![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/xinran.jpg\")
<\/p>\nDuunien ruuhka helpottaa ja blogi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 tietokirjallisuudella. Atena julkaisi Xue Xinranin Kiinan kadotetut<\/i> tytt\u00e4ret Taina Wallinin suomennoksena 2013. En muista mist\u00e4 kirja on tarttunut matkaan, todenn\u00e4k\u00f6isesti jostain kirppikselt\u00e4. En muista my\u00f6sk\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin en ole lukenut kansien v\u00e4liin painettua teksti\u00e4. Xinranin kirja on mennyt siin\u00e4 samassa imussa.<\/p>\n
Karl Marx vietti juuri 200-vuotissyntt\u00e4reit\u00e4\u00e4n. Kiinan pressa Xi Jinping nosti yhteiskuntafilosofin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esiin juhlapuheessaan. Vallankumoukset Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Kiinassa, Vietnamissa ja Kuubassa tehtiin marxilaisuuden nimiss\u00e4. Marxin oma tavoite oli viimek\u00e4dess\u00e4 panna materiaalinen todellisuus palvelemaan vapautta tavoittelevaa idealismia. Vallanpit\u00e4j\u00e4t tekiv\u00e4t marxilaisuudesta poliittisen uskonnon palvelemaan omia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Marx kannatti kapitalismia ja n\u00e4ki sen v\u00e4livaiheena ty\u00f6l\u00e4isten vapautumiseen. Kiina on koko telluksen seuraava ja ehdoton supervalta. Seuratessani telkasta johtaja Jinpingin puhetta, mietin millaisesta historiasta valtio ponnistaa asemaansa. Pitk\u00e4ll\u00e4 perspektiivill\u00e4 maan kulttuuriperint\u00f6 on uskomattoman rikas. L\u00e4himenneisyydest\u00e4 l\u00f6ytyy mustia aukkoja. Kiinan kadotetut tytt\u00e4ret kertoo yhden nykyhistorian rankimmista jaksoista.<\/p>\n
Kiinan ikiaikaisen perinteen mukaan perheen ensimm\u00e4isen lapsen tulee olla poika. Kun siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n valtion m\u00e4\u00e4r\u00e4ys yhden lapsen politiikasta, syntyy kovaa j\u00e4lke\u00e4. Vastasyntyneen tytt\u00e4ren matka saattaa p\u00e4\u00e4ty\u00e4 suoraan kohdusta laski\u00e4mp\u00e4riin. Vuoteen 2020 menness\u00e4 Kiinassa on 30 miljoonaa miest\u00e4 enemm\u00e4n kuin naista. No, t\u00e4ytyy my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 satoja tuhansia kiinalaisia tytt\u00f6j\u00e4 on adoptoitu muihin maihin.<\/p>\n Xue Xinran (s.1958) on ty\u00f6skennellyt toimittajana Kiinassa. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n on Lontoossa asuva kirjailija. Kiinan kadotetut tytt\u00e4ret on tarinavetoista tietokirjallisuutta, joka perustuu dokumentaarisiin haastatteluihin. Xinran hakee my\u00f6s ymm\u00e4rryst\u00e4 \u00e4ideille, jotka ovat p\u00e4\u00e4tyneet \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen ratkaisuun tai luovuttaneet tytt\u00e4rens\u00e4 muiden kasvatettaviksi. H\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 oikeasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miten vaikeaa on luopua lapsestaan.<\/p>\n Xinran kertoo kymmenen kiinalaisnaisen tarinan, my\u00f6s omansa. Yhteiskunta, puolueen mielivalta ja yksil\u00f6iden oikeuksien rajoittaminen nousevat vahvasti esiin. \u201dTasa-arvossa on kyse oikeudenmukaisuudesta\u201d, h\u00e4n kirjoittaa. \u201dEnsiksi t\u00e4ytyy ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi n\u00e4in toimitaan. Me el\u00e4mme miesten kulttuurissa.\u201d<\/p>\n Kiinan kadotetut tytt\u00e4ret on rankka kirja, mutta kuljettaa lukijaa sujuvalla kielell\u00e4 ja (kaikesta huolimatta) mielenkiintoisilla tarinoillaan. Mik\u00e4 olisi yhteenveto? Ymm\u00e4rrys jatkuvasta muutoksesta. Toivo tulevasta, ja siit\u00e4 miten historian ei tarvitse toistaa itse\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihminen voisi oppia.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n Blogin aiemmat ekstralinkit<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Xue.jpg\")