{"id":5311,"date":"2017-12-12T15:27:00","date_gmt":"2017-12-12T13:27:00","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5311"},"modified":"2017-12-12T18:03:32","modified_gmt":"2017-12-12T16:03:32","slug":"tervehdys-te-ihmelapset-ja-hitaasti-kehittyneet-aaliot","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5311","title":{"rendered":"Tervehdys, te ihmelapset ja hitaasti kehittyneet \u00e4\u00e4li\u00f6t!"},"content":{"rendered":"

P\u00e4ivit\u00e4n aiheesta, joka on askarruttanut itse\u00e4ni viimeiset parikymment\u00e4 vuotta. Miten jotkut ihmiset saattavat synty\u00e4 t\u00e4nne aivan valmiina ottamaan maailman haltuunsa? Toisten kohdalla oman potentiaalin kasvu kest\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n mitan.<\/p>\n

\"\"
Helsingin sanomat 8.11.2017<\/figcaption><\/figure>\n

Aihe otti taas kipin\u00e4\u00e4, kun kollega sos-mediassa v\u00e4itti, ett\u00e4 h\u00e4n itse, kuten niin moni muukin hiipuu kirjailijana ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n: \u201dnuorena kirjoitin parhaiten, nyt kilkutetaan t\u00e4ss\u00e4 apurahakirjallisuudessa ja pannaan ulos mit\u00e4 sattuu.\u201d Ymm\u00e4rr\u00e4n k\u00e4rjistyksen. Ja senkin, ett\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 on saattanut v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 jokin aivan ulkopuolinen asia.<\/p>\n

Ent\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Elliot Carter, jonka Late Works<\/i> -levyn Hesari kehuu kuukauden takaisessa kritiikiss\u00e4\u00e4n: \u201dNoin 90 vuoden i\u00e4ss\u00e4 Carter oppi s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmavammin. Samalla vanhan veijarin huumorintajukin k\u00e4vi entist\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. Levyn p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Carterin viimeinen s\u00e4vellys Epigrams<\/i> (2012), jonka 103-vuotias s\u00e4velsi pianotriolle itse\u00e4\u00e4n huvittaakseen.\u201d<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n sopii lainata pari ajatusta Aamulehden taannoisesta haastattelusta. Finlandiavoittaja Juha Hurme kertoo ettei ole lopettanut koskaan lukemista ja maailmankaikkeuden opiskelua, ett\u00e4 h\u00e4n on ker\u00e4nnyt tietopankkia itselleen kaksikymment\u00e4viisi vuotta. \u201dHurme nimitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n hitaasti kehittyneeksi \u00e4\u00e4li\u00f6ksi.\u201d<\/p>\n

\"\"
Sarah Chang (s.1980) konserttijuliste 2017<\/figcaption><\/figure>\n

Kaivan arkistostani Hesarin konserttiarvion maaliskuulta 1996, ja l\u00f6yd\u00e4n vastakkaisen esimerkin: \u201dViulun ihmelapsi, Sarah Chang, 15, nauraa puheille kadotetusta lapsuudesta. Mutta kun min\u00e4 haluan soittaa.\u201d Yhdysvaltalainen Chang sai ensimm\u00e4isen viulunsa 3-vuotiaana, p\u00e4\u00e4si konservatorioon seitsem\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4 ja konsertoi New Yorkin filharmonikkojen solistina ensi kerran 8-vuotiaana.<\/p>\n

Samaistun itse \u201dhitaasti kehittyneisiin \u00e4\u00e4li\u00f6ihin\u201d. Ja t\u00e4m\u00e4nkin olen kertonut aiemmin. Kysyess\u00e4ni ikiaikoja sitten Christer Kihlmanilta miten ik\u00e4 vaikuttaa kirjoittamiseen, h\u00e4n vastasi: \u201dEi mitenk\u00e4\u00e4n, kuvien virta vain muuttuu erilaiseksi.\u201d<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Peruskysymykseen l\u00f6ysin vastauksen jo vuonna 1998, kun luin Anni Sumarin kokoelman Mitta ja m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/em>, joka palkittiin Yleisradion Tanssivalla karhulla. Sumari tarvitsee vain seitsem\u00e4n s\u00e4ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen aivan ongelman ytimeen.<\/p>\n

Joissakin voima on patoutuneena<\/p>\n

ja pyyhk\u00e4isee kaiken tielt\u00e4\u00e4n padon murtuessa.<\/p>\n

Toisista voima hioutuu hitaasti esiin<\/p>\n

turhan rapautuessa ymp\u00e4rilt\u00e4.<\/p>\n

Muutamissa voima siirtyy ja muuttaa muotoaan,<\/p>\n

niin ett\u00e4 he ovat aina valmiit kohtaamaan ajan ja olosuhteet.<\/p>\n

Toisista voima vain kuluu ja v\u00e4henee.<\/p>\n

Kysymys johtaa aina seuraavaan. Ymm\u00e4rr\u00e4n miten ihminen kehittyy ja taito karttuu. Mutta miten on mahdollista \u201dolla sepp\u00e4 syntyess\u00e4\u00e4n\u201d. Ehk\u00e4 kaikki eiv\u00e4t l\u00e4hdek\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n alkuun samalta viivalta? Onko kahdeksanvuotias sinfoniaorkesterin solisti saanut el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 jotain muutakin kuin silkkaa lahjakkuutta? Ja mist\u00e4 sellainen tulee?<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

BLOGIN AIEMMAT EKSTRALINKIT<\/p>\n

1. Ihmisen suurin ja vaikein saavutus<\/a><\/p>\n

2. H\u00e4nell\u00e4 oli pukunaan vereen kastettu viitta<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4ivit\u00e4n aiheesta, joka on askarruttanut itse\u00e4ni viimeiset parikymment\u00e4 vuotta. Miten jotkut ihmiset saattavat synty\u00e4 t\u00e4nne aivan valmiina ottamaan maailman haltuunsa? Toisten kohdalla oman potentiaalin kasvu kest\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n mitan. Aihe otti taas kipin\u00e4\u00e4, kun kollega sos-mediassa v\u00e4itti, ett\u00e4 h\u00e4n itse, kuten niin moni muukin hiipuu kirjailijana ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n: \u201dnuorena kirjoitin parhaiten, nyt kilkutetaan t\u00e4ss\u00e4 apurahakirjallisuudessa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[180,181,3,7,529],"tags":[2235,2237,2130,2236,2234],"class_list":["post-5311","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ammatit","category-filosofia","category-kirjallisuus","category-lehtileikkeet","category-sivistys","tag-anni-sumari","tag-elliot-carter","tag-juha-hurme","tag-mitta-ja-maara","tag-sarah-chang"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5311","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5311"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5311\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5317,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5311\/revisions\/5317"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5311"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5311"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5311"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}