{"id":3623,"date":"2014-05-30T14:10:30","date_gmt":"2014-05-30T11:10:30","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3623"},"modified":"2014-05-30T23:09:57","modified_gmt":"2014-05-30T20:09:57","slug":"iloiset-paivani-helvetissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3623","title":{"rendered":"Iloiset p\u00e4iv\u00e4ni helvetiss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Perjantairunon paikan saa runoilijan ja prosaistin teos. Lupasin viime maanantaina kirjoittaa unkarilaisen Gy\u00f6rgy Faludyn teoksesta Iloiset p\u00e4iv\u00e4ni helvetiss\u00e4<\/strong>. Hesari ehti julkaista oman arvionsa keskiviikkona 28.5. Lavennan hieman tarkastelukulmaa.<\/p>\n

Faludy syntyi Budapestissa 1910 ja kuoli samassa kaupungissa 96 vuoden ik\u00e4\u00e4n ehtineen\u00e4. H\u00e4nen bibliografiaansa mahtuu yli kaksikymment\u00e4 teosta, k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6it\u00e4 ja artikkeleita. Erityist\u00e4 mainetta h\u00e4n saavutti kotimaassaan Fran\u00e7ois Villonin runok\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

700-sivuinen omaelm\u00e4kerrallinen romaanij\u00e4rk\u00e4le Iloiset p\u00e4iv\u00e4ni helvetiss\u00e4 nosti Faludyn maailmanmaineeseen. Teos ilmestyi englanninkielisen\u00e4 1962. Palladium Kirjat julkaisi Juha Valkeap\u00e4\u00e4n mainion suomennoksen aivan \u00e4skett\u00e4in.<\/p>\n

Otetaan laaja kaari ja romaanin yhteenveto heti alkuun: holokaustiin verrattavat k\u00e4rsimykset eiv\u00e4t loppuneet toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Ties kuinka monelle tuhannelle vankiloihin ja ty\u00f6leireille passitetuille sodan loppu merkitsi vasta k\u00e4rsimysten alkua ja kuolemaa. Totalitaristiset j\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t vastustajia murskatessaan tarvinneet poliittisia syit\u00e4 tai tutkintaa, silkka mielivalta riitti.<\/p>\n

Maailmansodan aattona Falydy pakeni Ranskan ja Afrikan kautta Yhdysvaltoihin, taisteli sen joukoissa \u201ddemokratian puolesta\u201d ja sai maan kansalaisuuden. Faludy oli tietoinen vaaroista ja perusteli paluunsa Unkariin monin tavoin. Vastaanotto oli tyly: \u201dTek\u00f6 olette Gy\u00f6rgy Faludy? Joka palasi Amerikasta kotiin hirtett\u00e4v\u00e4ksi?\u201d<\/p>\n

Iloiset p\u00e4iv\u00e4ni helvetiss\u00e4 ei ole tiukan dokumentaarista tai faktista teksti\u00e4. Ty\u00f6- ja kuolemanleirijaksojen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isist\u00e4 raakuuksistakin kirjoittaessaan Faludyn ote on kaunokirjallinen. Stalinistisen turvallisuuspoliisin \u00c1VO:n kuulusteluihin h\u00e4n lataa my\u00f6s rankkaa huumoria. Kirjailija paljastaa \u201dimperialististien k\u00e4tyreit\u00e4\u201d ja henkil\u00f6kuvaukset l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n rajanylityspaikoille, \u201djotta turvallisuuspoliisit tunnistaisivat Edgar Allan Poen ja Walt Whitmanin, kun he tulisivat pirun (Beelzebub) kanssa Unkariin vakoilemaan.\u201d<\/p>\n

Kun Faludy yritet\u00e4\u00e4n tappaa n\u00e4lk\u00e4\u00e4n vankilan 300 kalorin p\u00e4iv\u00e4annoksilla ja ruokaa jakava vankitoveri onnistuu huijaamaan, kuulustelija h\u00e4mm\u00e4styy: \u201dViel\u00e4k\u00f6 te olette hengiss\u00e4.\u201d No, vangin voi tietysti hakata veriroiskeille harva se p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Faludyn romaani osoittaa kirjoittajansa uskomattoman laajan sivistyksen, maailmanhistoria on muistissa antiikin ajoista l\u00e4htien. Selliss\u00e4 h\u00e4n \u201dkirjoittaa\u201d runoja ulkomuistiinsa. Ty\u00f6leirilt\u00e4 h\u00e4n selvi\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4 muutaman toverinsa kanssa huijauksilla, joilla he pystyv\u00e4t rajoittamaan energiaa kuluttavan ty\u00f6nteon minimiin. J\u00e4rki s\u00e4ilyy y\u00f6llisten \u201dsivistysluentojen\u201d ansiosta, joita h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kohtalotovereilleen.<\/p>\n

Lopuksi kirjan ironinen kuvaus stalinistisesta valtioideaalista: \u201dEsimerkiksi, J\u00f3n\u00e1s selitti lempe\u00e4sti, valtio on asettanut haudankaivajan eteen haudankaivajan esikuvan. T\u00e4llainen haudankaivaja tekee t\u00f6it\u00e4 kilpaillen. H\u00e4nell\u00e4 ei ole aikaa vitsailuun kuten Hamletissa<\/i> ja Yorickin kallon h\u00e4n on myynyt aikaa sitten askista tupakkaa. H\u00e4nen suurin tavoitteensa on ansaita \u2019tasavallan parhaan haudankaivajan\u2019 tunnustus. H\u00e4n ei viet\u00e4 vapaa-aikaansa kapakoissa eik\u00e4 juokse naisten per\u00e4ss\u00e4 vaan pohtii, kuinka hautajaiset voisi hoitaa nopeammin ja halvemmin. Hautaa kaivaessaan h\u00e4n ajattelee Stalinia.\u201d<\/p>\n

Iloiset p\u00e4iv\u00e4ni helvetiss\u00e4 on \u201dsivist\u00e4v\u00e4 suositukseni kes\u00e4romaaniksi\u201d. Faludy selvisi hengiss\u00e4 ty\u00f6leirilt\u00e4 1953, Imre Nagyn noustua Unkarin p\u00e4\u00e4ministeriksi. Nagy vapautti poliittisia vankeja ja lakkautti internointileirej\u00e4. Vapaammat tuulet tukahdutettiin nopeasti. 1956 Neuvostoliitto murskasi Unkarin kansannousun ja Faludy suuntasi takaisin l\u00e4nteen.<\/p>\n

Aihetta sivuavia extralinkkej\u00e4 blogihistoriasta:<\/p>\n

1. Nobelisti ja Romanian diktatuuri. linkki<\/a><\/p>\n

2. Fran\u00e7ois Villon ja Veijo Meren runosuomennokset. linkki<\/a><\/p>\n

3. Perjantairuno ja Unkarin kansannousu 1956. linkki<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perjantairunon paikan saa runoilijan ja prosaistin teos. Lupasin viime maanantaina kirjoittaa unkarilaisen Gy\u00f6rgy Faludyn teoksesta Iloiset p\u00e4iv\u00e4ni helvetiss\u00e4. Hesari ehti julkaista oman arvionsa keskiviikkona 28.5. Lavennan hieman tarkastelukulmaa. Faludy syntyi Budapestissa 1910 ja kuoli samassa kaupungissa 96 vuoden ik\u00e4\u00e4n ehtineen\u00e4. H\u00e4nen bibliografiaansa mahtuu yli kaksikymment\u00e4 teosta, k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6it\u00e4 ja artikkeleita. Erityist\u00e4 mainetta h\u00e4n saavutti kotimaassaan Fran\u00e7ois […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[197,64,96,529,196],"tags":[1725,1724,1726,1102],"class_list":["post-3623","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keskitysleirit","category-kirjalliset-nayttamot","category-maailmankirjallisuus","category-sivistys","category-totalitarismi","tag-gyorgy-faludy","tag-iloiset-paivani-helvetissa","tag-juha-valkeapaa","tag-palladium-kirjat"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3623","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3623"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3623\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3631,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3623\/revisions\/3631"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3623"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3623"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3623"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}