{"id":4375,"date":"2015-09-30T19:16:46","date_gmt":"2015-09-30T16:16:46","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4375"},"modified":"2016-02-04T15:08:02","modified_gmt":"2016-02-04T13:08:02","slug":"milla-ihminen-sailyy-hengissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4375","title":{"rendered":"Mill\u00e4 ihminen s\u00e4ilyy hengiss\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Otsikon kysymys on aiheeton, kaikkien kohtalo on lopulta sama. Emme voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kysy\u00e4 miten v\u00e4ltty\u00e4 ennenaikaiselta kuolemalta. Kaikkien tilanne ja edellytykset ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 ovat erilaisia.<\/p>\n

\"Kuva,<\/a>
Kuva, Suomen Kuvalehti \/ Kai Widell<\/figcaption><\/figure>\n

P\u00e4ivitykseni aiheen rajaamista auttaa kaksi vastakkaista mielipidett\u00e4. Sain ne sos-mediassa edellisen p\u00e4ivitykseni palautteena. Ensimm\u00e4inen ehdottaa, ett\u00e4 meid\u00e4n olisi hyv\u00e4 \u201dkeskitty\u00e4 ainoastaan hengiss\u00e4 s\u00e4ilymiseen, niin kuin suurin osa maailman ihmisist\u00e4 keskittyy, filosofointi sikseen, siihen on varaa vain maailman rikkaimmalla nelj\u00e4nneksell\u00e4.\u201d<\/p>\n

Vastakkainen kanta esitt\u00e4\u00e4 miten \u201dHengiss\u00e4 s\u00e4ilymiseen tarvitaan filosofointia. Rikkaita se ei edes kiinnosta.\u201d Kummassakin mielipiteess\u00e4 on provosoiva yleistys, mutta aihe sin\u00e4ns\u00e4 on mit\u00e4 mielenkiintoisin.<\/p>\n

Me kuulumme kansakuntana maailman rikkaimpaan nelj\u00e4nnekseen, joten varaa filosofointiin on. Voisi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle It\u00e4maisesta filosofiasta, joka korostaa k\u00f6yhyytt\u00e4 ja luopumista, toisten hyv\u00e4n syd\u00e4men armoilla el\u00e4mist\u00e4. L\u00e4nsimaisen filosofian juuret ovat antiikin ajoissa, jolloin \u201dvapailla miehill\u00e4\u201d oli varaa ajatella vailla velvoitteita, ty\u00f6nteko oli ulkoistettu orjille.<\/p>\n

Nykymuotoisen \u201desseistiikan is\u00e4\u201d ranskalainen Michel de Montaigne (1533 \u2013 1592) oli aatelinen ja rikas renessanssifilosofi, jolla oli varaa vet\u00e4yty\u00e4 linnansa torniin kirjoittamaan. Oppineena humanistina h\u00e4n puolusti ennen kaikkea kouluopetusta ja suvaitsevaisuutta. Samoja hyveit\u00e4, joilla maailman voisi yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin pelastaa.<\/p>\n

Filosofiassa on kyse ihmiselle elint\u00e4rkeist\u00e4 asioista: el\u00e4m\u00e4n mielekkyydest\u00e4, omanarvontunnosta, yhteydest\u00e4 toisiin ihmisiin, toivosta ja unelmista. Ne eiv\u00e4t ole riippumattomia rankoista realiteeteista, mutta ei niit\u00e4 voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n latistaa pelkiksi tosiasioiksi.<\/p>\n

Taide on huomattavasti vanhempi keksint\u00f6 kuin leip\u00e4. Esi-is\u00e4mme, joka eli mets\u00e4styksell\u00e4 ja ker\u00e4ilyll\u00e4 piirsi Altamiran luolan sein\u00e4\u00e4n biisonin sel\u00e4n kaaren ja j\u00e4tti k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4 kallioon. My\u00f6s turha ja tarpeeton on kehityksen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"Kirsi<\/a>
Kirsi Kunnas, Lehtikuva \/ Heikki Saukkomaa<\/figcaption><\/figure>\n

Toimitin aikanaan yhdess\u00e4 Jouni Inkalan kanssa MotMot \u2013 el\u00e4vien runoilijoiden klubin vuosikirjan. (WSOY 2001) Pyysin julkaisuun esseen my\u00f6s Kirsi Kunnakselta, jonka h\u00e4n ilokseni suostui kirjoittamaan otsikolla \u201dFeniks-lintu ja Ajan hyrr\u00e4\u201d.<\/p>\n

Lainaan t\u00e4h\u00e4n esseest\u00e4 muutaman merkitt\u00e4v\u00e4n rivin. Kaksi viimeist\u00e4 virkett\u00e4 osoittaa, ettei kyse ole siit\u00e4 mihin meill\u00e4 on varaa, vaan siit\u00e4 mik\u00e4 on meille tarpeen. Suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

\u201dMinun parantola-aikani (p\u00e4tkitt\u00e4in 1943-52) on kutistunut mieless\u00e4ni kuin yhdeksi h\u00e4ipyv\u00e4ksi pisteeksi, josta en muista kuin kiihke\u00e4n halun odottaa y\u00f6t\u00e4, omaa yksityisyytt\u00e4ni, mahdollisuutta kuvitella, n\u00e4hd\u00e4 unia, jotka olivat sit\u00e4 merkillisempi\u00e4 mit\u00e4 sis\u00e4llyksett\u00f6m\u00e4mpi\u00e4 olivat p\u00e4iv\u00e4n tapahtumat olleet. Siksi kai lukiessani vankiloista tai keskitysleireilt\u00e4 tai pakolaisleireilt\u00e4 hengiss\u00e4 selviytyneiden tarinoita samastun aina heid\u00e4n tarpeeseensa kuvitella, saada el\u00e4\u00e4 vaikka vain minimalistisen lyhyt hetki toisessa todellisuudessa, jossa er\u00e4maa kukkii, jossa ovat heid\u00e4n muistiinsa tallentuneet mielikuvat.<\/p>\n

Antaessaan vaihtoehdon ne kasvavat korkoa, niist\u00e4 on tullut heille muistin pankkiin sijoitettu aarre, joka pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4t j\u00e4rjiss\u00e4\u00e4n. Kulttuurin er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 onkin tuottaa sit\u00e4 aineistoa, el\u00e4myksi\u00e4 jotka tekev\u00e4t muistin arvokkaaksi ja pit\u00e4v\u00e4t elossa kuvittelukykymme. Ilman sit\u00e4 me menehdymme.\u201d<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n

Ekstralinkiss\u00e4<\/strong><\/a> runoilijan ja filosofin teht\u00e4v\u00e4 on yhteinen: he tarjoavat toivoa ja lohtua.<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Otsikon kysymys on aiheeton, kaikkien kohtalo on lopulta sama. Emme voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kysy\u00e4 miten v\u00e4ltty\u00e4 ennenaikaiselta kuolemalta. Kaikkien tilanne ja edellytykset ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 ovat erilaisia. P\u00e4ivitykseni aiheen rajaamista auttaa kaksi vastakkaista mielipidett\u00e4. Sain ne sos-mediassa edellisen p\u00e4ivitykseni palautteena. Ensimm\u00e4inen ehdottaa, ett\u00e4 meid\u00e4n olisi hyv\u00e4 \u201dkeskitty\u00e4 ainoastaan hengiss\u00e4 s\u00e4ilymiseen, niin kuin suurin osa maailman ihmisist\u00e4 keskittyy, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[262,131,181,197,4,529],"tags":[455,183,1954],"class_list":["post-4375","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit-ja-postaukset","category-esseet","category-filosofia","category-keskitysleirit","category-kulttuuri","category-sivistys","tag-kirsi-kunnas","tag-michel-de-montaigne","tag-motmot-runouden-vuosikirja"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4375","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4375"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4382,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4375\/revisions\/4382"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4375"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4375"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}