{"id":347,"date":"2009-09-28T13:22:41","date_gmt":"2009-09-28T10:22:41","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=347"},"modified":"2009-09-28T13:22:41","modified_gmt":"2009-09-28T10:22:41","slug":"mista-aidille-ammatti","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=347","title":{"rendered":"MIST\u00c4 \u00c4IDILLE AMMATTI?"},"content":{"rendered":"

Lupasin seuraavaan postaukseeni jotain aivan arkista. Ty\u00f6nteko on sit\u00e4. Useimmiten. Ammatikseen kirjoittavakaan ei jouda odottelemaan inspiraatiota vaan istuu koneensa taakse ja alkaa tehd\u00e4 teksti\u00e4. Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syntyy muutama rivi, joskus muutama liuska. Joskus iskee blokki, tai on edennyt sellaiseen suuntaan, ett\u00e4 kirjoitettu pit\u00e4\u00e4 pyyhk\u00e4ist\u00e4 yli ja ottaa uudet askelmerkit.<\/p>\n

Minulle psykologisen uskottavuuden illuusio on ollut t\u00e4rke\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 siksi joku on aina joskus tunnistavinaan tekstist\u00e4 tutun henkil\u00f6n. Sellaisia ei fiktiivisess\u00e4 tarinassa ole. Henkil\u00f6t ovat aina muutaman totuuden jyv\u00e4n ymp\u00e4rille kasvaneita itsen\u00e4isi\u00e4 persoonia. Esimerkiksi n\u00e4in: mietin tuoreen romaanini Marilynin hiuspinnin<\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n \u00e4idille ammattia. Yhten\u00e4 aamuna tuttu keramiikkataiteilija availi ty\u00f6huoneensa ovea, kun tulin t\u00f6ihin. Samalla sekunnilla p\u00e4\u00e4tin tehd\u00e4 \u00e4idist\u00e4 taiteilijan ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen. Haastattelin Merja Koivistoa<\/a><\/strong>, joka piti minulle yksityiskohtaisen esitelm\u00e4n siit\u00e4 miten ikivanha japanilainen R<\/a><\/strong>aku-keramiikka<\/a><\/strong> syntyy.<\/p>\n

\"Taiteilija<\/p>\n

\u201dMies ajattelee \u00e4idin tarinaa suurista samuraisotilaista. Silloin astioiden lasitteeseen oli lis\u00e4tty lyijy\u00e4, jotta se olisi paremmin sulanut matalassa l\u00e4mp\u00f6tilassa. Kuuma juoma liuotti myrkky\u00e4 lasitteesta ja teeseremonioista oli lopulta muodostunut hitaan kuoleman rituaaleja.\u201d<\/em><\/p>\n

Viikonloppuna kuulin mielenkiintoisen el\u00e4m\u00e4ntarinan merikapteenista, jonka laiva kuljetti aikanaan Puolasta Suomeen kreosiittia, kivihiili\u00f6ljytislett\u00e4, jolla kyll\u00e4stettiin ratapolkkyj\u00e4. Myrkkyliemi oli lempinimelt\u00e4\u00e4n ”Mustaa lik\u00f6\u00f6ri\u00e4”. Itse muistan lapsuudestani helteisen, tervalta ja \u00f6ljylt\u00e4 tuoksuvan ratapihan. Miten kapteeni ja kreosiitti p\u00e4\u00e4tyy seuraavaan romaaniin \u2013 en tied\u00e4 viel\u00e4.<\/p>\n

LOPUKSI JATKOA APURAHAUUTISEEN<\/strong>,\u00a0joka tuntuu kiinnostavan Aamulehden p\u00e4\u00e4t\u00f6imittajaakin. H\u00e4n kirjoittaa Sunnuntaikronikassaan 27.9.09: \u201dJari Tervo sai valtion 5-vuotisen apurahan, vaikka oli saanut valmiiksi kirjan Koljatti, josta tuli menestys. Nyt on kuulemma v\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 Tervo sai apurahan. Voisikohan Tervo ratkaista aiheuttamansa ongelman esimerkiksi kirjoittamalla hiukan huonompia kirjoja?\u201d<\/p>\n

Kyll\u00e4 voisi. Pelk\u00e4\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 kunnianhimoisesti ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 suhtautuva kirjailija ei niin tee. Lis\u00e4ksi Tervo on nokkela ja huumorintajuinen tyyppi, joka tuskin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rahaa hakematta, kun sit\u00e4 on tyrkyll\u00e4. Suomessa saa rikastua ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n ja taidoillaan. Kirjailijakin.<\/p>\n

A p u r a h a n \u00a0tarkoitus on kuitenkin turvata kirjailijoiden ty\u00f6skentelyedellytyksi\u00e4. Suora sitaatti valtion taidetoimikunnan omista perusteluista: \u201dK\u00e4ytt\u00f6tarkoitus: Ty\u00f6skentelyedellytysten turvaamiseen sek\u00e4 kotimaassa ja ulkomailla tapahtuviin opintoihin ja jatkokoulutukseen. Taiteilija-apurahat ovat 0,5-5-vuotisia ty\u00f6skentelyapurahoja. Valtion taidetoimikunta voi asettaa valtion taiteilija-apurahan saamisen ehdoksi, ettei apurahan saaja ole apurahakautenaan palkatussa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.”<\/p>\n

Ymm\u00e4rr\u00e4n kyll\u00e4 hyvin mit\u00e4 tarkoittaa \u201dpalkattu teht\u00e4v\u00e4\u201d. Kyse apurahoituksen kohdalla on vain siit\u00e4, ett\u00e4 se ei taida nyt t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 poikkeustapauksissa sill\u00e4 tavoin kuin pit\u00e4isi. Toimittajien viisastelut sikseen. Olen esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 asiasta voisi keskustella. Kun yhteiskunta muuttuu, vanhoja tapoja on syyt\u00e4 tarkastaa. Juuri niin tehd\u00e4\u00e4n nyt poliitikkojenkin kohdalla.<\/p>\n

Seuraavassa postauksessa: \u00c4l\u00e4 usko nobelistia!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lupasin seuraavaan postaukseeni jotain aivan arkista. Ty\u00f6nteko on sit\u00e4. Useimmiten. Ammatikseen kirjoittavakaan ei jouda odottelemaan inspiraatiota vaan istuu koneensa taakse ja alkaa tehd\u00e4 teksti\u00e4. Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syntyy muutama rivi, joskus muutama liuska. Joskus iskee blokki, tai on edennyt sellaiseen suuntaan, ett\u00e4 kirjoitettu pit\u00e4\u00e4 pyyhk\u00e4ist\u00e4 yli ja ottaa uudet askelmerkit. Minulle psykologisen uskottavuuden illuusio on ollut […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180,154,63,176],"tags":[155,76,177,175,178],"class_list":["post-347","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ammatit","category-apurahat","category-kirjoittamisen-ideat","category-psykologinen-romaani","tag-aamulehti","tag-marilynin-hiuspinni","tag-merja-koivisto","tag-raku-keramiikka","tag-taidekasityo"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=347"}],"version-history":[{"count":10,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":358,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions\/358"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}