{"id":6288,"date":"2021-01-27T15:17:46","date_gmt":"2021-01-27T13:17:46","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6288"},"modified":"2021-01-27T15:17:46","modified_gmt":"2021-01-27T13:17:46","slug":"kirja-joka-odotti-minua-liki-kaksituhatta-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6288","title":{"rendered":"Kirja, joka odotti minua liki kaksituhatta vuotta"},"content":{"rendered":"<p>Kirjojen yst\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on ongelma. Niin paljon j\u00e4\u00e4 lukematta. Toisaalta, sellaisenkin mielipiteen olen kuullut, ett\u00e4 viisisataa tarkoin valittua kirjaa riitt\u00e4\u00e4 yhdelle el\u00e4m\u00e4lle. Ja rohkeimmat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 1880 julkaistu Dostojevskin viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt romaani <i>Karamazovin veljekset<\/i> kertoo kaiken mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmissuhteista tulee tiet\u00e4\u00e4. Muiden muassa Sigmund Freud ja Jean-Paul Sartre ovat kertoneet romaanin vaikutuksista ajatteluunsa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-6289\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Aurelius.jpg\" alt=\"\" width=\"715\" height=\"833\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Aurelius.jpg 715w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Aurelius-258x300.jpg 258w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Aurelius-129x150.jpg 129w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><\/p>\n<p>Minulle kirjan julkaisuajankohta ei ole mill\u00e4\u00e4n tavoin t\u00e4rke\u00e4. Ei ole kiirett\u00e4 muodostaa mielipidett\u00e4 tuoreesta tai palkitusta kirjasta \u2013 vaikka voi niinkin k\u00e4yd\u00e4. Lohduttava ajatus on, ett\u00e4 oikeat kirjat osuvat aikanaan kohdalle. Ja vaikkei niist\u00e4 kaunista kaarta syntyisik\u00e4\u00e4n, jokainen avaa uusia maailmoja. Ajatelkaas, miten ihmeellist\u00e4 on, ett\u00e4 voit lukea mihin tulokseen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja jumaluudesta kiinalainen filosofi Lao-tse tuli seitsem\u00e4nnell\u00e4 vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Vahva suositus my\u00f6s h\u00e4nen kirjalleen <i>Tao-te-king.<\/i><\/p>\n<p>Postaukseni pointti on kuitenkin Marcus Aureliuksen mietekirja ITSELLENI (Basam Books 2019, 7.painos). Aurelius oli filosofi ja Rooman keisari, joka hallitsi imperiumia vuodet 161 \u2013 180. H\u00e4n kuoli ruttoon ennen kuin ehti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 59 vuotta. Aureliuksen hallitessa Rooman valtakunta oli laajimmillaan. H\u00e4n ei antanut vallan turmella itse\u00e4\u00e4n, vaan pyrki karttamaan itsevaltaisuutta ja vaalimaan poliittista vapautta.<\/p>\n<p>Aureliuksen kirja on odotellut k\u00e4rsiv\u00e4llisesti kohta kaksituhatta vuotta, ja itse olen ollut tietoinen, ett\u00e4 se on jossain vaiheessa luettava. Nyt se on tehty. Reilut kolmesataa sivua, mutta ei ihan nopsaa luettavaa. Piti muodostaa omia mielipiteit\u00e4 ja v\u00e4itell\u00e4kin keisarin kanssa. Lopputulos on positiivinen ja yh\u00e4 ajankohtaisemmaksi k\u00e4y, kun seuraa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n poliitikkoja, jotka hirtt\u00e4ytyv\u00e4t omaan vallanhaluunsa.<\/p>\n<p>N\u00e4in kirjoittaa keisari Aurelius: \u201dEnsinn\u00e4kin: \u00e4l\u00e4 toimi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti \u00e4l\u00e4k\u00e4 ilman kiintopistett\u00e4. Toiseksi: \u00e4l\u00e4 pid\u00e4 kiintopisteen\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta kuin yhteis\u00f6llist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kaikki mik\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kokonaisuutta, on aina kaunista ja oikea-aikaista. Ellei asiasi ole totta, \u00e4l\u00e4 sano sit\u00e4.\u201d<\/p>\n<figure id=\"attachment_6290\" aria-describedby=\"caption-attachment-6290\" style=\"width: 715px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-6290\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Marcus.jpg\" alt=\"\" width=\"715\" height=\"428\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Marcus.jpg 715w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Marcus-300x180.jpg 300w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Marcus-150x90.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-6290\" class=\"wp-caption-text\">Kuva sivulta mexiconewsdaily.com<\/figcaption><\/figure>\n<p>Aureliuksen filosofia kumpusi stoalaisuudesta, joka korostaa ihmisen tekoja puheiden sijaan. Ihmisen hyveet ovat onnellisuuden avain. Mielen tyyneys, viisaus ja moraali viev\u00e4t todelliseen vapauteen. Stoalaista eiv\u00e4t johdata herk\u00e4sti vaihtuvat tunteet vaan tiedon hankintaan perustuva mielenrauha. Stoalaiset uskoivat silti kohtaloon ja Jumalan (jumalien) l\u00e4sn\u00e4oloon k\u00e4sill\u00e4 olevassa maailmassa.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p>Stoalaisuuden mukaan kaikki ihmiset ovat \u201dhulluja\u201d. Eiv\u00e4t l\u00e4\u00e4ketietellisess\u00e4, maniaksi m\u00e4\u00e4ritellyss\u00e4 mieless\u00e4, vaan koska he ovat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 todellisesta hyv\u00e4st\u00e4 ja pahasta ja toimivat hallitsemattomien tunneimpulssien mukaan. Ainoastaan stoalaisen viisauden saavuttanut ei ole hullu.<\/p>\n<p>Aureliuksen teos (suom. Marke Ahonen) koostuu kahdestatoista \u201dkirjasta\u201d ja selitysosuudesta, jossa on viittauksia muiden filosofien ajatteluun ja antiikin ajan maailmank\u00e4sityksiin. Keisari ei tarkoittanut teostaan julkaistavaksi, vaan itselleen, henkil\u00f6kohtaisiksi muistiinpanoiksi ja ohjeikseen. Klassikko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miten stoalaisen etiikan teoria muuttuu h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi.<\/p>\n<p>Filosofi on numeroinut muistiinpanonsa. Lyhimmill\u00e4\u00e4n ne ovat tiukkoja aforismeja, pisimmill\u00e4\u00e4nkin vain parin sivun mittaisia. Kaikkea s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyys, moraali, el\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rryksen tavoittelu ja sen ohikiit\u00e4vyyden hyv\u00e4ksyminen.<\/p>\n<p>Kirjalle vahva suositus \u201dy\u00f6p\u00f6yt\u00e4lukemiseksi\u201d. Muutama sivu kerrallaan muun ohessa. Tekstilainausten hakeminen runsaudenpulassaan on vaikeaa. Olen k\u00e4\u00e4nnellyt sivut koirankorville, joten napataan vain nelj\u00e4nnest\u00e4 kirjasta kaksi per\u00e4tt\u00e4ist\u00e4 muistiinpanoa.<\/p>\n<p>25. \u201dKoeta, miten sinulta k\u00e4y hyv\u00e4n ihmisen el\u00e4m\u00e4, sellaisen, joka on mieliss\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 on kaikkeudesta osakseen saanut, ja tyytyy omaan oikeudenmukaiseen toimintaansa ja hyv\u00e4ntahtoiseen mielenlaatuunsa.\u201d<\/p>\n<p>26. \u201d \u00c4l\u00e4 h\u00e4iritse itse\u00e4si. Ole yksinkertainen. Tekeek\u00f6 joku v\u00e4\u00e4rin? H\u00e4n tekee v\u00e4\u00e4rin omaksi vahingokseen. K\u00e4vik\u00f6 sinulle jotenkin? K\u00e4vi hyvin. Kaikki tapahtuva on alusta alkaen m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kaikkeudesta sinun kohtaloksesi ja kehr\u00e4tty sinun osaksesi. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n: el\u00e4m\u00e4 on lyhyt. K\u00e4sill\u00e4 oleva tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi j\u00e4rjell\u00e4 ja oikeudella. Ole selv\u00e4p\u00e4inen lev\u00e4ht\u00e4ess\u00e4si.\u201d<\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n<p>Blogin ekstralinkki<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=2420\">1. Runossa maailman kuuluisin kirjailija kuolee<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5140\">2. El\u00e4m\u00e4 ja Tao \u2013 onko Jumalaa olemassa?<\/a><\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjojen yst\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on ongelma. Niin paljon j\u00e4\u00e4 lukematta. Toisaalta, sellaisenkin mielipiteen olen kuullut, ett\u00e4 viisisataa tarkoin valittua kirjaa riitt\u00e4\u00e4 yhdelle el\u00e4m\u00e4lle. Ja rohkeimmat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 1880 julkaistu Dostojevskin viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt romaani Karamazovin veljekset kertoo kaiken mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmissuhteista tulee tiet\u00e4\u00e4. Muiden muassa Sigmund Freud ja Jean-Paul Sartre ovat kertoneet romaanin vaikutuksista ajatteluunsa. Minulle kirjan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[85,181,4,123,96,529],"tags":[646,2418,2199,838,2419],"class_list":["post-6288","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aforismit","category-filosofia","category-kulttuuri","category-lukeminen","category-maailmankirjallisuus","category-sivistys","tag-basam-books","tag-itselleni","tag-lao-tse","tag-marcus-aurelius","tag-stoalaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6288","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6288"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6288\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6292,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6288\/revisions\/6292"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6288"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6288"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6288"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}