alapuolella valkoiseen vivahtavaa sumua. Sitten esiin vy\u00f6ryvi\u00e4 pilvi\u00e4, valkoisia siell\u00e4 miss\u00e4 auringonvalo osui niihin, vaaleanvihreit\u00e4 kevyempien varjo-osuuksien kohdalta, syv\u00e4n vihreit\u00e4 ja l\u00e4hes mustia siell\u00e4 miss\u00e4 ne olivat raskaimpia ja miss\u00e4 aurinko oli kauimpana. Sinist\u00e4, valkoista, turkoosia, vihre\u00e4\u00e4, mustanvihre\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 kaikki. Kuvan kommentissa sanottiin ett\u00e4 Constable oli maalannut sen Hampsteadissa \u201dat noon\u201d ja ett\u00e4 muuan Wilcox oli ep\u00e4illyt p\u00e4iv\u00e4yksen oikeellisuutta, koska er\u00e4s toinen luonnos oli maalattu samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 klo 12-13, ja siin\u00e4 on aivan toinen, sateisempi taivas. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite kuitenkin kumoutui, sill\u00e4 Lontoon seudun s\u00e4\u00e4raportit t\u00e4sm\u00e4siv\u00e4t molemmissa maalauksissa esitettyyn pilvipeitteeseen.\u201d \/\u2026\/<\/p>\n

\"John<\/p>\n

\u201dMeid\u00e4n aikamme taide, siis taide jonka olisi periaatteessa luullut olevan minua varten, ei pit\u00e4nyt taideteoksen synnytt\u00e4mi\u00e4 tunteita arvokkaina. Tunteet olivat alempiarvoisia, tai ehk\u00e4 jopa ei-toivottua sivutuotetta, er\u00e4\u00e4nlaista j\u00e4tett\u00e4, tai parhaassa tapauksessa manipuloitavaa materiaalia. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n naturalistisesti toteutetulla todellisuuskuvalla ei ollut mit\u00e4\u00e4n arvoa, sit\u00e4 kun pidettiin aikansa el\u00e4neen\u00e4 vaiheena. Silloin ei j\u00e4\u00e4nyt paljon mielekkyytt\u00e4 j\u00e4ljelle. Mutta samalla hetkell\u00e4 kun suuntasin katseeni taas kohti maalausta, kaikki perustelut katosivat sisimm\u00e4st\u00e4ni kohoavaan voiman ja kauneuden aaltoon.\u201d<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

Knausg\u00e5rdin Taisteluni I (suom. Katriina Huttunen) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2010. Vaikean is\u00e4suhteen k\u00e4sittely nousee kirjan keskeiseksi teemaksi.<\/p>\n

John Constable (1776 \u2013 1837) oli brittil\u00e4inen kuvataiteilija ja impressionismin airut, joka kiikutti ensimm\u00e4isten joukossa maalaustelineens\u00e4 ateljeesta ulkoilmaan ja teki useat ty\u00f6ns\u00e4 \u201dalla prima\u201d, eli laakista valmiiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Karl Ove Knausg\u00e5rdin Taisteluni -romaanisarjan ensimm\u00e4inen osa on luettu. Sarjasta ehk\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4, nyt nostan esiin vain yhden n\u00e4k\u00f6kulman ja poimin tekstist\u00e4 pienen pointin pinseteill\u00e4. Knausg\u00e5rd kirjoittaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 todellisuudesta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pedantisti. Juttu juoksee kuin ajatus, joka ottaa sivuloikkia kaiken aikaa palatakseen taas aiemmin aloitettuun kertomuksen fragmenttiin. Kaiken keskell\u00e4 kirjailija pohtii syvempi\u00e4 ja sis\u00e4isempi\u00e4 kysymyksi\u00e4 kuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[343,87,88,123,124],"tags":[1519,983,1518],"class_list":["post-2956","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallinen-estetiikka","category-kuvataide","category-kuvataiteilijat","category-lukeminen","category-psykologinen-realismi","tag-john-constable","tag-karl-ove-knausgard","tag-taisteluni-ensimmainen-kirja"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2956"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2961,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2956\/revisions\/2961"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}