{"id":5477,"date":"2018-04-04T15:51:14","date_gmt":"2018-04-04T12:51:14","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5477"},"modified":"2018-04-04T19:40:24","modified_gmt":"2018-04-04T16:40:24","slug":"aamulehden-toimittaja-matti-kuusela-kysyy-runoilija-viljo-kajava-vastaa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5477","title":{"rendered":"Aamulehden toimittaja Matti Kuusela kysyy \u2013 runoilija Viljo Kajava vastaa"},"content":{"rendered":"

Aamulehti seuraa p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 sadan vuoden takaisen sis\u00e4llissodan etenemist\u00e4 Tampereella. L\u00e4htein\u00e4 mm. Kaarlo Tiilil\u00e4n autenttiset p\u00e4iv\u00e4kirjat ja Timo Malmin ja Ari J\u00e4rvel\u00e4n teos Tampere tulessa 1918. <\/i>Tiilil\u00e4 kirjoittaa taistelujen keskelt\u00e4: \u201dTeknillinen opisto ammuttiin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 palamaan \u2013 ja kirkkaina sen liekit paloivat, kun katselin ikkunastani ja kuuntelin kranaattien vonkunaa.\u201d<\/p>\n

\"\"
Kuva: Museokeskus Vapriikki.<\/figcaption><\/figure>\n

Toimittaja Matti Kuusela nostaa kipe\u00e4n aiheen kolumniinsa: \u201dPuhunko viel\u00e4kin lahtareista ja luokkasodasta?\u201d H\u00e4n hakee jutussaan vastausta tuntemaansa katkeruuteen ja inhimillist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa tapahtumiin: \u201dKun t\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4n, saan vihdoin sielulleni rauhan eik\u00e4 minun tarvitse en\u00e4\u00e4 koskaan puristaa k\u00e4tt\u00e4 nyrkkiin, kun kuulen J\u00e4\u00e4k\u00e4rimarssin<\/i>. Eik\u00e4 itke\u00e4 salaa, kun kuulen Punaorvon valan<\/i>.\u201d<\/p>\n

Kolumninsa lopuksi Kuusela puntaroi luokkavihaa, eri osapuolten totuuksia ja kysyy: \u201dMit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 t\u00e4llainen sovinnon kev\u00e4t oikein on?\u201d H\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekstins\u00e4 katharsiksen kaipuuseen. Jo antiikin tragedioista tuttuun valaistumisen tunteen tavoitteluun, joka johtaa el\u00e4m\u00e4nhalun uudistumiseen ja voimistumiseen: \u201dVoisiko joku, esimerkiksi ihminen, kertoa minulle edes yhden tarinan, joka auttaisi eteenp\u00e4in, kohti sovintoa.\u201d Kuusela kysyy.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Museokeskus Vapriikki.<\/figcaption><\/figure>\n

Annetaan siis puheenvuoro aikalaistodistajalle, joka kirjoitti ulos vihansa, mutta lopulta my\u00f6s sovinnon ja kirkkaamman tulevaisuuden. \u201dJa min\u00e4 lapsi \/ seisoin t\u00e4ynn\u00e4 mustaa vihaa \/ mutta vaiti\u201d, kirjoittaa Viljo Kajava kokoelmassaan Tampereen runot. (Otava 1966).<\/p>\n

Ennen sit\u00e4 henkil\u00f6kohtainen muisto. Vaarini oli minulle l\u00e4heisempi ihminen kuin oma is\u00e4ni: miehen malli, ravustuskaveri, opettaja ja auktoriteetti monessa asiassa. H\u00e4n puhui sodista harvoin, jos lainkaan. Muistan vain yhden virkkeen: \u201dKolme sotaa (sis\u00e4llissota, talvisota, jatkosota) oli k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u2026 siihen viimeiseenkin piti l\u00e4hte\u00e4, muuten oltaisiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n kaikki toppatakkien renkej\u00e4.\u201d<\/p>\n

Toppatakit olivat tietty neuvostosotilaita. Eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ole merkityst\u00e4 kummalla puolella vaarini taisteli sis\u00e4llissodassa. En koskaan kuullut h\u00e4nen sanovan mit\u00e4\u00e4n negatiivista tai vihaan viittaavaa sotien vastapuolesta. En tied\u00e4 oliko tarkoituksellista katkaista sukupolvelta toiselle siirtyv\u00e4 katkeruus vai tavoitteliko vaarini menneiden muistojen unohtamista. Min\u00e4 j\u00e4in ik\u00e4\u00e4n kuin asian ulkopuolelle. Vasta aikuisi\u00e4ll\u00e4 olen lukenut kymmenet kirjat siit\u00e4, millaiset j\u00e4ljet sodista on historiaan j\u00e4\u00e4nyt.<\/p>\n

Viljo Kajavan (1909 \u2013 1998) tuotanto k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 liki viisikymment\u00e4 teosta, enimm\u00e4kseen runoja, mutta my\u00f6s novelleja. Kajava uudisti aikansa modernia runok\u00e4sityst\u00e4. Itse pid\u00e4n Tampereen runoja h\u00e4nen keskeisimp\u00e4n\u00e4 teoksenaan. Jo mitta, 137 sivua oli lyhyiden kokoelmien aikana poikkeuksellinen. Teos on tihe\u00e4\u00e4, proosamaista teksti\u00e4, joka kokonaisuutena muodostaa tiukan kronologisen draaman kaaren.<\/p>\n

Kajava kirjoittaa historiasta muistojensa ja mielikuvien n\u00e4k\u00f6kulmasta, sis\u00e4llissodasta lapsen itse kokemana ja tulevaisuudesta aikuisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kokoelma on otsikoitu kahdeksaan lukuun ja rakenne jakautuu imperfektiin, preesensiin ja futuuriin.<\/p>\n

Kajava aloittaa Tampereen runot \u201dsukupolvien takaa ajalta kauan ennen syntym\u00e4\u00e4ni.\u201d Ja jatkaa miten \u201dPitk\u00e4 pumpulilanka \/ yhdisti t\u00e4m\u00e4n kaupungin 1820-luvulla \/ Liverpooliin \/ ja sit\u00e4 pitkin t\u00e4nne tuli \/ englantilaista ja skotlantilaista \/ teollista taitoa ja \u00e4ly\u00e4; \/ monta miest\u00e4 tuli, \/ t\u00f6it\u00e4 riitti heille.\u201d<\/p>\n

Sis\u00e4llissodan kokemukset k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t valtaosan kokoelman runoista. Liikuttavia, raakoja ja lukijaa liki tulevia tekstej\u00e4. Mutta my\u00f6s nousua tragedian yl\u00e4puolelle ja oleellisen kiteytyst\u00e4:<\/p>\n

Tulipalon maku suussani k\u00e4velen H\u00e4meenkatua,<\/p>\n

palaneitten talojen luurangot<\/p>\n

eiv\u00e4t minua pelota,<\/p>\n

Pyynikin vahankeltaiset vainajat<\/p>\n

eiv\u00e4t minua pelota,<\/p>\n

Pispalantien tappio<\/p>\n

ei minua pelota,<\/p>\n

minua pelottaa ter\u00e4s<\/p>\n

jota oma aikani hioo l\u00e4himm\u00e4isens\u00e4 kurkkua vasten.<\/p>\n

\"\"
Sorsapuiston lasten liikennepuisto, kuva: Tamperelainen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kolumninsa lopuksi Matti Kuusela kysyy apua eteenp\u00e4in, kohti sovintoa. Ja n\u00e4in Viljo Kajava vastaa kokoelman viimeisess\u00e4 osiossa, joka on otsikoitu: Eteenp\u00e4in.<\/i><\/p>\n

Unessani kierr\u00e4n piikkilankaa ker\u00e4lle<\/p>\n

revin sen lihastani irti<\/p>\n

irrotan sen aivojeni kudoksesta.<\/p>\n

Kierr\u00e4n piikkilankaa ker\u00e4lle<\/p>\n

ja kun se vihdoin on ker\u00e4ll\u00e4<\/p>\n

heit\u00e4n sen ulkoisimpaan pimeyteen<\/p>\n

ja v\u00e4hitellen<\/p>\n

niin kuin varhainen kukka maasta<\/p>\n

puhkeaa huulteni v\u00e4list\u00e4 riemulaulu.<\/p>\n

…….<\/p>\n

Istuudun penkille.<\/p>\n

Vihre\u00e4 t\u00e4hti putoaa N\u00e4sij\u00e4rveen.<\/p>\n

On kylm\u00e4. P\u00e4\u00e4llystakkini hajoaa.<\/p>\n

Minusta hajoaa turha pois.<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026……<\/p>\n

Blogin aiemmat ekstralinkit<\/p>\n

1. Anneli Kanto ja Lahtarit \u2013 kun sota karkaa k\u00e4sist\u00e4<\/a><\/p>\n

2. Mik\u00e4 oli miehi\u00e4\u00e4n Tampereen perustaja, Kustaa III<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026…….<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamulehti seuraa p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 sadan vuoden takaisen sis\u00e4llissodan etenemist\u00e4 Tampereella. L\u00e4htein\u00e4 mm. Kaarlo Tiilil\u00e4n autenttiset p\u00e4iv\u00e4kirjat ja Timo Malmin ja Ari J\u00e4rvel\u00e4n teos Tampere tulessa 1918. Tiilil\u00e4 kirjoittaa taistelujen keskelt\u00e4: \u201dTeknillinen opisto ammuttiin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 palamaan \u2013 ja kirkkaina sen liekit paloivat, kun katselin ikkunastani ja kuuntelin kranaattien vonkunaa.\u201d Toimittaja Matti Kuusela nostaa kipe\u00e4n aiheen kolumniinsa: […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[358,64,7,130,529,1718],"tags":[155,2266,2265,2267,980,133],"class_list":["post-5477","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-journalismi","category-kirjalliset-nayttamot","category-lehtileikkeet","category-runous","category-sivistys","category-sotahistoria","tag-aamulehti","tag-kaarlo-tiilila","tag-matti-kuusela","tag-tampere-tulessa-1918","tag-tampereen-runot","tag-viljo-kajava"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5477","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5477"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5486,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5477\/revisions\/5486"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}