{"id":5444,"date":"2018-03-02T14:50:55","date_gmt":"2018-03-02T12:50:55","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5444"},"modified":"2018-03-02T15:17:48","modified_gmt":"2018-03-02T13:17:48","slug":"juha-hurmeen-teksti-on-silkkaa-barokkia-ja-rokkia-jossa-ei-tarpeen-tullen-kartella-sen-paremmin-pillua-kuin-persettakaan","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5444","title":{"rendered":"Juha Hurmeen teksti on silkkaa barokkia ja rokkia, jossa ei tarpeen tullen kartella sen paremmin pillua kuin persett\u00e4k\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"<p>Niin kuin hyvin tiedet\u00e4\u00e4n, on Juha Hurme kaikkivaltias, kaikkitiet\u00e4v\u00e4 ja kaukaa viisas ja h\u00e4nen teoksensa <i>Niemi<\/i> voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2017. Kahlasin kirjan vuoden vaihteessa, mutta runsaudensarvi vaati sulattelua siksi paljon, ett\u00e4 ehdin nostamaan kirjan blogiin vasta nyt.<\/p>\n<figure id=\"attachment_5445\" aria-describedby=\"caption-attachment-5445\" style=\"width: 710px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-5445\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Hurme.jpg\" alt=\"\" width=\"710\" height=\"426\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Hurme.jpg 710w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Hurme-150x90.jpg 150w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Hurme-300x180.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 710px) 100vw, 710px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-5445\" class=\"wp-caption-text\">Juha Hurme, kuva: Malmintalo\/tapahtumat\/Puup\u00e4\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<p>Jukka Pet\u00e4j\u00e4 kirjoitti Hurmeen romaanista Hesarin lauantaiesseess\u00e4\u00e4n tasan kuukausi sitten: \u201dYll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n iso osa keskustelijoista on ollut vakaasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Niemi ei ole romaani vaan tietokirja. Erityisesti sosiaalisessa mediassa moni on ihmetellyt, miten palkinto on voitu my\u00f6nt\u00e4\u00e4 teokselle, joka on ilmiselv\u00e4sti tietokirja. Kortilla ovat olleet ne vastaukset, jotka olisivat perustelleet, miksi Niemi on romaani.\u201d<\/p>\n<p>Oma perusteluni on lyhyt: <b>Kieli tekee romaanin, ei tieto, eiv\u00e4tk\u00e4 faktat.<\/b> Hurmeen romaanissa ei ole tietoakaan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6st\u00e4, rakenteellisista ratkaisuista tai draaman kaaresta. Kaikesta siit\u00e4 mit\u00e4 Alex Matson kaipaa klassikkoteoksessaan Romaanitaide (1947) josta mm. V\u00e4in\u00f6 Linna ja Lauri Viita hakivat ohjenuoraa. \u201dNiin muuttuu maailma, Eskoni.\u201d Romaani ei ole en\u00e4\u00e4 entisens\u00e4. Ja mik\u00e4s sen parempaa.<\/p>\n<p>Pet\u00e4j\u00e4 oli otsikoinut juttunsa: \u201dRomaani pysyy harvoin sille varatussa uomassa, eik\u00e4 faktan m\u00e4\u00e4r\u00e4lle ole yl\u00e4rajaa\u201d. Ei k\u00e4y kiist\u00e4minen. Mutta se kieli, jonka jo mainitsin \u2013 Hurmeen teksti on silkkaa barokkia ja rokkia, jossa ei tarpeen tullen kartella sen paremmin pillua kuin persett\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Hurme kertoo Birgitta Birgersdotterista, ruotsalaisen ylimysperheen tytt\u00e4rest\u00e4, joka alkoi uskoa olevansa maailmaa pelastamaan l\u00e4hetetty Jeesuksen morsian. Kuningas Magnus Eriksson vakuuttui visiosta ja hy\u00f6kk\u00e4si Birgitan ohjein Ven\u00e4j\u00e4lle 1348 tuhotakseen uskoa v\u00e4\u00e4ristelev\u00e4t ortodoksit:<\/p>\n<p>\u201dTyhm\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t arvostaneet Jeesuksen ja Birgitan sotasuunnitelmaa, vaan liiskasivat ruotsalaisjoukot. My\u00f6s musta surma pilasi hyv\u00e4n sodan, kun se iski molempiin osapuoliin. Magnuksen ja Birgitan v\u00e4lit meniv\u00e4t poikki; Birgitan mielest\u00e4 Magnus ei ollut noudattanut ohjeita, ja kuninkaan mielest\u00e4 Birgitan ohjeet olivat perseest\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Birgitta poistui Roomaan, jossa eli kuolemaansa saakka: \u201dKaikki olivat Roomassa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 oli pyh\u00e4 mimmi jos kuka. Birgitta Birgersdotter oli jo el\u00e4ess\u00e4\u00e4n eurooppalainen julkkis, saatikka kuolemansa ja pyhityksens\u00e4 j\u00e4lkeen.\u201d Hurme popularisoi aiheensa, kieli on letke\u00e4\u00e4 ja lennokasta. Kaikkea muuta kuin yksinomaan tiedon ja faktan varassa etenev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-5446 alignnone\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Niemi.jpg\" alt=\"\" width=\"710\" height=\"646\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Niemi.jpg 710w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Niemi-150x136.jpg 150w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Niemi-300x273.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 710px) 100vw, 710px\" \/><\/p>\n<p>Niemi l\u00e4htee liikkeelle alkur\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Maailmankaikkeuden synty, kosminen ja biologinen evoluutio. Ihmislajin kehitys. Neadertalin ihminen. Nykyihmisen synty. Viimeisess\u00e4 Chydeniuksen nuotit. Kustavilainen aika. D\u00f6beln. Minna Canthin odotus.<\/p>\n<p>Niemen verrokkina voisi lukea Dietrich Schwanitzin <em>Sivistyksen k\u00e4sikirjan \u2013 kaikki mit\u00e4 tulee tiet\u00e4\u00e4<\/em>. Siin\u00e4 on tolkullinen ja aiheiden mukainen jaottelu. Hurmeen teos sen sijaan on kurittomasti kaikkialle haarova rihmasto, jonka painotus on Suomen synnyss\u00e4, kielen kehityksess\u00e4, kansanrunoudessa ja Kalevalassa. Jonkin sortin kronologia on ainoa rakenteellinen ratkaisu.<\/p>\n<p>Juuri odottamattomuuden ja huikean menon vuoksi Niemi on mukaansatempaavaa luettavaa. K\u00e4sittelyyn p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t muun muassa Mesopotamialainen t\u00e4htitiede. Antiikin tiede, kirjallisuus ja draama, Islamin synty. Kristinuskon ja kirjainten tulo Niemelle. Machiavellismi ja Montaigne\u2026 Yksitt\u00e4iselle henkil\u00f6lle saattaa olla omistettuna kokonainen luku, mutta kirjan henkil\u00f6hakemistosta l\u00f6ytyy heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t 495 nime\u00e4. Ja esimerkiksi Mikael Olavinpoika Agricolalle kertyy 22 viitett\u00e4.<\/p>\n<p>Usea yst\u00e4v\u00e4 on kertonut ep\u00e4r\u00f6ineens\u00e4 Niemeen tarttumista. Kirjan lukeneet eiv\u00e4t ole katuneet vaan kehuneet. Lukekaa \u201djuntit\u201d siis Juha Hurmeen kirja. Lunastan viel\u00e4 \u201dklikkiotsikkoni\u201d toisen sanan, jonka vuoksi moni p\u00e4ivitykseni lukee. Elias L\u00f6nnrot l\u00f6ysi s\u00e4keet ensimm\u00e4isell\u00e4 ker\u00e4ysmatkallaan 1828.<\/p>\n<p>Ei pillu ole pahoista tehty<\/p>\n<p>eik\u00e4 aivan arvosista:<\/p>\n<p>tehty kuusta, tehty voista,<\/p>\n<p>silkasta sian lihasta,<\/p>\n<p>em\u00e4 reik\u00e4 Enkelist\u00e4,<\/p>\n<p>Kieli Kiesuksen lihasta.<\/p>\n<p>Mainitsin p\u00e4ivityksess\u00e4 Alex Matsonin. Siin\u00e4p\u00e4 on yht\u00e4 viisas mies kuin Juha Hurme. Kun joskus kerkeen, nostan t\u00e4nne h\u00e4nen 1959 julkaistut muistiinpanonsa. Julkaisuvuosi on sama kuin Hurmeen syntym\u00e4vuosi.<\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n<p>Blogin aiemmat ekstralinkit<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=4878\">1. Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset: \u201dMilt\u00e4 tuntuu olla elossa?\u201d<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1515\">2. Ajatuksia lukemisesta: \u201dLiian vaikea kysymys vastattavaksi\u201d<\/a><\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Niin kuin hyvin tiedet\u00e4\u00e4n, on Juha Hurme kaikkivaltias, kaikkitiet\u00e4v\u00e4 ja kaukaa viisas ja h\u00e4nen teoksensa Niemi voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2017. Kahlasin kirjan vuoden vaihteessa, mutta runsaudensarvi vaati sulattelua siksi paljon, ett\u00e4 ehdin nostamaan kirjan blogiin vasta nyt. Jukka Pet\u00e4j\u00e4 kirjoitti Hurmeen romaanista Hesarin lauantaiesseess\u00e4\u00e4n tasan kuukausi sitten: \u201dYll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n iso osa keskustelijoista on ollut vakaasti sit\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[137,63,4,7,123,529],"tags":[2262,81,2130,2181,2261],"class_list":["post-5444","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-finlandiapalkinnot","category-kirjoittamisen-ideat","category-kulttuuri","category-lehtileikkeet","category-lukeminen","category-sivistys","tag-finlandia-palkinto-2017","tag-helsingin-sanomat","tag-juha-hurme","tag-jukka-petaja","tag-niemi"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5444"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5449,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5444\/revisions\/5449"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}