![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/02\/Yksi.jpg\")
<\/a><\/p>\nElokuvan keskeinen juoni kiertyy toisen maailmansodan aikaan, jolloin englantilaisten tiedusteluosasto joutui toivottomalta tuntuvan teht\u00e4v\u00e4n eteen. Saksalaiset koodasivat viestins\u00e4, joiden vastaanottamiseen tarvittiin Enigma-salakielikone. Jos l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n ja vastaanottajan laitteet eiv\u00e4t olleet balansissa, viestin olisi voinut ratkaista vain k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pi 159.000000000000000000 erilaista tulkintamahdollisuutta.<\/p>\n
En k\u00e4sit\u00e4 vaihtoehtoja kuvaavaa lukua, muistan sen vain elokuvan repliikist\u00e4, kahdeksantoista nollaa pisteen per\u00e4ss\u00e4. Brittien tiedustelulta olisi kulunut vaihtoehtojen seulomiseen 20 vuotta. Ja jotta teht\u00e4v\u00e4 ei olisi turhan helppo, saksalaiset vaihtoivat koneen asetukset p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n Enigma-koodin murtamista johtamaan tarvittiin brittinero, matemaatikko ja kryptoanalyytikko Alan Turing (1912 \u2013 1954). Siin\u00e4 sivussa tuli kehitetty\u00e4 laite, valtava mekaaninen hirvi\u00f6, joka johti modernin tietojenk\u00e4sittelyn perusteisiin ja kehittymiseen.<\/p>\n Elokuvan keskeisen roolin tekee Benedict Cumberbatch, joka on rankattu sukupolvensa lahjakkaimpien n\u00e4yttelij\u00f6iden joukkoon, Time-lehti viime vuonna jopa yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisist\u00e4. No jaa\u2026 seuratkaa n\u00e4yttelij\u00e4n fyysist\u00e4 olemusta ja mikroilmeit\u00e4, kun h\u00e4n tekee autismiin taipuvan Turingin roolin. Naisp\u00e4\u00e4osan n\u00e4yttelee vakuuttavasti Keira Knigtley.<\/p>\n Eilisess\u00e4 Oscar-galassa pystin parhaasta sovitetusta k\u00e4sikirjoituksesta sai The Imitation Gamen k\u00e4siksen laatinut Graham Moore. T\u00e4n\u00e4 aamuna Hesarin elokuvakriitikko olisi antanut parhaan miesp\u00e4\u00e4osan Oscarin Eddie Redmaynen sijaan Cumberbathille. Vain makuasioista voi kiistell\u00e4.<\/p>\n Elokuva k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 klassiset tarinankerronnan keinot komeasti: hyvis osoittautuu pahikseksi, joka alkaa pist\u00e4\u00e4 kapuloita kehityksen rattaisiin, onnistumiset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ep\u00e4onneksi eik\u00e4 stoorin edetess\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ole sit\u00e4 milt\u00e4 aluksi n\u00e4ytti. Elokuvan leikkaa mukaan takautumia ja tulevaisuutta, tarinan rytmitys ja fragmentaarisuus toimii tihe\u00e4n intensiivisesti.<\/p>\n Poikkeusyksil\u00f6iden k\u00e4y usein huonosti. Vuonna 1952 Turing sai syytteen \u201dt\u00f6rke\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4dytt\u00f6myydest\u00e4\u201d. Tuomio homoseksuaalisuudesta oli valinnainen: joko vankilaa tai estrogeenihormoni-injektioita kahden vuoden ajan. Mielisairaudeksi luokitellun taipumuksen \u201dhoito\u201d sai Turingin tekem\u00e4\u00e4n itsemurhan.<\/p>\n Arvioidaan, ett\u00e4 Enigma-salakielikoodin murtaminen pelasti 14 miljoonan ihmisen hengen ja lyhensi sotaa yli kahdella vuodella. Kirjallinen anteeksipyynt\u00f6 Turingille tuli vuonna 2009. P\u00e4\u00e4ministeri Gordon Brownin sanoin: \u201dOlemme pahoillamme, olisit ansainnut parempaa.\u201d Turingin tuomion lainvoima kumottiin lopullisesti vasta vuonna 2013.<\/p>\n Ei vaino kovin kaukana ole, Suomessa homoseksuaalisuuden kriminalisointi kumottiin 1971. Sairausluokituksesta se poistettiin vasta 1981. Muistan keskustelut Mirkka Rekolan (1931 – 2014) kanssa, joka oli ehk\u00e4p\u00e4 ainoa varteenotettava suomalainen nykykirjallisuuden Nobel-ehdokas. H\u00e4n ei tuntunut koskaan p\u00e4\u00e4sev\u00e4n lopullisesti yli siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta oli luokitellut h\u00e4net nuoruudessaan rikolliseksi.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026…<\/p>\n 1. Ekstralinkiss\u00e4<\/a><\/strong> lis\u00e4\u00e4 tieteen ja elokuvan yhtym\u00e4kohtia.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n