{"id":5427,"date":"2018-02-23T12:50:05","date_gmt":"2018-02-23T10:50:05","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5427"},"modified":"2018-02-27T14:04:06","modified_gmt":"2018-02-27T12:04:06","slug":"vittusaatana-tassa-ei-ole-jarkea","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5427","title":{"rendered":"\u201dVittusaatana, t\u00e4ss\u00e4 ei ole j\u00e4rke\u00e4!\u201d"},"content":{"rendered":"<p>Arja Tiaisen esikoisrunokokoelma <i>Nukun silm\u00e4t auki,<\/i> julkaistiin vuonna 1971. Tuleva kirjailija oli kaksikymment\u00e4nelj\u00e4vuotias. Nelj\u00e4 kuukautta sitten h\u00e4n t\u00e4ytti seitsem\u00e4nkymment\u00e4. Vuodenvaihteessa ilmestyi h\u00e4nen viidestoista kirjansa, <i>Kirjeit\u00e4 karkailevalle puolisolle<\/i> (Palladium Kirjat).<\/p>\n<figure id=\"attachment_5428\" aria-describedby=\"caption-attachment-5428\" style=\"width: 710px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-5428\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Arja.jpg\" alt=\"\" width=\"710\" height=\"475\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Arja.jpg 710w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Arja-150x100.jpg 150w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Arja-300x201.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 710px) 100vw, 710px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-5428\" class=\"wp-caption-text\">Annikin runofestivaali \/ Arja Tiainen. Kuva Teemu Juutilainen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Tiainen on kirjoittanut my\u00f6s kritiikkej\u00e4, kuunnelmia, artikkeleita ja antologiatekstej\u00e4. Rauli Badding Somerjoen <em>Paratiisi<\/em> -kappaleen sanoitus on h\u00e4nen tunnetuin tekstins\u00e4. Se on ollut yh\u00e4 edelleen useana vuotena radiosoittolistojen k\u00e4rjess\u00e4.<\/p>\n<p>Kokoelma <i>Palava susi<\/i> ilmestyi 1977. Kun vuosikaudet my\u00f6hemmin selasin kirjaa divarissa, s\u00e4keet ottivat heti kipin\u00e4\u00e4. Nyttemmin kokoelma on kadonnut jollekin lainauskierrokselleen. Hankin uuden, kun osuu kohdalle. Vai olisiko jollain kustantamolla rohkeutta julkaista Tiaisen Kootut runot?<\/p>\n<p>Kirjailijaan itseens\u00e4 on liitetty ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen ihmisen ja sopeutumattoman boheemin maine. No, vaikka ihmisell\u00e4 ei olisikaan tietokonetta, tai edes k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4, kolikolla on puolensa: \u201dIhmisen t\u00e4ytyy olla pedantti voidakseen el\u00e4\u00e4 boheemia el\u00e4m\u00e4\u00e4 koko ik\u00e4ns\u00e4\u201d, sanoo Arja Tiainen tuoreessa haastattelussaan.<\/p>\n<p>Kirjeit\u00e4 karkailevalle puolisolle on t\u00e4sm\u00e4kirja niille, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, etteiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 runoutta. Helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4\u00e4 teksti\u00e4, lyriikkaa, jolla on tarinallinen jatkumo ja draaman kaari. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen absurdisti k\u00e4rjistettyn\u00e4: kun Karl Ove Knausg\u00e5rd k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 autobiografiansa setvimiseen kolmetuhatta sivua, Arja Tiainen tiivistys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahdeksankymment\u00e4nelj\u00e4 ilmavaa sivua.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-5429 alignnone\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Tiainen.jpg\" alt=\"\" width=\"710\" height=\"618\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Tiainen.jpg 710w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Tiainen-150x131.jpg 150w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Tiainen-300x261.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 710px) 100vw, 710px\" \/><\/p>\n<p>Tiasen tuore kokoelma on jaettu kolmeen osaan. Alkuun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n perheyhteydest\u00e4: \u201d Olen Kannaksen evakoitten kersa \/ mutsi synnytti 8 lasta, koki 3 sotaa \/ 97 muuttoa eik\u00e4 koskaan valittanut \/ ei mukavuuksia eineksi\u00e4 imureita pesukoneita \/ kun s\u00e4hk\u00f6t menee modernista maailmasta \/ m\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>Lapsuudesta menn\u00e4\u00e4n kronologisesti kakkososaan, jossa ollaan jo legendaarisella Oriveden opistolla vuonna 1972. Siit\u00e4 pit\u00e4en el\u00e4m\u00e4\u00e4 perataan kaikkine k\u00e4\u00e4nteineen. Runo puolison kuolemasta yhdist\u00e4\u00e4 arjen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 isommat asiat koskettavasti ja kirkkaasti.<\/p>\n<p>\u201dKun h\u00e4n siin\u00e4 teholla niiss\u00e4 letkuissa \/ ja sitten toisessa kuoleman odotussalissa makasi \/ ja me heid\u00e4n vaimonsa yritimme ilahduttaa ja \/ hoivata, koristella huonetta joulukuntoon \/ soitin Jussi Bj\u00f6rlingi\u00e4, luin \u00e4\u00e4neen \/ Arto Paasilinnaa, halusivat kuulla \/ miten juttu jatkuu. \/ Oma puolisoni nukahti kesken kaiken. \/ M\u00e4kihyppykilpailu raikasi telkkarissa. \/ Hain j\u00e4tes\u00e4kiss\u00e4 edesmenneen kamppeet, \/ aamutakin silm\u00e4lasit kirjat tossut, \/ oli jumalattoman kaunis talvip\u00e4iv\u00e4, \/ lumi kimalsi timantit koivujen oksilla, \/ sitten istuinkin jo hautaustoimiston autossa \/ etupenkill\u00e4, takana arkku, \/ sama kaunis talvinen keskip\u00e4iv\u00e4 \/ ruusunpunainen taivas horisontissa.\u201d<\/p>\n<p>Kirjeit\u00e4 karkailevalle puolisolle -kokoelman viimeisess\u00e4 osassa ollaan el\u00e4m\u00e4n preesensiss\u00e4. Rakastetaan. Ja raivotaan, kun rakastettu katoaa omille retkilleen. Yhteiskunta j\u00e4\u00e4 sivummalle, oman reviirin rajat piirtyv\u00e4t tarkasti, mutta sittenkin runoilija kiteytt\u00e4\u00e4: \u201d Muutos on nimesi ihminen.\u201d<\/p>\n<p>Kun ihmisen haluista karsitaan turha pois ja kysyt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 halusit?\u00a0 kirjailija Raymon Carver p\u00e4\u00e4tyy lopulta pariin riviin. \u201dKutsua itse\u00e4ni rakastetuksi, tuntea itseni \/ rakastetuksi t\u00e4ss\u00e4 maailmassa.\u201d Tiaisen kiteytys samasta tunteesta on railakkaampi.<\/p>\n<p>Ei voi mit\u00e4\u00e4n. Tuota miest\u00e4 min\u00e4 rakastan.<\/p>\n<p>Noen tervan kyynelten rahkasammalen<\/p>\n<p>sahanpurun yrttien nuotiosavun tuoksua<\/p>\n<p>min\u00e4 rakastan. Vittusaatana,<\/p>\n<p>t\u00e4ss\u00e4 ei ole j\u00e4rke\u00e4!<\/p>\n<p>H\u00e4n ainoana tajusi tulla paikalle<\/p>\n<p>kun multa hajos kaikki.<\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n<p>Blogin aiemmat ekstralinkit<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3891\">1. Runon vastapainoksi proosaa ja kirjan reipas aloitus: \u201dYksitoistavuotiaana min\u00e4 rikoin s\u00e4\u00e4st\u00f6possuni ja l\u00e4hdin huoriin\u201d<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1317\">2. \u201dCarver ja sanomatta j\u00e4tt\u00e4misen kauneus\u201d Mukana yksi suosikkirunoistani.<\/a><\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arja Tiaisen esikoisrunokokoelma Nukun silm\u00e4t auki, julkaistiin vuonna 1971. Tuleva kirjailija oli kaksikymment\u00e4nelj\u00e4vuotias. Nelj\u00e4 kuukautta sitten h\u00e4n t\u00e4ytti seitsem\u00e4nkymment\u00e4. Vuodenvaihteessa ilmestyi h\u00e4nen viidestoista kirjansa, Kirjeit\u00e4 karkailevalle puolisolle (Palladium Kirjat). Tiainen on kirjoittanut my\u00f6s kritiikkej\u00e4, kuunnelmia, artikkeleita ja antologiatekstej\u00e4. Rauli Badding Somerjoen Paratiisi -kappaleen sanoitus on h\u00e4nen tunnetuin tekstins\u00e4. Se on ollut yh\u00e4 edelleen useana vuotena [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[124,130,97],"tags":[1430,2260,1102],"class_list":["post-5427","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-psykologinen-realismi","category-runous","category-tyyli","tag-arja-tiainen","tag-kirjeita-karkailevalle-puolisolle","tag-palladium-kirjat"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5427","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5427"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5427\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5443,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5427\/revisions\/5443"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5427"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5427"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5427"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}