{"id":3980,"date":"2015-01-08T15:28:36","date_gmt":"2015-01-08T13:28:36","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3980"},"modified":"2015-01-08T15:28:36","modified_gmt":"2015-01-08T13:28:36","slug":"monikulttuurisuudesta-islamofobiaan-ja-toisinpain","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3980","title":{"rendered":"Monikulttuurisuudesta islamofobiaan \u2013 ja toisinp\u00e4in"},"content":{"rendered":"<p><strong>Varsin ajankohtaisesta syyst\u00e4 blogi kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 jutun nelj\u00e4n vuoden takaa. Ydinkysymys on edelleen: onko monikulttuurisuus v\u00e4\u00e4r\u00e4 utopia? Tuhat vuotta sitten se oli mahdollista Euroopan Andalusiassa<\/strong>.<\/p>\n<p>Savukeidas kustannus on julkaissut Ville Hyt\u00f6sen toimittaman kirjoituskokoelman Mit\u00e4 Jussi Halla-Aho tarkoittaa? 229-sivuinen kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useamman kirjoittajan mielipiteen Halla-Ahon yhden asian politiikasta: h\u00e4n on maahanmuuton vastustaja.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/01\/islam.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-3981\" alt=\"\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/01\/islam.jpg\" width=\"515\" height=\"355\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/01\/islam.jpg 515w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/01\/islam-300x206.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><\/a><\/p>\n<p>En ole lukenut kirjaa viel\u00e4. En siis puutu siihen mill\u00e4\u00e4n tavoin. Pointtini on Aamulehden kritiikki, jossa kirja esiteltiin 1.9.2010. Siihen on nostettu kahden kirjoittajan sitaatit. Yhteydest\u00e4\u00e4n irrotettuna ne saattavat antaa turhan k\u00e4rjistetyn kuvan. Voivat olla provosointiakin, mutta mielipide niiden takana on. J.Sakari Hankam\u00e4en mielest\u00e4 \u201dmonikulttuurisuus on v\u00e4\u00e4r\u00e4 utopia.\u201d Timo H\u00e4nnik\u00e4inen ilmoittaa: \u201dOlen islamofobi.\u201d<\/p>\n<p>Ihmisell\u00e4 on taipumus ajatella ensisijaisesti nykyhetke\u00e4 tai oman kokoemuksensa mittaista aikaa. MUTTA TEHD\u00c4\u00c4N N\u00c4IN: muutetaan v\u00e4h\u00e4n katselukulmaa ja valitaan laajempi ajallinen perspektiivi. Vaikkapa vain 1000 vuotta. Onko monikulttuurisuus v\u00e4\u00e4r\u00e4 utopia?<\/p>\n<p>Onko ihmisen elo ollut aina yht\u00e4 uskontojen ja aatteiden ristiriitaa. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 muistella Pax Romanan aikoja, ett\u00e4 \u201dsivistyneen\u201d Euroopan historiasta l\u00f6ytyisi pidempi seesteinen jakso. Mill\u00e4 tuo kolmensadan vuoden \u201drauha\u201d saavutettiin? V\u00e4kivallalla tietenkin. Jotta valtakunnassa kaikki olisi hyvin, provinssien rajoilla k\u00e4ytiin jatkuvia kahakoita. \u201dJos haluat rauhaa, hanki sotaa\u201d, oli Rooman keisarien hallintomalli.<\/p>\n<p>Antiikin aika on eurooppalaisen kulttuurin perusta. Sit\u00e4 seurasi pime\u00e4 keskiaika. Vasta renessanssi l\u00f6ysi antiikin ihanteet ja yksil\u00f6lliset nerot uudelleen. N\u00e4in meille on opetettu. Vasta viime vuosina keskiajan merkityst\u00e4 eurooppalaisessa kehityksess\u00e4 on alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin.<\/p>\n<p>Keskiaika Euroopassa oli otaksuttua luovempaa aikaa, jonka ilmapiiriin arabialainen ja juutalainen kulttuuri antoivat merkitt\u00e4v\u00e4n lis\u00e4n. <strong>Andalusian alueella kolme uskontoa, islam, juutalaisuus ja kristinusko eliv\u00e4t sopusoinnussa kesken\u00e4\u00e4n.<\/strong> Samoin kirjalliset traditiot vaikuttivat toisiinsa vuosisatojen ajan.<\/p>\n<p>Runoja kirjoitettiin arabiaksi 700-luvulta 1400-luvulle. Juutalaiset kirjailijat k\u00e4yttiv\u00e4t espanjaa, hepreaa ja arabiaa rinnakkain. Kristityt kirjoittivat latinaksi ja espanjaksi sek\u00e4 muilla niemimaan kansankielill\u00e4. Kulttuurit, kielet ja traditiot vaikuttivat hedelm\u00e4llisesti toisiinsa.<\/p>\n<p>Kristittyjen luoma kirjallisuus sai voimaa arabian ja antiikin kulttuurista. Muslimirunoilijat saattoivat uskonnon rajoista riippumatta ylist\u00e4\u00e4 viinin ja rakkauden iloja. Andalusia -l\u00e4hteeni on Basam Booksin 1999 julkaisema antologia Runoja Andalusiasta. Jaakko H\u00e4meen-Anttila on kirjoittanut siihen muutaman sivun mittaiset, mielenkiintoiset j\u00e4lkisanat.<\/p>\n<p>Shemuel ha-Nagid kirjoitti Andalusiassa hepreankielisi\u00e4 runoja, joissa on kaikuja my\u00f6s vanhan testamentin kielikuvastosta. H\u00e4n kuoli vuonna 1056. V\u00e4lill\u00e4 valo pilkahtaa, mutta onko tuhannessa vuodessa mik\u00e4\u00e4n muuttunut? Tuskinpa. Se ei silti est\u00e4 runoilijaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4st\u00e4 maailman menoa ja pitk\u00e4\u00e4 perspektiivi\u00e4:<\/p>\n<p>\u201dJohdin joukot y\u00f6ksi kaupunkiin, \/ johon muinaiset p\u00e4\u00e4llik\u00f6t toivat tuhon. \/ Lep\u00e4simme paikan suojissa, \/ allamme vanhat valtiaat.<\/p>\n<p>Mieleni mietti: \/ Miss\u00e4 ovat ennen el\u00e4neet joukot ja kansat? \/ Miss\u00e4 rakentajat, h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t, hallitsijat, \/ osattomat, orjat ja herrat? \/ Miss\u00e4 siitt\u00e4j\u00e4t, lapsettomat, is\u00e4t, \/ pojat ja surevat sulhaset?<\/p>\n<p>Kansat syntyiv\u00e4t toistensa per\u00e4\u00e4n, \/ p\u00e4iv\u00e4t kuluivat vuosiksi. \/ Maanp\u00e4\u00e4lliset majat \/ vaihtuivat sijaksi mullan alla: \/ palatseista tuli hautoja, \/ ihanista pihoista tomua.<\/p>\n<p>Jos hautojen v\u00e4ki nostaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4, astuu esiin, \/ he riist\u00e4v\u00e4t henkemme ja rikkautemme. \/ T\u00e4m\u00e4 on totuus, sieluni: \/ huomenna joukkomme on heid\u00e4nlaisensa!\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varsin ajankohtaisesta syyst\u00e4 blogi kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 jutun nelj\u00e4n vuoden takaa. Ydinkysymys on edelleen: onko monikulttuurisuus v\u00e4\u00e4r\u00e4 utopia? Tuhat vuotta sitten se oli mahdollista Euroopan Andalusiassa. Savukeidas kustannus on julkaissut Ville Hyt\u00f6sen toimittaman kirjoituskokoelman Mit\u00e4 Jussi Halla-Aho tarkoittaa? 229-sivuinen kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useamman kirjoittajan mielipiteen Halla-Ahon yhden asian politiikasta: h\u00e4n on maahanmuuton vastustaja. En ole lukenut kirjaa viel\u00e4. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[102,529,332,44],"tags":[644,1821,645,640,643],"class_list":["post-3980","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-demokratia","category-sivistys","category-usko-ja-uskonnot","category-uutiset","tag-arabialainen-kulttuuri","tag-islam","tag-jaakko-hameen-anttila","tag-jussi-halla-aho","tag-timo-hannikainen"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3980","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3980"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3980\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3983,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3980\/revisions\/3983"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}