{"id":3687,"date":"2014-07-11T13:31:47","date_gmt":"2014-07-11T10:31:47","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3687"},"modified":"2014-07-11T13:38:20","modified_gmt":"2014-07-11T10:38:20","slug":"mieskirjailijat-kantavat-epatavallisen-suurta-feminiinisyytta-olemuksessaan","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3687","title":{"rendered":"Mieskirjailijat kantavat ep\u00e4tavallisen suurta feminiinisyytt\u00e4 olemuksessaan?"},"content":{"rendered":"

Jatkan edellisest\u00e4 p\u00e4ivityksest\u00e4. Tai oikeammin katson taaksep\u00e4in. En muistanut kolmen vuoden takaista teksti\u00e4, mutta nostan sen t\u00e4h\u00e4n. Sis\u00e4lt\u00f6 syvent\u00e4\u00e4 viiime viikkoisen juttuni teemaa.<\/p>\n

Muutamia vuosia sitten sain romaanin julkaisun j\u00e4lkeen lukijapalautetta s\u00e4hk\u00f6postiin: \u201dLuin pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten kirjasi\u00a0Saat toivoa kolmesti <\/i>\u2013 ja pidin paljon. Odotin siit\u00e4 \u2019miehisemp\u00e4\u00e4\u2019, kuten jotkut ovat sanoneet, mutta se oli pikemminkin inhimillinen. En n\u00e4hnyt siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n erityisen miehist\u00e4. En tied\u00e4 oliko tuo loukkaus, ei ainakaan ollut tarkoitus. \/\u2026\/ Upea teos, annoin vanhemmilleni luettavaksi.\u201d<\/p>\n

\"Sandro<\/a>
Sandro Botticelli: Camilla ja kentauri<\/figcaption><\/figure>\n

Kysymys tekstin miehisyydest\u00e4 tai feminiinisyydest\u00e4 on mielenkiintoinen. Sukupuoli suodattuu tekstiin aina jollain tavoin, mutta asia ei ole noin yksinkertainen. Omalta kohdaltani solmut suoristaen: naisellinen puoleni ei v\u00e4henn\u00e4 miehisyytt\u00e4ni.<\/p>\n

Kirja, jota s\u00e4hk\u00f6postin saapuessa itse luin, oli Juhani Syrj\u00e4n Aurinkovuoren pirut<\/i> (Gummerus 1988). Hienoja esseit\u00e4, jotka havainnoivat kirjailijoita ja kirjoittamista historiallisen perspektiivin lis\u00e4ksi my\u00f6s hyvin henkil\u00f6kohtaiselta tasolta:<\/p>\n

\u201dL\u00e4nsimainen ihminen on paljolti kirjallisuuden tuotetta. K\u00e4sityksemme oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, syyst\u00e4 ja seurauksesta, intohimosta ja kohtuudesta, vihasta ja rakkaudesta on kirjallisuudesta per\u00e4isin \u2013 my\u00f6s k\u00e4sityksemme ajasta.\u201d<\/p>\n

Syrj\u00e4 analysoi kirjailijan ja lukijan suhdetta, kotimaisia tekij\u00f6it\u00e4, mutta yht\u00e4 hyvin Dostojevskia, M\u00e1rquezia tai Goldingia. Ja lopulta my\u00f6s tekstin feminiinisyytt\u00e4 tai maskuliinisuutta.<\/p>\n

\u201dKodeissa joihin syntyy lyyrikoita hallitsevat naiset<\/i>, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Milan Kundera romaanissaan\u00a0El\u00e4m\u00e4 on toisaalla<\/i>. Kun v\u00e4itteen havahduttamana ajattelee suomalaista kirjallisuutta ja maailmankirjallisuutta nimi nimelt\u00e4, tuotanto tuotannolta, tekee mieli panna paremmaksi ja sanoa, ett\u00e4 ilmaisulajistaan riippumatta mieskirjailijat ovat melkein aina \u00e4idinpoikia ja kantavat ep\u00e4tavallisen suurta feminiinisyytt\u00e4 olemuksessaan. \/\u2026\/<\/p>\n

Aikuisen miehen idea on kuin korkea ja leve\u00e4 oviaukko, jonka vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvat kykenev\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Niille, jotka l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n raameja ylt\u00e4v\u00e4t, antaa maailma mielell\u00e4\u00e4n voimien mukaisen konkreettisen kuorman.<\/p>\n

Sillanp\u00e4\u00e4 on kirjailijanlaadultaan lyyrikko ja puhtain mahdollinen \u00e4idinpoika. Useimmista kaltaisistaan h\u00e4net erottaa se, ett\u00e4 h\u00e4n ei n\u00e4yt\u00e4 vajaasta miehuudestaan juuri k\u00e4rsiv\u00e4n. Kunderan Jaromilin, \u00e4idinpoikalyyrikoiden perustyypin tavoin Sillanp\u00e4\u00e4 on tuskin etsinyt pehme\u00e4piirteisist\u00e4 kasvoistaan silmien kovuutta tai suun julmaa viivaa<\/i> jossakin tietyss\u00e4, haetussa ilmeess\u00e4.\u201d<\/p>\n

Rivit l\u00f6ytyv\u00e4t kirjan p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 esseest\u00e4 \u201dAurinko ja s\u00e4lli\u201d<\/i>. Syrj\u00e4n p\u00e4\u00e4telmiin \u2013 siis vastauksiin \u2013 voi alkaa sorvailla uusia kysymyksi\u00e4 eri kanteilta. Pohjaksi suosittelen Aurinkovuoren pirujen lukemista. Ties vaikka k\u00e4visi kuten Syrj\u00e4 sanoo: \u201dKirjoittajan perusoikeuksiin kuuluu, ett\u00e4 jokainen teksti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n \u00e4lykk\u00e4\u00e4mm\u00e4n lukijan.\u201d<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

Jutun kuvituksena on Sandro Botticellin maalaus Camilla ja kentauri. Siin\u00e4 Camilla (Pallas Athene) seisoo kentaurin vierell\u00e4 kauneuden ja puhtauden kukin koristautuneena. Maalauksessa esiintyv\u00e4\u00e4 kentauria on k\u00e4ytetty yleisesti himon symbolina.<\/p>\n

Mets\u00e4lle aikova kentauri on varustautunut nuoliviinell\u00e4 ja jousella. Camilla on tarttunut t\u00e4m\u00e4n hiuksista est\u00e4\u00e4kseen l\u00e4hd\u00f6n. Varmemmaksi vakuudeksi h\u00e4n nojaa kauniiseen, mutta pelottavan kokoiseen kirveeseen. Maalaukseen sis\u00e4ltyy 1400-luvun moraalinen opetus: se kertoo katsojalle miten siveys voittaa himon.<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n

<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkan edellisest\u00e4 p\u00e4ivityksest\u00e4. Tai oikeammin katson taaksep\u00e4in. En muistanut kolmen vuoden takaista teksti\u00e4, mutta nostan sen t\u00e4h\u00e4n. Sis\u00e4lt\u00f6 syvent\u00e4\u00e4 viiime viikkoisen juttuni teemaa. Muutamia vuosia sitten sain romaanin julkaisun j\u00e4lkeen lukijapalautetta s\u00e4hk\u00f6postiin: \u201dLuin pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten kirjasi\u00a0Saat toivoa kolmesti \u2013 ja pidin paljon. Odotin siit\u00e4 \u2019miehisemp\u00e4\u00e4\u2019, kuten jotkut ovat sanoneet, mutta se oli pikemminkin inhimillinen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,131,87,123,529],"tags":[1743,933,182,932,451,469],"class_list":["post-3687","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-antiikin-tarut","category-esseet","category-kuvataide","category-lukeminen","category-sivistys","tag-aurinko-ja-salli","tag-aurinkovuoren-pirut","tag-fe-sillanpaa","tag-juhani-syrja","tag-milan-kundera","tag-sandro-botticelli"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3687","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3687"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3687\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3693,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3687\/revisions\/3693"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3687"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3687"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3687"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}