{"id":3709,"date":"2014-08-13T16:37:59","date_gmt":"2014-08-13T13:37:59","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3709"},"modified":"2014-08-13T17:49:33","modified_gmt":"2014-08-13T14:49:33","slug":"vampyyrileffat-ja-poika-nimelta-kuukivi","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3709","title":{"rendered":"Vampyyrileffat ja Poika nimelt\u00e4 Kuukivi"},"content":{"rendered":"<p>Islantilainen kirjailija Sigurj\u00f3n Birgir Sigur\u00f0sson julkaisee taiteilijanimell\u00e4 Sj\u00f3n. H\u00e4n sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005 lyyrisell\u00e4 romaanillaan Skugga-Baldur. H\u00e4nen pienoisromaaninsa <i>M\u00e1nasteinn \u2013 Drengurinn sem aldrei til,<\/i> valittiin vuonna 2013 parhaaksi islannissa julkaistuksi kirjaksi. Oscar-ehdokkuus napsahti Lars von Trierin ohjaaman <i>Dancer in the Dark<\/i> -elokuvan musiikkisanoituksista vuonna 2001.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/Sj\u00f3n.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-3715\" alt=\"\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/Sj\u00f3n.jpg\" width=\"515\" height=\"392\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/Sj\u00f3n.jpg 515w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/Sj\u00f3n-300x228.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Viime vuonna palkitun pienoisromaanin on suomentanut Tuomas Kauko. <i>Poika nimelt\u00e4 Kuukivi<\/i> on ehtinyt ker\u00e4t\u00e4 meill\u00e4 yksimielisen kiitt\u00e4v\u00e4t kritiikit. Itse kirja ei koolla pullistele, sen 152 sivua on asemoitu niin v\u00e4lj\u00e4ll\u00e4 formaatilla, ett\u00e4 normaalitaitossa sata sivua olisi tuskin t\u00e4yttynyt.<\/p>\n<p>Lukulistallani Sj\u00f3nin teos ei yll\u00e4 l\u00e4helle top-kymppi\u00e4, mutta hakee paikkaansa ja muistij\u00e4lke\u00e4\u00e4n viel\u00e4. Haastattelussaan kirjailija itse sanoo: \u201dSivum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti olen ty\u00f6st\u00e4nyt kirjan ohueksi, mutta toivon, ett\u00e4 kirja on kuin huokoinen sieni, joka turpoaa vedess\u00e4 monta kertaa itse\u00e4\u00e4n isommaksi.\u201d Ensimm\u00e4isest\u00e4 lukukokemuksestani on kolme viikkoa. Kirja ansaitsi tulla my\u00f6s kerratuksi, jotta avainkohdat kirkastuivat:<\/p>\n<p>1. KIELI. Vahva runoilijan tausta n\u00e4kyy. Sj\u00f3n julkaisi ensimm\u00e4isen runokokoelmansa jo 16-vuotiaana. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4nelt\u00e4 on ilmestynyt seitsem\u00e4n muuta kokoelmaa. Romaanin lauserakenne on lyhyeksi karsittua ja t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4. Lyyrisimmill\u00e4\u00e4n se liukuu unenn\u00e4k\u00f6\u00f6n verrattavaksi surrealismiksi: \u201dPojan vasemman k\u00e4den kynnet tekev\u00e4t kasvupyr\u00e4hdyksen ja muuttuvat silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 sormenpituisiksi. Sormet ja k\u00e4si kolminkertaistuvat yhdess\u00e4 rys\u00e4yksess\u00e4 niin, ett\u00e4 luut halkeilevat.\u201d<\/p>\n<p>2. TARINA. Historiallisesti kirja sijoittuu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n kulminaatiopisteeseen: vuonna 1918 ensimm\u00e4inen maailmansota on juuri p\u00e4\u00e4ttynyt. Joulukuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Islannista tulee itsen\u00e4inen kuningaskunta Tanskan personaaliunionissa. 58 vuotta hiljaiseloa viett\u00e4nyt tulivuori Katla purkautuu. Maailmalla n. 50 miljoonaa ihmist\u00e4 surmannut espanjantautiepidemia levi\u00e4\u00e4 Islantiin.<\/p>\n<p>N\u00e4in isojen asioiden keskelt\u00e4 voisi kirjoittaa romaanij\u00e4rk\u00e4leen. Sj\u00f3nin menetelm\u00e4 on p\u00e4invastainen. H\u00e4n hakee historian kehyksest\u00e4 pienimm\u00e4n mahdollisen raon ja tunkee ajatuksensa sinne. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on 16-vuotias homoseksuaali, joka hankkii rahaa prostituutiolla. Oikealta nimelt\u00e4\u00e4n M\u00e1ni Steinn Karlsson, mutta kutsuu itse\u00e4\u00e4n M\u00e1nasteinniksi, Kuukiveksi.<\/p>\n<p>Tarinalle aivan oleellista ovat my\u00f6s mustavalkoiset mykk\u00e4filmit, joihin poika on addiktoitunut. Ne toimivat kirjassa assosiaatioita linkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, sek\u00e4 vertauskuvallisena metatasona. Salaper\u00e4inen ja saavuttamaton S\u00f3la Gu\u00f0b on pojan mieless\u00e4 vampyyrielokuvien sankarittaren kaksoisolento Musidora.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/vampires_1915.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-3716\" alt=\"\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/vampires_1915.png\" width=\"515\" height=\"431\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/vampires_1915.png 515w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/vampires_1915-300x251.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Louis Feuilladen anarkistinen elokuva Les Vampires edustaa kirjassa my\u00f6s yhteiskunnasta irtisanoutumista ja rikollisessa marginaalissa el\u00e4mist\u00e4 aivan kuten homoseksuaaleilla 1900-luvun alussa. Teksti limitt\u00e4\u00e4 kertomukseen my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4rin arvion: \u201dOlettamukseni on\u2026 varoituksen sanat\u2026 elokuvien tuijottaminen tekee alttiimmaksi homoseksuaalisuudelle.\u201d<\/p>\n<p>Kirjan p\u00e4\u00e4t\u00f6s solmii lankoja l\u00f6yh\u00e4sti yhteen ja antaa tarinalle joitain valaisevia perusteita. Niidenkin ohessa \u201dsivuasia\u201d nousee viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4n osaan: \u201dTavoitteina olivat massapsykoanalyysi ja yhteiskunnan vapautus elokuvateattereiden avulla.\u201d Viittaukset elokuvaan ja sen kehitykseen ovat romaanin mitalta sen t\u00e4rkein sidosaine.<\/p>\n<p>3. RAKENNE. Sj\u00f3n rakentaa henkil\u00f6kohtaisen ja hauraan kuvansa objektiivisen, kaikkitiet\u00e4v\u00e4n kertojan avulla. \u201dMin\u00e4\u00e4\u201d ei p\u00e4\u00e4stet\u00e4 kertaakaan kuljettamaan tarinaa. Romaani on liki kronologinen, mutta aukkoinen viittauksien rihmasto. Kirjailija antaa vain vihjeet, lukija rakentaa kokemuksensa ja n\u00e4kemyksens\u00e4 niiden varaan.<\/p>\n<p>LOPUKSI romaanin suuri metafora ja kiteytys, joka pit\u00e4\u00e4 kaivaa esiin sivulta 100. Poika auttaa espanjantaudin uhreja ja kulkee p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen kuoleman keskell\u00e4: \u201dOli n\u00e4ky miten karmea tahansa, pojan ilme ei v\u00e4r\u00e4hd\u00e4k\u00e4\u00e4n. Yhdeks\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n aikana h\u00e4n sanoo tuskin sanaakaan. Reykjavik on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ottanut muodon, joka ilment\u00e4\u00e4 h\u00e4nen sis\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Mutta siit\u00e4 h\u00e4n ei aio kertoa kenellek\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n<p>Elokuvaotos: Les Vampires, Louis Feuillade, 1915.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 elokuvasta: <a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=290\" target=\"_blank\">EKSTRALINKKI<\/a> Tarkovski-arviooni viiden vuoden takaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Islantilainen kirjailija Sigurj\u00f3n Birgir Sigur\u00f0sson julkaisee taiteilijanimell\u00e4 Sj\u00f3n. H\u00e4n sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005 lyyrisell\u00e4 romaanillaan Skugga-Baldur. H\u00e4nen pienoisromaaninsa M\u00e1nasteinn \u2013 Drengurinn sem aldrei til, valittiin vuonna 2013 parhaaksi islannissa julkaistuksi kirjaksi. Oscar-ehdokkuus napsahti Lars von Trierin ohjaaman Dancer in the Dark -elokuvan musiikkisanoituksista vuonna 2001. Viime vuonna palkitun pienoisromaanin on suomentanut Tuomas Kauko. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146,64,161,123,118,411],"tags":[1753,1751,1752,1750,1748,1749],"class_list":["post-3709","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elokuvat","category-kirjalliset-nayttamot","category-kirjallisuuspalkinnot","category-lukeminen","category-romaanin-kieli","category-suomennokset","tag-islanti-1918","tag-les-vampires","tag-louis-feuillade","tag-poika-nimelta-kuukivi","tag-sigurjon-birgir-sigurdsson","tag-sjon"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3709"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3709\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3718,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3709\/revisions\/3718"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}