{"id":3759,"date":"2014-09-23T18:18:03","date_gmt":"2014-09-23T15:18:03","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3759"},"modified":"2014-09-25T15:29:23","modified_gmt":"2014-09-25T12:29:23","slug":"kari-aronpuro-viisikymmenta-vuotta-avantgardea-seka-pelkkaa-barnumia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3759","title":{"rendered":"Kari Aronpuro \u2013 viisikymment\u00e4 vuotta avantgardea, nyt pelkk\u00e4\u00e4 barnumia"},"content":{"rendered":"

Kari Aronpuro julkaisi esikoiskokoelmansa Peltiset enkelit<\/strong> vuonna 1964. Nyt ntamo on ottanut kirjasta n\u00e4k\u00f6ispainoksen. Tekij\u00e4n esikoinen oli uutta avaava askel suomalaisen modernin runon alkutaipaleella. Aronpuron onni oli saada tulevan klassikkonsa k\u00e4til\u00f6ksi ja kannustajaksi itse \u201dOjakadun yksin\u00e4inen\u201d, Eeva-Liisa Manner, jonka kokoelma T\u00e4m\u00e4 matka (1956) mainitaan usein sodanj\u00e4lkeisen modernismimme avainteoksena.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuluvana vuonna Aronpuro on ehtinyt julkaista my\u00f6s 22. kokoelmansa pelk\u00e4\u00e4 barnumia<\/strong>, sek\u00e4 esseekokoelman pyydetty\u00e4<\/strong> eli Miten ihmeess\u00e4 kokoelmani ovat syntyneet. Viidenkymmenen vuoden mittaista kulttuurity\u00f6t\u00e4 juhlisti lis\u00e4ksi Tampereen p\u00e4\u00e4kirjasto Metsossa juuri p\u00e4\u00e4ttynyt Aronpuron & h\u00e4nen alter egonsa Banks L Steppburnin kuvataiden\u00e4yttely Py\u00f6reit\u00e4 Half-Centennial kapaa ja kollaasia<\/em>. Kirjailija tunnetaan my\u00f6s lukuisista tilaust\u00f6ist\u00e4, yksitt\u00e4isist\u00e4 runoista artikkeleihin ja kirjoihin saakka.<\/p>\n

Aronpuro j\u00e4i el\u00e4kkeelle Lamminp\u00e4\u00e4n kirjastonhoitajan virasta 2004. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n on t\u00e4m\u00e4nvuotisten teosten lis\u00e4ksi julkaissut kolme muuta runokokoelmaa, sek\u00e4 kahden maailmanluokan tekij\u00e4n tuhdit k\u00e4\u00e4nn\u00f6skokoelmat: Hans Magnus Enzensbergerin Mausoleumin<\/em> vuonna 2013 ja Werner Aspenstr\u00f6min Vuosikertomuksen<\/em> 2011. (Linkit arvioihini l\u00f6ytyv\u00e4t jutun lopusta)<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Tuore kokoelma pelkk\u00e4\u00e4 barnumia on heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 kollaasi ja yli kolmesataasivuinen rihmasto, joka ker\u00e4\u00e4 \u201dkaiken mahdollisen\u201d historian ja yhdysvaltalaisen sirkus- ja showmies P.T. Barnumin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n ymp\u00e4rille. Kokoelman runsaudensarven voisi kiteytt\u00e4\u00e4 Barnumin Humpuukien Kirjasta (1865) muokattuun runon aloitukseen, joka pit\u00e4\u00e4 yh\u00e4 kutinsa:<\/p>\n

\u201dV\u00e4h\u00e4n asiaa p\u00f6yhitty\u00e4ni \/ ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 humpuuki on \/ laaja-alainen ilmi\u00f6. \/ Sit\u00e4 ilmenee kaikessa ihmisten tekemisiss\u00e4, \/ ajatellaan vaikka politiikkaa tai hallintoa, \/ toteamusta: kieli on annettu meille \/ ajatustemme k\u00e4tkemiseksi. Diplomaatti \/ on herrasmies, joka l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n asemamaahansa \/ valehtelemaan maansa parhaaksi.\u201d<\/p>\n

Aronpuron barnumista ei selvi\u00e4 kahdella tai kolmella istumalla. Y\u00f6p\u00f6yd\u00e4n inspiraatiolukemiseksi se on mit\u00e4 mainioin. Kirja p\u00e4\u00e4ttyy 18-sivuiseen kollaasitekstiin, joka peilaa koko P.T. Barnumin el\u00e4m\u00e4nkaaren. Tekstin rakenteessa historiallinen fakta kohtaa runon ilmaisun ja p\u00e4\u00e4ttyy s\u00e4keisiin: \u201d Min\u00e4 olin ylpe\u00e4mpi nimityksest\u00e4 Lasten yst\u00e4v\u00e4 kuin arvonimest\u00e4 Maailman kuningas. \/ Min\u00e4 menin toisten luo.\u201d<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kokoelmaan pyydetty\u00e4 on koottu liki kahdensadan sivun mitalta Aronpuron eri yhteyksiin kirjoittamia, \u201dpyydettyj\u00e4\u201d esseit\u00e4. Lyhyess\u00e4 esipuheessaan Leena Kirstin\u00e4 sanoo: \u201dH\u00e4n ei tee itsest\u00e4\u00e4n numeroo<\/em>, vaan kertoo luontevasti, mist\u00e4 kirjallisuuden kent\u00e4st\u00e4 ja laajemmasta kulttuurikontekstista Aronpuron runous on syntynyt ja miten se on kehittynyt.\u201d<\/p>\n

Nostan esimerkiksi anekdootin, jossa Aronpuro kirjoittaa kokoelmansa Kalpea aavistus verenkierrosta<\/strong> (1977) saamasta vastaanotosta. Lukijat kuvittelivat kirjailijan k\u00e4yv\u00e4n dialogia toisen, lyyrisemmist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 ammentavan aikalaisrunoilijan kanssa. \u201dN\u00e4in ei kuitenkaan asia ollut. Olin n\u00e4et jo tuolloin kiinnostunut enemm\u00e4n kielen kirjaimellisuudesta kuin sen metaforisuudesta.\u201d Kiteytys sopii avaimeksi koko Aronpuron tuotantoon.<\/p>\n

Kriitikot saattavat joskus tehd\u00e4 turhan kimurantit tulkintansa kirjailijan teksteist\u00e4. Kannattaa kuunnella runoilijaa. Varsinkin sellaista, joka on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tietoinen oman ilmaisunsa perusteista ja tavoitteista. Aronpuron esseet ovat kaikille kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta kiinnostuneille avartavaa ja mit\u00e4 kiinnostavinta luettavaa.<\/p>\n

Lopuksi lainaus runoilija- ja kirjallisuudentutkija Vesa Haapalaiselta: \u201d H\u00e4n (Aronpuro) kuuluu niin aikamme avantgarden klassikoihin kuin uuden runon hienoimpiin tekij\u00f6ihin.\u201d<\/p>\n

………………………………………………….<\/p>\n

Linkit edell\u00e4 mainittuihin k\u00e4\u00e4nn\u00f6steoksiin: Mausoleumi<\/a> sek\u00e4 Vuosikertomus<\/a>.<\/p>\n

…………………………………………………<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kari Aronpuro julkaisi esikoiskokoelmansa Peltiset enkelit vuonna 1964. Nyt ntamo on ottanut kirjasta n\u00e4k\u00f6ispainoksen. Tekij\u00e4n esikoinen oli uutta avaava askel suomalaisen modernin runon alkutaipaleella. Aronpuron onni oli saada tulevan klassikkonsa k\u00e4til\u00f6ksi ja kannustajaksi itse \u201dOjakadun yksin\u00e4inen\u201d, Eeva-Liisa Manner, jonka kokoelma T\u00e4m\u00e4 matka (1956) mainitaan usein sodanj\u00e4lkeisen modernismimme avainteoksena. Kuluvana vuonna Aronpuro on ehtinyt julkaista my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,4,130,529,411,30],"tags":[1520,372,494,1775,1773,1774,992],"class_list":["post-3759","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittamisen-ideat","category-kulttuuri","category-runous","category-sivistys","category-suomennokset","category-suosikkikirjat","tag-hans-magnus-enzensberger","tag-kari-aronpuro","tag-ntamo","tag-pelkkaa-barnumia","tag-peltiset-enkelit","tag-pyydettya","tag-werner-aspenstrom"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3759","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3759"}],"version-history":[{"count":10,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3759\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3772,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3759\/revisions\/3772"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3759"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3759"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3759"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}