{"id":3128,"date":"2013-10-15T15:42:42","date_gmt":"2013-10-15T12:42:42","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3128"},"modified":"2013-10-15T15:42:42","modified_gmt":"2013-10-15T12:42:42","slug":"nelja-kiteytysta-kirjallisuuden-nobelistista","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3128","title":{"rendered":"Nelj\u00e4 kiteytyst\u00e4 kirjallisuuden nobelistista"},"content":{"rendered":"

Vuonna 2007 tein viel\u00e4 kirjallisuuskritiikkej\u00e4 Aamulehteen. Pidin silloin kanadalaista Alice Munroa vahvimpana Nobel-ehdokkaana ja perustelin n\u00e4kemykseni lehteen lyhyesti:<\/p>\n

Meill\u00e4 ei novellille ole koskaan suotu korkeinta kirjallista arvostusta. Toisin on maailmankirjallisuudessa. Kanadalainen Alice Munro (s.1931) on esiintynyt Nobel-veikkauksissa usein. H\u00e4n kirjoittaa Tsehovin veroisia tarinoita, ellei sitten viel\u00e4kin parempia.<\/em><\/em><\/p>\n

Munro kirjoittaaa ihmisen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 puolista hienovireisell\u00e4 psykologisella otteella, h\u00e4nen novellinsa k\u00e4sittelev\u00e4t ihmisen\u00e4 olemisen puolia, jotka jokainen joutuu kohtaamaan ajasta ja paikasta riippumatta. Lukeminen sopii aloittaa vaikka kokoelmasta Viha, yst\u00e4vyys, rakkaus.<\/em><\/p>\n

\"Alice<\/em><\/p>\n

Jatkan juttua muutamalla kiteytyksell\u00e4 Munron kirjoittajanlaadusta. Lyhyesti. Lopuksi nobelistin tekstiesimerkki, josta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksieni keskeiset elementit.<\/em><\/p>\n

1. Kun Raymond Carver ja kumppanit pohjustivat novellin uutta nousua, heid\u00e4n ilmaisuaan alettiin kutsua nimell\u00e4 \u201dDirty Realism\u201d. Useimmat lajityypin kirjailijat eiv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 pit\u00e4neet. \u201dShort Stories\u201d olisi riitt\u00e4nyt heille hyvin. Alice Munro poisti m\u00e4\u00e4reest\u00e4 viel\u00e4 ensimm\u00e4isen sanan, h\u00e4nen novellinsa ovat vain \u201dStories\u201d, kertomuksia.<\/p>\n

Novellin perinteest\u00e4 ja kaavasta poiketen Munron kertomuksista ei yleens\u00e4 l\u00f6ydy avainkohtausta, tarinan k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4\u00e4 \u201dhaukkapistett\u00e4\u201d tai tarinan loppuun sijoitettua avainlausetta, maksiimia. Tarinat rep\u00e4ist\u00e4\u00e4n keskelt\u00e4 arkea, ja ne saavat rakentua lukijan mieless\u00e4, h\u00e4nest\u00e4 kasvaa osallinen kirjailijan kertomukseen.<\/p>\n

2.<\/strong> Munro valaise tarinansa viistolla valolla, h\u00e4n kirjoittaa koko ajan ik\u00e4\u00e4n kuin asian vierest\u00e4. Jos aloituslause on dramaattinen, se latistetaan heti arkip\u00e4iv\u00e4isell\u00e4 jatkolla. Syntyy outo j\u00e4nnite, joka pakottaa jatkamaan lukemista. Tarina kiert\u00e4\u00e4 ydint\u00e4\u00e4n kuin kissa kuumaa puuroa.<\/p>\n

3.<\/strong> Munro on lauserytmin mestari. Ei silkkaa r\u00f6nsy\u00e4 tai kalikkalausetta, kokonaisuus kulkee kuin tempoaan vaihtava musiikki. Pidempien virkkeiden jatkumo pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein yhden tai kahden sanan lauseeseen. Munro k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 hyvin \u201dn\u00e4yt\u00e4, \u00e4l\u00e4 selit\u00e4\u201d<\/em> -menetelm\u00e4\u00e4, kuin sis\u00e4isten tuntemusten valaisua. Tapahtumat ja tunnetilojen kuvaukset ovat hiuksenhienossa balanssissa.<\/p>\n

4. Ihminen ajattelee ja k\u00e4sittelee tunteitaan usein saman kaavan mukaan. Munron teksteill\u00e4 on kyky muuttaa tuota n\u00e4k\u00f6kulmaa ja esitt\u00e4\u00e4 tuttuja asioita yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 kulmista. Tekstin psykologinen ote ei maistu kliseiselt\u00e4, Munron kertomusten \u00e4\u00e4rell\u00e4 oma ajattelu ja oivallukset aktivoituvat.<\/p>\n

\"Kirjallisuuden<\/p>\n

Kaivoin kotihyllyn Munrot esiin ja selailin tekstej\u00e4. Syyst\u00e4 tahi toisesta vetoavimmat tekstit l\u00f6ytyiv\u00e4t nyt 1987 suomennetusta kokoelmasta Valkoinen tunkio. Ehk\u00e4 siit\u00e4 saadaan uusintapainos, omani on divarista aikanaan l\u00f6ytynyt. Tuoreelta nobelistilta on suomennettu kaikkiaan yhdeks\u00e4n teosta, kaikki Kristiina Rikmanin k\u00e4\u00e4nt\u00e4min\u00e4. N\u00e4in alkaa mainitusta kokoelmasta kertomus nimelt\u00e4 Puuskia<\/em>:<\/p>\n

\u201dNe kaksi kuollutta olivat kuusissakymmeniss\u00e4. Molemmat pitki\u00e4 ja komeita, hieman ylipainoisia. Miehell\u00e4 oli neliskulmaiset, aika lattanat kasvot ja harmaat hiukset. Leve\u00e4 nen\u00e4 hiukan pilasi h\u00e4nen muuten hyvin arvokasta ja komeaa ulkomuotoaan. Naisen hiukset olivat vaaleat, sit\u00e4 hopeanvaaleaa s\u00e4vy\u00e4, joka ei en\u00e4\u00e4 tunnu luonnottomalta \u2013 vaikka tiet\u00e4\u00e4kin ettei se ole luonnollinen \u2013 koska niin monet sen ik\u00e4iset naiset harrastavat sit\u00e4. Tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, heid\u00e4n piipahtaessaan lasilliselle Pegin ja Robertin luo, vaimolla oli ollut vaaleanharmaa leninki jossa oli ohuita kiilt\u00e4vi\u00e4 raitoja, harmaat sukat ja harmaat keng\u00e4t. H\u00e4n joi gintonicia. Miehell\u00e4 oli ruskeat housut ja kermanv\u00e4rinen villapaita, ja h\u00e4n joi ruisviski\u00e4 veden kera. He olivat juuri palanneet lomamatkalta Meksikosta. Mies oli kokeillut laskuvarjohyppyj\u00e4. Vaimo ei. He olivat k\u00e4yneet katsomassa jotakin paikkaa Jukatanilla \u2013 l\u00e4hteelt\u00e4 se oli n\u00e4ytt\u00e4nyt \u2013 johon oli kuulemma heitetty neitsyit\u00e4 hyv\u00e4n sadon toivossa.<\/p>\n

\u2019Vaikka oikeastaan se on vasta viime vuosisadan keksint\u00f6\u00e4\u2019, nainen sanoi. Neitsyydest\u00e4 vouhottaminen on vasta tuhatkahdeksansataaluvun keksint\u00f6\u00e4. Totuus on luultavasti se ett\u00e4 sinne heitettiin ihmisi\u00e4 kutakuinkin valikoimatta. Tytt\u00f6j\u00e4 tai miehi\u00e4 tai vanhuksia tai keit\u00e4 nyt satuttiin kiinni saamaan. Niin ett\u00e4 ei se neitsyyden menett\u00e4minenk\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n turvan tae ole!\u201d<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

Alice Munro (s. 10.7.1931 Ontario, Kanada) kuva sivustolta: english.astroawani.com\/news\/category\/entertainment<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 2007 tein viel\u00e4 kirjallisuuskritiikkej\u00e4 Aamulehteen. Pidin silloin kanadalaista Alice Munroa vahvimpana Nobel-ehdokkaana ja perustelin n\u00e4kemykseni lehteen lyhyesti: Meill\u00e4 ei novellille ole koskaan suotu korkeinta kirjallista arvostusta. Toisin on maailmankirjallisuudessa. Kanadalainen Alice Munro (s.1931) on esiintynyt Nobel-veikkauksissa usein. H\u00e4n kirjoittaa Tsehovin veroisia tarinoita, ellei sitten viel\u00e4kin parempia. Munro kirjoittaaa ihmisen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 puolista hienovireisell\u00e4 psykologisella otteella, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[110,123,96,793,176,118],"tags":[1568,1571,1570,1569],"class_list":["post-3128","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuuden-nobel","category-lukeminen","category-maailmankirjallisuus","category-novellit","category-psykologinen-romaani","category-romaanin-kieli","tag-alice-munro","tag-kirjallisuuden-nobel-2013","tag-kristiina-rikman","tag-valkoinen-tunkio"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3128","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3128"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3128\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3135,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3128\/revisions\/3135"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3128"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3128"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3128"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}