{"id":4677,"date":"2016-05-04T20:14:20","date_gmt":"2016-05-04T17:14:20","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4677"},"modified":"2016-05-04T20:14:20","modified_gmt":"2016-05-04T17:14:20","slug":"hyvan-ja-pahan-leikkauspisteessa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4677","title":{"rendered":"Hyv\u00e4n ja pahan leikkauspisteess\u00e4"},"content":{"rendered":"

P\u00e4ivitys nappaa kiinni edellisen postauksen h\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Tekeill\u00e4 oleva romaanik\u00e4sis hyv\u00e4n ja pahan problematiikasta syntyy hitaasti. L\u00e4hdet\u00f6ist\u00e4 ja muistiinpanoista huolimatta v\u00e4liin on luettava uutta. Juuri nyt teologian tohtorin ja sosiaalietiikan dosentin Martti Lindqvistin kirjaa Hyv\u00e4, paha ja pyh\u00e4. (Otava 2002)<\/p>\n

\"Gustave<\/a>
Gustave Dor\u00e9 (1832-1883) Jacobin ja enkelin taistelu<\/figcaption><\/figure>\n

Lindqvist (1945 – 2004) pohtii miten paha tuottaa vihaa, pelkoa ja uhreja. Kaupallinen ja viihteellistetty paha myy ja tuottaa el\u00e4myksi\u00e4. Pahan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 hyvin historiallisia totuuksia kuin uhkan ihmisen tulevaisuudelle.<\/p>\n

Lindqvist perkaa hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa jatkuvasti vaihtuvista n\u00e4k\u00f6kulmista: klassinen teologia, uskontojen valta,\u00a0ihmisten arkikokemukset, politiikka, petos, v\u00e4kivalta, sadut ja sankarit, jopa Mikki Hiiri…<\/p>\n

\u201dUskonnollisessa perinteess\u00e4 pohdinta vie kysymykseen Jumalan ja Saatanan v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. Toisaalta on sanottava, ett\u00e4 Saatana on tosi. El\u00e4m\u00e4 on osoitus siit\u00e4. Ihminen el\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan radikaalissa kaksoisvalotuksessa kehdosta hautaan asti.\u201d<\/p>\n

\"Gustave<\/a>
Gustave Dor\u00e9: kuvitusta John Miltonin teokseen Kadotettu paratiisi<\/figcaption><\/figure>\n

Selasin eilen p\u00e4iv\u00e4kirjaani vuodelta 2001, ainoaa jonka olen j\u00e4tt\u00e4nyt h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Olin liimannut sivulle lehtileikkeen, joka on julkaistu jo ennen luvun alla olevaa kirjaa. Haastattelussa Lindqvist tiivist\u00e4\u00e4 ydinajatuksensa muutamaan riviin:<\/p>\n

\u201dIntialaisen viisauden mukaan on elett\u00e4v\u00e4 talonpojan, sotilaan, kauppiaan ja munkin el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vasta kaiken sen koettuaan voi tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on.<\/p>\n

\u2013 Jokainen meist\u00e4 hahmottuu maailmalle siit\u00e4 roolista, jonka itselleen ottaa. El\u00e4m\u00e4n aikana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vaihtaa t\u00e4t\u00e4 roolia. Valtaosa p\u00e4\u00e4tyy siihen vasta jonkin kriisin kautta.<\/p>\n

Lindqvistin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetken arvojen mukaan el\u00e4v\u00e4 ihminen kadottaa el\u00e4m\u00e4n salaisuuden ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden sek\u00e4 sen varjon alueen, jossa kiehtova ja kauhistuttava kohtaavat.<\/p>\n

\u2013 On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, rehellist\u00e4 ja arvokasta n\u00e4hd\u00e4 oma varjonsa ja kohdata oma outoutensa. Itse olen esimerkiksi terapiaty\u00f6ss\u00e4 turvallisella mielell\u00e4 sellaisen ihmisen kanssa, joka tiet\u00e4\u00e4 olevansa paha.<\/p>\n

Lindqvistin mielest\u00e4 ihminen on olento, joka el\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan leikkauspisteess\u00e4. H\u00e4n ei koskaan p\u00e4\u00e4se eroon omasta varjostaan eik\u00e4 pahan mahdollisuudesta. Tietoisuus t\u00e4st\u00e4 on monelta hukassa.\u201d<\/p>\n

……………………………………………………………………………..<\/p>\n

Blogin ekstralinkiss\u00e4: \u201dToivon ja tuhon profeetat 2010\u201d<\/a><\/p>\n

…………………………………………………………………………….<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4ivitys nappaa kiinni edellisen postauksen h\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Tekeill\u00e4 oleva romaanik\u00e4sis hyv\u00e4n ja pahan problematiikasta syntyy hitaasti. L\u00e4hdet\u00f6ist\u00e4 ja muistiinpanoista huolimatta v\u00e4liin on luettava uutta. Juuri nyt teologian tohtorin ja sosiaalietiikan dosentin Martti Lindqvistin kirjaa Hyv\u00e4, paha ja pyh\u00e4. (Otava 2002) Lindqvist (1945 – 2004) pohtii miten paha tuottaa vihaa, pelkoa ja uhreja. Kaupallinen ja viihteellistetty paha […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[343,63,29,7,124,529,332],"tags":[650,2052,1959],"class_list":["post-4677","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallinen-estetiikka","category-kirjoittamisen-ideat","category-kuvittajat","category-lehtileikkeet","category-psykologinen-realismi","category-sivistys","category-usko-ja-uskonnot","tag-gustave-dore","tag-hyva-paha-ja-pyha","tag-martti-lindqvist"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4677","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4677"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4677\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4682,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4677\/revisions\/4682"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4677"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4677"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4677"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}