{"id":4571,"date":"2016-01-27T16:38:05","date_gmt":"2016-01-27T14:38:05","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4571"},"modified":"2016-02-04T15:02:49","modified_gmt":"2016-02-04T13:02:49","slug":"olen-jumala-tai-paholainen","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4571","title":{"rendered":"Olen Jumala, tai Paholainen"},"content":{"rendered":"

Blogi on perinteisesti p\u00e4ivitt\u00e4nyt Vainojen uhrien muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Niin t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Valitsin tiukan, mutta moniulotteisen tekstin Charles Simicilt\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kirjailija syntyi 1938 Belgradissa. Sodan j\u00e4lkeen h\u00e4n muutti vanhempiensa kanssa Ranskaan, josta emigroitui Yhdysvaltoihin. Vaellusvuosiaan h\u00e4n kuvannut nimitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Hitleri\u00e4 ja Stalinia \u201del\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suurimmiksi matkanj\u00e4rjest\u00e4jiksi.\u201d<\/p>\n

Simicin bibliografiasta l\u00f6ytyy yli kolmekymment\u00e4 runokokoelmaa, lyhytproosaa ja esseit\u00e4. H\u00e4n on ollut yht\u00e4lailla kriitikoiden kuin lukevan yleis\u00f6n suosiossa, Pultizer osui kohdalle 1990, Wallace Stevens -palkinto 2007. P\u00e4iv\u00e4n tekstin kaivoin Timo H\u00e4nnik\u00e4isen ja Aki Salmelan suomentamasta kokoelmasta \u201d\u00c4\u00e4ni aamulla kello kolme\u201d (wsoy 2008).<\/p>\n

Simic kirjoittaa pelkistetysti painavista asioista, sivullisen havainnoitsijan otteella. Kirjailija kuvaa asennettaan itse: \u201dTaide on aina suurempaa kuin tekij\u00e4n persoona; siksi taiteilijan on parempi pysytell\u00e4 taustalla ja tuoda esiin vain ihastus tai h\u00e4mmennys, jonka havainnot h\u00e4ness\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t.\u201d<\/p>\n

Simicin runossa on omistus Hans Magnukselle. Etunimien takaa l\u00f6ytyy \u201dsamoinajattelija\u201d Hans Magnus Enzensberger, jonka blogi esitteli pari vuotta sitten. (linkki jutun lopussa)<\/p>\n

H i s t o r i a a \u00a0 l u k i e s s a<\/b><\/p>\n

Toisinaan, kun luen \/ t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirjastossa, \/ saan n\u00e4hd\u00e4 vilauksen \/ ihmisist\u00e4 jotka tuomittiin kuolemaan \/ vuosisatoja sitten \/ ja heid\u00e4n teloittajistaan. \/ N\u00e4en kaikki kalpeat kasvot edess\u00e4ni \/ niin kuin ne n\u00e4kisi tuomari \/ joka julistaa tuomionsa, \/ h\u00e4mm\u00e4stelen ajatusta, \/ ettei minua viel\u00e4 ole.<\/p>\n

Kun suljen silm\u00e4t kuulen \/ illan linnut. \/ Pian ne hiljenev\u00e4t \/ ja alkaa viimeinen y\u00f6 \/ maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ytel\u00e4isine suruineen.<\/p>\n

Miten laaja, tumma ja l\u00e4pitunkematon \/ onkaan varhaisen aamun taivas \/ niille joita vied\u00e4\u00e4n kuolemaan \/ maailmassa josta min\u00e4 olen kokonaan poissa, \/ jossa yh\u00e4 voin katsella \/ jonkun kumaraa selk\u00e4\u00e4, \/ kun h\u00e4n k\u00e4velee poisp\u00e4in minusta \/ k\u00e4det sidottuina, \/ harmaantuva p\u00e4\u00e4 yh\u00e4 harteillaan, \/ joku joka \/ v\u00e4hiin k\u00e4yviss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nrippeiss\u00e4\u00e4n \/ tuntee minut jollain h\u00e4m\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla, \/ ja ajattelee ett\u00e4 olen Jumala \/ tai Paholainen.<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

Ekstralinkiss\u00e4<\/strong><\/a> Hans Magnus Enzensberger: \u201dMausoleumi, runoutta suurempaa runoutta\u201d<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Blogi on perinteisesti p\u00e4ivitt\u00e4nyt Vainojen uhrien muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Niin t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Valitsin tiukan, mutta moniulotteisen tekstin Charles Simicilt\u00e4. Kirjailija syntyi 1938 Belgradissa. Sodan j\u00e4lkeen h\u00e4n muutti vanhempiensa kanssa Ranskaan, josta emigroitui Yhdysvaltoihin. Vaellusvuosiaan h\u00e4n kuvannut nimitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Hitleri\u00e4 ja Stalinia \u201del\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suurimmiksi matkanj\u00e4rjest\u00e4jiksi.\u201d Simicin bibliografiasta l\u00f6ytyy yli kolmekymment\u00e4 runokokoelmaa, lyhytproosaa ja esseit\u00e4. H\u00e4n on ollut yht\u00e4lailla kriitikoiden kuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[96,278,130,411,196],"tags":[2014,2013,1520,1409],"class_list":["post-4571","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maailmankirjallisuus","category-pulitzerin-palkinto","category-runous","category-suomennokset","category-totalitarismi","tag-aani-aamulla-kello-kolme","tag-charles-simic","tag-hans-magnus-enzensberger","tag-vainojen-uhrien-muistopaiva"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4571","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4571"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4571\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4573,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4571\/revisions\/4573"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4571"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4571"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4571"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}