{"id":384,"date":"2009-10-09T17:16:14","date_gmt":"2009-10-09T14:16:14","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=384"},"modified":"2009-10-09T17:16:14","modified_gmt":"2009-10-09T14:16:14","slug":"kirjallisuuden-nobel-2009","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=384","title":{"rendered":"Kirjallisuuden Nobel 2009"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajalla, Herta M\u00fcllerill\u00e4<\/em> on ollut kivinen tie tuleville Ruotsin akatemian j\u00e4rjest\u00e4mille illallisille joulukuiseen Tukholmaan. H\u00e4n syntyi 1953 Romaniaan, josta Nicolae Ceasescu<\/em> alkoi rakentaa totalitaristista poliisivaltiota 1970-luvun taitteessa. Ihmisille j\u00e4rjestettiin sellaiset olot, ett\u00e4 monille kansalaisille itsemurha oli vain vapauttava vaihtoehto.<\/p>\n

\"Herta<\/p>\n

Muutama rivi Herta M\u00fcllerin romaanista Syd\u00e4nel\u00e4in<\/em> (Tammi 1996).\u00a0”Jokainen meist\u00e4 mietti mieless\u00e4\u00e4n, miten yst\u00e4v\u00e4t voisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 itsemurhan. Ja syytti heit\u00e4, vaikkei koskaan \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 joutui ottamaan huomioon heid\u00e4t eik\u00e4 siksi mennyt niin pitk\u00e4lle. Sitten jokainen muuttui omahyv\u00e4iseksi ja vieritti vaikenemisellaan toisen niskaan syyn siit\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4n ja he eiv\u00e4t olleet kuolleita vaan eliv\u00e4t.”<\/p>\n

Kirjassa ei hyvin k\u00e4y. Nelj\u00e4st\u00e4 nuoresta kaksi tekee itsemurhan, kaksi ponnistelee viimein Saksaan. M\u00fcller itse p\u00e4\u00e4si loikkaamaan l\u00e4nsi-Berliiniin miehens\u00e4 kanssa vuonna 1987. Luin romaanin Syd\u00e4nel\u00e4in melko pian sen ilmestytty\u00e4. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n muistikuva siit\u00e4 on ahdistava. Niin on varmasti tarkoituskin. Ehk\u00e4 tunne on kuitenkin est\u00e4nyt tarttumasta nobelistin kahteen muuhun suomennokseen.<\/p>\n

N\u00e4in yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. J.M. Coetzee<\/em> palkittiin Nobelilla 2003. H\u00e4nen alistamisen ja mielivallan kuvauksiaan olen jaksanut lukea useampia. Coetzeen Barbaarit tulevat<\/em> on yksi maailmankirjallisuuden parhaita yksil\u00f6\u00f6n kohdistuvan ep\u00e4oikeudenmukaisuuden kuvauksia.<\/p>\n

Pysyt\u00e4\u00e4n viel\u00e4 hetki sorron aiheessa ja viime vuosien nobelisteissa. Vuonna 2002 palkittu Imre Kert\u00e9sz<\/em> on kesitysleirikuvauksissaan eeppisempi ja ”kaunokirjallisempi” kuin edelliset. Viime vuoden J.M.G. Le Cl\u00e9zio<\/em> jo niin utuinen, ett\u00e4 h\u00e4nen romaaninsa Harhaileva t\u00e4hti<\/em> j\u00e4i minulta kesken. Palkintolistojen ulkopuolelta suosittelen Tadeuz Borovskin<\/em> romaania Kotimme Auschwitz<\/em>. Kirjailija kuvaa keskitysleiri\u00e4 kiihkottoman neutraalisti. H\u00e4n selvisi sielt\u00e4 hengiss\u00e4, mutta paradoksaalista kyll\u00e4, p\u00e4\u00e4tyi itsemurhaan 28-vuotiaana 1951.<\/p>\n

Mutta takaisin M\u00fclleriin. Se, ett\u00e4 muut k\u00e4rsiv\u00e4t mielivaltaisissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja diktatuureissa johtuu aina yhdest\u00e4 ihmisest\u00e4. M\u00fcller ilmaisee asian yksinkertaisesti pakoa suunnittelevien ihmisten suulla: ”Me emme halunneet l\u00e4hte\u00e4 maasta. Emme halunneet astua Tonavaan, emme nousta ilmaan, emme tavarajuniin. Me menimme pusikkoiseen puistoon. Edgar sanoi: Jos oikea henkil\u00f6 joutuisi l\u00e4htem\u00e4\u00e4n, kaikki muut voisivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 maahan.”<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajalla, Herta M\u00fcllerill\u00e4 on ollut kivinen tie tuleville Ruotsin akatemian j\u00e4rjest\u00e4mille illallisille joulukuiseen Tukholmaan. H\u00e4n syntyi 1953 Romaniaan, josta Nicolae Ceasescu alkoi rakentaa totalitaristista poliisivaltiota 1970-luvun taitteessa. Ihmisille j\u00e4rjestettiin sellaiset olot, ett\u00e4 monille kansalaisille itsemurha oli vain vapauttava vaihtoehto. Muutama rivi Herta M\u00fcllerin romaanista Syd\u00e4nel\u00e4in (Tammi 1996).\u00a0”Jokainen meist\u00e4 mietti mieless\u00e4\u00e4n, miten […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[197,110,196],"tags":[198,201,200,202,205,199,203],"class_list":["post-384","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keskitysleirit","category-kirjallisuuden-nobel","category-totalitarismi","tag-herta-muller","tag-imre-kertesz","tag-jm-coetzee","tag-le-clezio","tag-romania","tag-sydanelain","tag-tadeusz-borowski"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/384","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=384"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/384\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":389,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/384\/revisions\/389"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=384"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=384"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=384"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}