{"id":4352,"date":"2015-09-10T19:45:06","date_gmt":"2015-09-10T16:45:06","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4352"},"modified":"2016-02-04T15:08:38","modified_gmt":"2016-02-04T13:08:38","slug":"kuolemaantuomitun-selviytymistarina","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4352","title":{"rendered":"Kuolemaantuomitun selviytymistarina"},"content":{"rendered":"

Saksan kansallissosialistit surmasivat toisen maailmansodan aikana kaksi kolmannesta Euroopan juutalaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4. Samalla saivat menn\u00e4 ideologiset vastustajat, rasismin nimiss\u00e4 romanit, puolalaiset ja afrikkalaiset\u2026 rotuhygienia vaati poistamaan yhteiskunnasta my\u00f6s homoseksuaalit ja kehitysvammaiset. Viimemainittuja natsit pitiv\u00e4t my\u00f6s taakkana yhteiskunnalle, koska heist\u00e4 huolehtiminen nieli valtion varoja. N\u00e4in kotirintama p\u00e4\u00e4si eroon noin 15 miljoonasta ihmisest\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Nuori juutalaisnainen, 22-vuotias Marie Jalowicz Simon pakeni natseilta Berliiniss\u00e4 1942. H\u00e4nest\u00e4 tuli \u201dU-boot\u201d, sukellusvene, joka painui maan alle ja j\u00e4i lopulta henkiin. H\u00e4nen kaltaisiaan piilottelijoita, toisten avun varassa selviytyneit\u00e4 oli sodan loputtua j\u00e4ljell\u00e4 alle kaksi tuhatta.<\/p>\n

My\u00f6hemmin Marie v\u00e4itteli tohtoriksi, ja h\u00e4nest\u00e4 tuli antiikin kulttuurin ja kirjallisuuden professori It\u00e4-Berliinin Humbolt-yliopistoon. H\u00e4nen poikansa, historioitsija Hermann Simon painosti \u00e4iti\u00e4\u00e4n sanelemaan muistonsa \u00e4\u00e4ninauhoille ennen t\u00e4m\u00e4n kuolemaa. Puretuista \u00e4\u00e4nitteist\u00e4 syntyi yhdeks\u00e4nsataa liuskaa teksti\u00e4, jonka Hermann litteroi 400-sivuiseksi kirjaksi toimittaja Irene Stratenwerthin kanssa.<\/p>\n

\u201dSitten juoksin pakoon\u201d<\/em> kuulostaa kirjan nimen\u00e4 k\u00f6mpel\u00f6lt\u00e4 ja yksiulotteiselta. Alkuper\u00e4inen \u201dUntergetaucht\u201d<\/em>, Sukelluksissa, olisi moniulotteisempi ja pitk\u00e4\u00e4 piinaa kuvaavampi. Marie Simon toteaa itse: \u201d\u00c4l\u00e4 mene ylempiesi luo, ellei sinua kutsuta. N\u00e4in asia oli: min\u00e4 olin mennyt maan alle, ja siell\u00e4 minun oli pysytt\u00e4v\u00e4 sodan loppuun saakka.\u201d<\/p>\n

Simon yritt\u00e4\u00e4 paeta Bulgarian kautta Palestiinaan. Ep\u00e4onnistuttuaan h\u00e4n palaa Berliiniin v\u00e4\u00e4rennettyjen papereiden turvin ja joutuu jatkuvasti liikkumaan yst\u00e4viens\u00e4 ja tutun tuttujensa muodostamassa turvaverkossa. Auttajissa on yht\u00e4lailla my\u00f6t\u00e4tuntoisia, systeemin vastustajia kuin natsimielisi\u00e4kin. Kuka mist\u00e4kin syyst\u00e4. Taistelun keskell\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulee vaihtokauppaa ja hy\u00f6dyn tavoittelua. Hengiss\u00e4selvi\u00e4minen on lopulta oman neuvokkuuden ja onnekkaiden sattumien summa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Simon kirjoittaa: \u201dMerkitsin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kirjaani suurin kirjaimin, jotka alleviivasin monta kertaa: kommunistiklaani adoptoi minut sotavuotena 1943.\u201d Hieman my\u00f6hemmin apua tarjonneen perheen poika pakotetaan liittym\u00e4\u00e4n Hitlerjugendiin ja perheen \u00e4iti toteaa: \u201dValitettavasti nyky\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 omia lapsiaan, ei voi tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 poika kertoo yst\u00e4villeen.\u201d<\/p>\n

Historiallisessa dokumenttiromaanissa my\u00f6s Marie Simonista piirtyy kaunistelematon kuva. H\u00e4nkin saattaa arvostella ihmisi\u00e4 ennakkoluulojen ja ulkon\u00e4\u00f6n perusteella eik\u00e4 kaunistele sit\u00e4, ettei kavahda alistamista ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n silloin, kun se auttaa selviytym\u00e4\u00e4n kiper\u00e4st\u00e4 tilanteesta. Valehtelu on elinehto. Tarinoiden runsautta ja k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 l\u00e4vist\u00e4\u00e4 yksi pysyv\u00e4 teema: n\u00e4lk\u00e4. Ruoka on kortilla kaikille, ja nokkimisj\u00e4rjestyksen pohjalla on ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ja autettava ihminen.<\/p>\n

Marie Simon kertoo tarinansa v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, toteavasti ja ilman illuusioita. Natsit, SS ja Gestapo todetaan murhaajiksi, mutta pakkoty\u00f6st\u00e4\u00e4n Siemensin tehtailla ja esimiehist\u00e4\u00e4n Simon kirjoittaa: \u201dMiten t\u00e4m\u00e4 kauhea juutalaisvaino saattoi synty\u00e4? Eih\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikeastaan ole antisemiittej\u00e4, ihmiset ovat kaikki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mukavia.\u201d<\/p>\n

Otto Lappalaisen suomennos on sujuvaa luettavaa vaikka kritisoin nime\u00e4. Arvostettu saksalainen historialehti Damals valitsi kirjan vuoden parhaaksi historiateokseksi 2014. Hermann Simon on tehnyt valtavan ty\u00f6n penkoessaan arkistot ja varmistaessaan \u00e4itins\u00e4 kertomuksen faktat. Kirjan loppuun on liitetty mittava henkil\u00f6luettelo selvityksineen. Marie Jalowicz Simon kuoli 1998.<\/p>\n

Kenelle suosittelen kirjaa?<\/strong> Niille, jotka haluavat aina tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n. Ja erityisesti heille, joilla on Aate \u2013 niin suuri, ett\u00e4 se voisi vaatia hengen. Oman tai jonkun toisen.<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

Olen tainnut jakaa vuosien takaisen ekstralinkin<\/strong><\/a> aiemminkin: \u201dKolme n\u00e4k\u00f6kulmaa keskitysleirilt\u00e4\u201d antaa lis\u00e4\u00e4 lukusuosituksia. Huomatkaa my\u00f6s kuva natsien surmaamasta Milena Jesensk\u00e1sta. H\u00e4n on n\u00e4yttelij\u00e4 Krista Kososen kasoisolento.<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saksan kansallissosialistit surmasivat toisen maailmansodan aikana kaksi kolmannesta Euroopan juutalaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4. Samalla saivat menn\u00e4 ideologiset vastustajat, rasismin nimiss\u00e4 romanit, puolalaiset ja afrikkalaiset\u2026 rotuhygienia vaati poistamaan yhteiskunnasta my\u00f6s homoseksuaalit ja kehitysvammaiset. Viimemainittuja natsit pitiv\u00e4t my\u00f6s taakkana yhteiskunnalle, koska heist\u00e4 huolehtiminen nieli valtion varoja. N\u00e4in kotirintama p\u00e4\u00e4si eroon noin 15 miljoonasta ihmisest\u00e4. Nuori juutalaisnainen, 22-vuotias Marie Jalowicz Simon […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[136,123,147,1718,196],"tags":[1948,1947,1943,1946,1945,1723],"class_list":["post-4352","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kansallissosialismi","category-lukeminen","category-paivakirjat","category-sotahistoria","category-totalitarismi","tag-antisemitismi","tag-gestapo","tag-marie-jalowicz-simon","tag-natsit","tag-sitten-juoksin-pakoon","tag-toinen-maailmansota"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4352","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4352"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4352\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4359,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4352\/revisions\/4359"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4352"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4352"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4352"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}