{"id":639,"date":"2010-01-23T13:37:48","date_gmt":"2010-01-23T10:37:48","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=639"},"modified":"2010-01-23T14:41:38","modified_gmt":"2010-01-23T11:41:38","slug":"ruotsin-akatemia-huomio-huomio","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=639","title":{"rendered":"Ruotsin akatemia &#8211; huomio, huomio!"},"content":{"rendered":"<p><strong><a href=\"http:\/\/www.tampere.fi\/kirjasto\/pirkanmaankirjailijat\/rekola.htm\" target=\"_blank\">Mirkka Rekolaa<\/a><\/strong> voi pit\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 maailmanluokan kirjailijasta, joka on j\u00e4\u00e4nyt tuntemattomaksi suurelle yleis\u00f6lle. Media ei ole h\u00e4nt\u00e4 omakseen ottanut, ja el\u00e4misen peruskysymyksi\u00e4 luotaavat tekstit olisivat vaatineet lukijoilta syventymist\u00e4 ja omaa ajattelua.<\/p>\n<p>Rekola on runoissaan ja aforismeissaan osoittanut kielen kauneuden ja sen h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t ilmaisumahdollisuudet. H\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n lukiessa nousee ensin mieleen tavanomaisin tulkinta. Kohta jo toinen \u2013 ja sitten kolmas. Lopulta sanat ovat yht\u00e4 liikett\u00e4, kun lukijan ajatus kulkee eri merkitysten v\u00e4lill\u00e4. Runojen energiasta tulee osa lukijan ajatusprosessia.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-640\" title=\"Andrei Tarkovski, elokuvasta Peili, 1974\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/01\/peili.jpg\" alt=\"Andrei Tarkovski, elokuvasta Peili, 1974\" width=\"515\" height=\"374\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/01\/peili.jpg 515w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/01\/peili-300x217.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><\/p>\n<p>Kirjallisuuden saama huomio perustuu yh\u00e4 voimakkaammin julkkiskulttuuriin, jossa tekij\u00e4 ker\u00e4\u00e4 sanottavaansa suuremman huomion. N\u00e4in Rekola kertoo itse havahtuneensa &#8221;saman&#8221; kysymyksen \u00e4\u00e4rell\u00e4: <em>\u201dJa sitten min\u00e4 olen kysym\u00e4ss\u00e4 H\u00e4nt\u00e4 niin kuin vaatisin tekij\u00e4\u00e4 esiin. Minusta t\u00e4m\u00e4 Jumalan kyseleminen alkoi tuntua kaikkea muuta kuin kunnialliselta. Mutta se on maailman tapa: tekij\u00e4 kiinnostaa enemm\u00e4n kuin ty\u00f6. Me huudamme Jumalaa esiin t\u00e4st\u00e4 maailmankaikkeudesta sen sijaan ett\u00e4 ihmettelisimme t\u00e4t\u00e4 mikro -ja makrokosmosta. Ja avaruutta toisissamme ja itsess\u00e4mme.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Rekola julkaisi 1954 esikoiskokolmansa <em>Vedess\u00e4 palaa<\/em>. Vuonna 2007 julkaistu <em>Vesi on maailman muisti<\/em> on kahdeskymmenesviides lenkki Rekolan johdonmukaisena jatkuneeseen runo -ja aforismituotantoon. Jos hakisin Rekolalle sukulaissielua maailmanluokan lyyrikoista, nousee mieleen <em>Tomas Transtr\u00f6mer<\/em>, joka on ollut kestosuosikki Nobel-spekulaattoreiden listoilla. Kummankin lause luottaa laveuden sijasta syvyyteen ja \u00e4\u00e4nekkyyden asemasta hiljaisuuteen.<\/p>\n<p>L\u00e4nsimaisen ajattelun logiikassa teorioiden on oltava toteen n\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Tyhjyys on tila, josta on pyritt\u00e4v\u00e4 pois ja v\u00e4litilat on ohitettava nopeasti matkalla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Rekolan runous kyseenalaistaa t\u00e4m\u00e4n ajattelun. Pys\u00e4htymisest\u00e4 ja tyhjyyden kokemisesta tulee portti maailman tulkinnan loputtomiin mahdollisuuksiin. Rekolan runoudessa toteutuu outo yht\u00e4l\u00f6, h\u00e4nen tekstins\u00e4 on yht\u00e4 aikaa yleismaailmallista ja tulee silti lukijaa liki, suorastaan h\u00e4nen sis\u00e4lleen. Min\u00e4st\u00e4 tulee sin\u00e4 ja sin\u00e4st\u00e4 min\u00e4. Maailma tapahtuu suhteessa toiseen. <em>\u201dEi kukaan el\u00e4 t\u00e4t\u00e4 yksin\u201d<\/em>, h\u00e4n kirjoittaa.<\/p>\n<p>My\u00f6s aforistiikka kietoutuu Rekolan runouteen. On kuitenkin syyt\u00e4 unohtaa mielikuvat aforismeista terapeuttisina ikiaikaisen viisauden kiteytymin\u00e4. Rekolan aforistiikka on kehotus ajatella itse, mutta ei j\u00e4\u00e4d\u00e4 yhden tulkinnallisen totuuden vangiksi. Rekolan teksteiss\u00e4 kartetaan abstraktia ilmaisua. Kirjoittamisen ja oivaltamisen ilo ovat aina l\u00e4sn\u00e4. Olkoonkin, ett\u00e4 runot monitulkintaisuudessaan saattavat koetella keskittymiskyky\u00e4. Rekola pist\u00e4\u00e4 arvioitsijat kovan paikan eteen. H\u00e4nen kielens\u00e4 analysointi kielen keinoin saattaa johtaa kryptiseen sanahelin\u00e4\u00e4n, joka lopulta piment\u00e4\u00e4 sen, mit\u00e4 oli tarkoitus valaista.<\/p>\n<p>Elokuvaohjaaja <em>Andrei Tarkovski<\/em> kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjoissaan olevansa vakuuttunut, ett\u00e4 tulevaisuudessa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vimm\u00e4t l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4 ihmiskunta tulee tekem\u00e4\u00e4n ajan ulottuvuudesta. Rekola on sanonut kokeneensa Tarkovskin ajattelun itselleen l\u00e4heiseksi. Runoilijan s\u00e4keet tekev\u00e4t tutkimusmatkoja uusiin ulottuvuuksiin ja niiss\u00e4 aika on monin tavoin l\u00e4sn\u00e4. Runoilija toistaa usein miten vuosi on paikka. Aika ja tila yhdistyv\u00e4t.<\/p>\n<p>SNILLE OCH SMAK<\/p>\n<p><em> \u201dNerous ja hyv\u00e4 maku\u201d <\/em>Teksti t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Ruotsin akatemian tunnusta. Josko siell\u00e4 Nobelkomiteassa seurataan t\u00e4t\u00e4 blogia, pist\u00e4k\u00e4\u00e4 Rekolan nimi muistiin. Muille kiinnostuneille suosittelen Liisa Enwaldin v\u00e4it\u00f6skirjaa <em>Kaiken liikkeess\u00e4 lepo. Monihahmotteisuus Mirkka Rekolan runoudessa<\/em>. Saatavissa painettuna kirjana (SKS). Pienen terminologiaan tutustumisen j\u00e4lkeen antoisaa luettavaa.<\/p>\n<p>Niin kauan kuin t\u00e4m\u00e4 j\u00e4temylly py\u00f6rii<\/p>\n<p>minun alkemiani on tarpeen, etk\u00f6 ymm\u00e4rr\u00e4,<\/p>\n<p>jotta vesi on vett\u00e4, viini\u00e4 viini.<\/p>\n<p>Kun kerran olet kuut ja auringot,<\/p>\n<p>anna niiden peilit, uskalla,<\/p>\n<p>mit\u00e4\u00e4n ei ole ellet tahdo,<\/p>\n<p>ne menev\u00e4t sinussa sis\u00e4kk\u00e4in, se on t\u00e4hti.<\/p>\n<p>Siin\u00e4 olet, kaltaisesi,<\/p>\n<p>tuskaa et v\u00e4ist\u00e4, et etsi omaasi,<\/p>\n<p>en min\u00e4 lohduta sinua sill\u00e4.<\/p>\n<p>Sinulle oli tuttua Solaris, Peili, Stalker;<\/p>\n<p>ei ole samantekev\u00e4\u00e4 miss\u00e4 n\u00e4et minut.<\/p>\n<p>\u00c4l\u00e4 sano hyv\u00e4sti,<\/p>\n<p>kuka on noussut meist\u00e4, kuolleista,<\/p>\n<p>aamusta asti min\u00e4 olen puhunut sinulle<\/p>\n<p>ja mit\u00e4 min\u00e4 kirjoitan,<\/p>\n<p>maailmanlopun j\u00e4lkeist\u00e4 runoutta,<\/p>\n<p>se on j\u00e4tt\u00e4nyt sinut, sin\u00e4 olet j\u00e4\u00e4nyt.<\/p>\n<p><em>Mirkka Rekola, kokoelmasta Kuutamourakka 1981<\/em><\/p>\n<p><em><br \/>\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mirkka Rekolaa voi pit\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 maailmanluokan kirjailijasta, joka on j\u00e4\u00e4nyt tuntemattomaksi suurelle yleis\u00f6lle. Media ei ole h\u00e4nt\u00e4 omakseen ottanut, ja el\u00e4misen peruskysymyksi\u00e4 luotaavat tekstit olisivat vaatineet lukijoilta syventymist\u00e4 ja omaa ajattelua. Rekola on runoissaan ja aforismeissaan osoittanut kielen kauneuden ja sen h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t ilmaisumahdollisuudet. H\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n lukiessa nousee ensin mieleen tavanomaisin tulkinta. Kohta jo toinen \u2013 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[85,343,110,96,130,254],"tags":[387,389,382,386,388,385,383,384],"class_list":["post-639","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aforismit","category-kirjallinen-estetiikka","category-kirjallisuuden-nobel","category-maailmankirjallisuus","category-runous","category-unohdettujen-runojen-klinikka","tag-kuutamourakka","tag-liisa-enwald","tag-mirkka-rekola","tag-peili","tag-snille-och-smak","tag-tomas-transtromer","tag-vedessa-palaa","tag-vesi-on-maailman-muisti"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/639","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=639"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/639\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":645,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/639\/revisions\/645"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=639"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=639"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=639"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}