{"id":5271,"date":"2017-11-16T16:40:43","date_gmt":"2017-11-16T14:40:43","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5271"},"modified":"2017-11-16T18:36:10","modified_gmt":"2017-11-16T16:36:10","slug":"kazuo-ishiguro-ja-nobelistin-kolme-pointtia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5271","title":{"rendered":"Kazuo Ishiguro ja nobelistin kolme pointtia"},"content":{"rendered":"<p>Kirjallisuuden Nobel 2017 meni Nagasakissa 1954 syntyneelle brittikirjailija Kazuo Ishigurolle. H\u00e4nen tuotantoaan on k\u00e4\u00e4nnetty yli 30 kielelle. Nelj\u00e4n lukemani romaanin perusteella uskallan pit\u00e4\u00e4 valintaa hienona. Tosin, jos lukemisj\u00e4rjestykseni olisi ollut toinen, mielipiteeni ei olisi aivan yht\u00e4 ehdoton.<\/p>\n<figure id=\"attachment_5272\" aria-describedby=\"caption-attachment-5272\" style=\"width: 515px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-5272 size-full\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Author-Kazuo-Ishiguro-speaks-to-the-media-outside-his-home-following-the.jpg\" alt=\"\" width=\"515\" height=\"460\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Author-Kazuo-Ishiguro-speaks-to-the-media-outside-his-home-following-the.jpg 515w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Author-Kazuo-Ishiguro-speaks-to-the-media-outside-his-home-following-the-150x134.jpg 150w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Author-Kazuo-Ishiguro-speaks-to-the-media-outside-his-home-following-the-300x268.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-5272\" class=\"wp-caption-text\">Kuva: REUTERS\/Toby Melville.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Ensimm\u00e4inen lukemani Ishiguro oli Tammen keltaisessa kirjastossa 1990 julkaistu <i>Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilta<\/i>. Suomennos Helene B\u00fctzov. El\u00e4mys oli siksi vahva, ett\u00e4 se sai lukemaan 2005 julkaistun dystopian <i>Ole luonani aina.<\/i> Porttiteoria toimi ja luin lis\u00e4\u00e4, mutta 2002 julkaistu <i>Me orvot <\/i>ja 1983 suomennettu <i>Silmiss\u00e4 siint\u00e4v\u00e4t vuoret<\/i> ei j\u00e4tt\u00e4nyt aivan yht\u00e4 syv\u00e4lle k\u00e4yvi\u00e4 muistij\u00e4lki\u00e4.<\/p>\n<p>Ishiguron bibliografiaa voi pit\u00e4\u00e4 suppeahkona. Novellikokoelma, seitsem\u00e4n romaania ja kaksi elokuvak\u00e4sikirjoitusta. Jokaisella julkaisullaan nobelisti on kuitenkin ollut ehdolla, tai saanut jonkin merkitt\u00e4vist\u00e4 kirjallisuuspalkinnoista. Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilta sai Bookerin 1989. Kirjasta on tehty James Ivoryn ohjaama filmatisointi. P\u00e4\u00e4osissa Anthony Hopkins ja Emma Thompson. Elokuvasovituksen Ole luonani aina -romaanista ohjasi Mark Romanek. Vahva suositus kummallekin.<\/p>\n<p>En ole pit\u00e4nyt kirjallisuusp\u00e4ivityksiss\u00e4ni juonikuvauksia merkitt\u00e4vin\u00e4. Ne eiv\u00e4t tee oikeutta merkitt\u00e4v\u00e4n kirjan syvyydelle ja moneen suuntaan haarovalle tarinarihmastolle. Sen sijaan koetan sijoittaa teokset kirjalliseen jatkumoon ja kiteytt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 jotain oleellista. Juonikuviot (mik\u00e4li sellaisia on) selvi\u00e4v\u00e4t lukemalla.<\/p>\n<figure id=\"attachment_5273\" aria-describedby=\"caption-attachment-5273\" style=\"width: 515px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-5273\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Katzuo.jpg\" alt=\"\" width=\"515\" height=\"707\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Katzuo.jpg 515w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Katzuo-109x150.jpg 109w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Katzuo-219x300.jpg 219w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-5273\" class=\"wp-caption-text\">Kannen kuva: Ren\u00e9 Magritte. Opettaja.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Vaikka Ishiguron teokset liikkuvat kesken\u00e4\u00e4n hyvinkin erilaisissa tarinakehyksiss\u00e4, niist\u00e4 l\u00f6ytyy yhdist\u00e4v\u00e4 tapa rakentaa romaanit. Tiivist\u00e4n tunnusomaiset piirteet kolmeen pointtiin ja yhteenvetoon:<\/p>\n<p>1. Ishiguron romaaneja leimaa keskittyminen mielensis\u00e4isiin liikkeisiin, v\u00e4h\u00e4iset ja hitaat siirtym\u00e4t, jopa tapahtumattomuus. Tekstin yll\u00e4 leijuu maaginen ote, josta alkaa kehkeyty\u00e4 tarinan j\u00e4nnite ja lukemisen imu. Romaaneissa on selke\u00e4 metataso, jonka perusideat puetaan tarinamuotoon. Useimmiten kehittyv\u00e4\u00e4 kertomusta voisi kuvata sanalla \u201dhaikea\u201d.<\/p>\n<p>2. Ishiguro luo kirjojensa rakenteen aloittamalla jostain merkityksett\u00f6m\u00e4n tuntuisesta tapahtumasta. V\u00e4hitellen n\u00e4ille \u201dsivuasioille\u201d alkaa kerty\u00e4 korkoa ja ne ohjaavat lukijaa kuin vaivihkaa kirjailijan haluamaan suuntaan. Mit\u00e4\u00e4n ei sanota suoraan, lukija joutuu rakentamaan tarinaa mieleens\u00e4 omien oivallustensa mukaan. Tulos on tehokkaampi kuin suoran kerronnan kuvaukset ihmisel\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4nnekohdista.<\/p>\n<p>3. Nobelistin \u201dk\u00e4\u00e4nteinen menetelm\u00e4\u201d l\u00e4htee liikkeelle tarinan lopusta, ik\u00e4\u00e4n kuin sen ulkopuolelta. Kulunut sipulivertaus sopisi t\u00e4h\u00e4n: ydint\u00e4 kohti menn\u00e4\u00e4n kuorimalla kerros kerrokselta. Tai niin kuin kultaa huuhdottaessa: alussa on sameaa vett\u00e4 vaskooli t\u00e4ynn\u00e4, mutta v\u00e4hin erin arvokkain paljastuu pohjalta. Sis\u00e4isiss\u00e4 monologeissa ja replikoinnissa Ishiguro k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohipuhumisen metodia, t\u00e4rkein j\u00e4\u00e4 aina rivien v\u00e4liin, mutta aavistettavaksi ja oivallettavaksi.<\/p>\n<p>Yhteenvetona ja loistavan teoksen tunnusmerkkin\u00e4 voisi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten kirja ei lopu eik\u00e4 tyhjene viimeisen pisteen my\u00f6t\u00e4. Se esitt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n yh\u00e4 uusia tulkintoja, vaivaa mielt\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pohtimaan\u00a0syit\u00e4 tarinan henkil\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6kseen.<\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n<p>Blogin aiemmat ekstralinkit:<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3566\">1. Juttu Keltaisesta kirjastosta: \u201dMaailmankirjallisuus, lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u201d<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3484\">2. Ote nobelistin 2010 palkintopuheesta: \u201dYmm\u00e4rryksen avaimet\u201d<\/a><\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjallisuuden Nobel 2017 meni Nagasakissa 1954 syntyneelle brittikirjailija Kazuo Ishigurolle. H\u00e4nen tuotantoaan on k\u00e4\u00e4nnetty yli 30 kielelle. Nelj\u00e4n lukemani romaanin perusteella uskallan pit\u00e4\u00e4 valintaa hienona. Tosin, jos lukemisj\u00e4rjestykseni olisi ollut toinen, mielipiteeni ei olisi aivan yht\u00e4 ehdoton. Ensimm\u00e4inen lukemani Ishiguro oli Tammen keltaisessa kirjastossa 1990 julkaistu Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilta. Suomennos Helene B\u00fctzov. El\u00e4mys oli siksi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146,110,123,96,176,30],"tags":[572,390,573,2226],"class_list":["post-5271","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elokuvat","category-kirjallisuuden-nobel","category-lukeminen","category-maailmankirjallisuus","category-psykologinen-romaani","category-suosikkikirjat","tag-kazuo-ishiguro","tag-keltainen-kirjasto","tag-ole-luonani-aina","tag-pitkan-paivan-ilta"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5271"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5278,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5271\/revisions\/5278"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}