{"id":4020,"date":"2015-01-21T12:45:48","date_gmt":"2015-01-21T10:45:48","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4020"},"modified":"2015-01-21T13:44:22","modified_gmt":"2015-01-21T11:44:22","slug":"vastenmielisia-ja-vaikeita-kirjoja-lisalinkissa-raakaa-alistamista-ja-vakivaltaa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4020","title":{"rendered":"Vastenmielisi\u00e4 ja vaikeita kirjoja \u2013 lis\u00e4linkiss\u00e4 raakaa alistamista ja v\u00e4kivaltaa"},"content":{"rendered":"

Suosittelin viikko sitten SOS-mediassa kirjaa ja sen filmatisointia, joka esitettiin illan elokuvana. Kyseess\u00e4 oli Cormac McGarthyn Pulizer-palkittu romaani Tie<\/strong>. The Road julkaistiin 2006, Kaijamari Sivillin suomennos 2008.<\/p>\n

Muutamassa seuraavan p\u00e4iv\u00e4n kommentissa todettiin, ettei leffaa kest\u00e4 katsoa loppuun eik\u00e4 \u201dtarvitse nautiskella kiduttavasta ja vastenmielisest\u00e4 kauhusta.\u201d Siihen minulla ei ole lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kukin makunsa mukaan.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Useimmiten elokuva ei kykene v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjailijan tekstin emotionaalista latausta, vaan k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 ja pelkist\u00e4\u00e4 tarinaa. Vaikka ei aina niink\u00e4\u00e4n ole, samanlaisin vastenmielisyyden kommentein olen saanut takaisin my\u00f6s lainaamiani kirjoja: Dieter Wellershoff, Simpanssin kauneus – J.M Coetzee, Maan syd\u00e4mess\u00e4 – Ga\u00e9tan Soycy, Tulitikkutytt\u00f6 – Elfriede Jelinek, Pianonsoittaja \u2013 Ian McEwan, Semettipuutarha\u2026<\/p>\n

Estetiikka \u2013 miten laajasti sanan haluaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4kin \u2013 on kirjallisuuden avainkysymyksi\u00e4. Ennakko-odotuksia ja arvostuksiaan voi punnita vaikkapa asenteella, ettei kaikki helpolta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ole heppoista, eik\u00e4 rankka ja raskas \u201dkorkeakirjallisuutta\u201d. Vain lukemalla se selvi\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Minulle kest\u00e4vin ja syvin muistij\u00e4lki on j\u00e4\u00e4nyt kirjoista, jotka ovat olleet alkujaan vaikeita tai ahdistavia lukukokemuksia. Alussa mainittu Tie pohtii selviytymisen mahdollisuuksia tuhoutuneella maapallolla, sit\u00e4 miten raakaa ja pelkistetty\u00e4 tulee ihmisen moraalista el\u00e4m\u00e4n edellytysten kadottua.<\/p>\n

McCarthyn romaanin kieli on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4h\u00e4eleist\u00e4, ja peilaa ankeaa maisemaa, jossa is\u00e4 ja poika vaeltavat. Itse\u00e4ni j\u00e4i harmittamaan, ett\u00e4 elokuvan ohjannut John Hillcoat hukkasi romaanin viimeisen kappaleen luoman kuvan, joka k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tarinaan aivan uuden ulottuvuuden. Tarjoan tekstin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja nostan rinnalle my\u00f6s toisen romaanin p\u00e4\u00e4t\u00f6srivit, joiden yht\u00e4l\u00e4isyys on ilmeinen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

J.M. Coetzeen vaellusromaani Michael K: el\u00e4m\u00e4<\/strong> (suom. Seppo Loponen 1984) on monin tavoin sukua McCarthyn teokselle. Nuori mies haluaa \u00e4itins\u00e4 turvaan kaupungista ja l\u00e4htee kuljettamaan t\u00e4t\u00e4 kyh\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n k\u00e4rryll\u00e4 maaseudun rauhaan. Sairas \u00e4iti kuolee ja pojan odysseia jatkuu jatkuvien vastoink\u00e4ymisten kautta l\u00e4pi vihan, v\u00e4kivallan ja pelon maailman.<\/p>\n

Molemmat kirjailijat tarkastelevat l\u00e4nsimaista sivilisaatiota ja sen kyseenalaista moraalia. Hyv\u00e4n ja pahan arkkityyppist\u00e4 vastakkainasettelua. Kumpikin karttaa propagandaa, ei julista, osoittele tai tyrkyt\u00e4. Romaanien p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat sukua antiikin tragedioiden katharsikselle, el\u00e4m\u00e4nhalun uudistumiselle.<\/p>\n

McCarthy lopettaa romaaninsa universumin ja ikuisuuden mittaiseen symboliikkaan:<\/p>\n

\u201dKerran oli vuorilla virtaavissa puroissa taimenia. Niit\u00e4 n\u00e4ki meripihkan v\u00e4risess\u00e4 vedess\u00e4 ja virta sai niiden evien valkeat reunat v\u00e4risem\u00e4\u00e4n hennosti. K\u00e4dess\u00e4 ne tuoksuivat sammaleelta. Ne olivat kiilt\u00e4vi\u00e4 ja lihaksikkaita ja voimakasliikkeisi\u00e4. Niiden sel\u00e4ss\u00e4 kiemurtavat kuviot olivat karttoja maailmasta sen syntyess\u00e4. Karttoja ja labyrintteja. Siit\u00e4 mit\u00e4 ei saa takaisin. Eik\u00e4 voi korjata. Niiss\u00e4 syviss\u00e4 kuruissa joissa taimenet eliv\u00e4t kaikki oli vanhempaa kuin ihminen ja niiss\u00e4 hymisi salaisuuksia.\u201d<\/p>\n

Coetzee p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 romaaninsa toivoon ja el\u00e4m\u00e4n jatkumisen mahdollisuuteen:<\/p>\n

\u201dJa jos ukkeli kapuaisi alas rattailta, verryttelisi j\u00e4seni\u00e4\u00e4n, katsoisi paikkaa jossa se pumppu oli ollut, se jonka sotilaat olivat r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4neet niin ettei mit\u00e4\u00e4n ollut j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle, ja valittaisi: \u2019Mist\u00e4s vesi otetaan?\u2019 niin h\u00e4n, Michael K, ottaisi taskustaan teelusikan ja pitk\u00e4n narun. H\u00e4n raivaisi rojut kuilunsuulta, h\u00e4n taivuttaisi teelusikan varren silmukalle ja sitoisi narun siihen, h\u00e4n laskisi sen alas kuiluun syv\u00e4lle maan uumeniin, ja kun h\u00e4n nostaisi sen yl\u00f6s, lusikan pes\u00e4ss\u00e4 olisi vett\u00e4, ja sill\u00e4 tavalla, h\u00e4n sanoisi, ihminen voi el\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

Blogin ekstralinkit aiheeseen:<\/p>\n

J.M. Coetzee ja otsikon viite v\u00e4kivaltaan.<\/a><\/p>\n

Simpanssin kauneus ja kirjallinen ahdistus.<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suosittelin viikko sitten SOS-mediassa kirjaa ja sen filmatisointia, joka esitettiin illan elokuvana. Kyseess\u00e4 oli Cormac McGarthyn Pulizer-palkittu romaani Tie. The Road julkaistiin 2006, Kaijamari Sivillin suomennos 2008. Muutamassa seuraavan p\u00e4iv\u00e4n kommentissa todettiin, ettei leffaa kest\u00e4 katsoa loppuun eik\u00e4 \u201dtarvitse nautiskella kiduttavasta ja vastenmielisest\u00e4 kauhusta.\u201d Siihen minulla ei ole lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kukin makunsa mukaan. Useimmiten elokuva ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146,343,123,96,278,411,30],"tags":[280,200,443,285],"class_list":["post-4020","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elokuvat","category-kirjallinen-estetiikka","category-lukeminen","category-maailmankirjallisuus","category-pulitzerin-palkinto","category-suomennokset","category-suosikkikirjat","tag-cormac-mccarthy","tag-jm-coetzee","tag-michael-kn-elama","tag-tie"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4020","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4020"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4026,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4020\/revisions\/4026"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}