![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Paolo.jpg\")
<\/p>\nItalialainen Paolo Giordano (s.1982) on teoreettisesta fysiikasta v\u00e4itellyt tohtori ja kirjailija. H\u00e4nen esikoisteoksensa Alkulukujen yksin\u00e4isyys<\/i> (WSOY 2010, suom. Helin\u00e4 Kangas) oli maailmanmenestys numeraalisilla arvoilla mitattuna: miljoonamyynti ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset yli nelj\u00e4llekymmenelle kielelle. Lis\u00e4ksi elokuvasopimus ja arvostettu \u201dStrega Prize\u201d.<\/p>\n
Selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ovat menestyksen tiet. Itse\u00e4ni esikoinen ei kovasti s\u00e4v\u00e4ytt\u00e4nyt, vaikka se sai ylist\u00e4vi\u00e4 arvioita. Sujuvasti kerrottu kasvutarina, jossa ei lopulta p\u00e4\u00e4sty henkil\u00f6iden \u201dihon alle\u201d. Tarinan kuljetus ja dramaattiset k\u00e4\u00e4nteet j\u00e4iv\u00e4t p\u00e4\u00e4osaan. Ehk\u00e4 kirjallinenkin hitti voi olla kuin M\u00e4kk\u00e4rin Big Mac, ei kovin kulinaarinen el\u00e4mys, mutta sarjassaan maailman myydyin tuote.<\/p>\n
<\/p>\n
Jopa taivas on meid\u00e4n<\/i> \u2013 aivan tuore, liki kuusisataasivuinen tiiliskivi on juuri ilmestynyt meill\u00e4 (Aula & Co, suom. Leena Taavitsainen-Pet\u00e4j\u00e4). Luin kirjan eilen loppuun ja k\u00e4\u00e4ntelin koirankorvat sivuille. T\u00e4ss\u00e4 ensin hyv\u00e4t huomiot.<\/p>\n
Kirjan liepeest\u00e4 l\u00f6ytyy Publishers Weeklyn lainaus: \u201dJopa taivas on meid\u00e4n<\/i> on aivan poikkeuksellinen romaani. Mehev\u00e4sti kuvattu milj\u00f6\u00f6, unohtumattomat henkil\u00f6hahmot ja vangitseva juoni takaavat musertavan koskettavan lukuel\u00e4myksen. Giordanon kiehtova teos on upea kunnianosoitus el\u00e4m\u00e4\u00e4 suuremmalle rakkaudelle.\u201d Toisaalla tekij\u00e4\u00e4 kutsutaan \u201dnykykirjallisuuden s\u00e4ken\u00f6iv\u00e4ksi t\u00e4hdeksi\u201d.<\/p>\n
Varmasti moni lukija syttyy tarinan imuun ja haluaa saada selville, miten p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden lopulta k\u00e4y. Aiheet ovat kohdallaan: kuoleman ylitsek\u00e4yv\u00e4 rakkaus \u2013 ajankohtaisena elementtin\u00e4 l\u00e4pi romaanin kulkeva luonnonsuojelun ja vaihtoehtoisen el\u00e4m\u00e4n teema. Materiaalisten arvojen uudelleen m\u00e4\u00e4rittely ja henkiset valinnat mielen tasapainon edellytyksen\u00e4. Noin leve\u00e4ll\u00e4 pensselill\u00e4 maalattuna\u2026 ja perusasiat esiin kaivettuna.<\/p>\n
Giordanon romaani on kasvutarina, jonka keski\u00f6ss\u00e4 on kolme poikaa ja tytt\u00f6. Matkalle mahtuu tarinaa tukevia sivuhenkil\u00f6it\u00e4, joiden mukanaolon tarina enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n perustelee. Loppu tuo kuitenkin kaikki merkitykselliset henkil\u00f6t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.\u00a0<\/span><\/p>\n T\u00e4h\u00e4n kiteytys Giordanon kirjallisesta ja rakenteellisesta metodista: tarinalinjat saavat aivan odottamatta yll\u00e4tyksellisen \u00e4kkik\u00e4\u00e4nteen. Edet\u00e4\u00e4n muutama kymmen sivua, ja joku \u201dsivuhenkil\u00f6ist\u00e4\u201d avaa tapahtumien todellisen kulun. T\u00e4ss\u00e4 on kirjailijan tapa koukuttaa lukijaa jatkoon.<\/p>\n Sitten miinukset omalta kantiltani. Romaani on venytetty turhan pitk\u00e4ksi. Kolmanneksen h\u00f6yl\u00e4ys olisi tehnyt ter\u00e4\u00e4. Raymond Carver piti koneensa kyljess\u00e4 lappua: \u201d\u00c4l\u00e4 selit\u00e4.\u201d Giordiano kuorruttaa kerrontaansa turhilla detaljeilla: \u201dH\u00e4n otti tulta auton py\u00f6re\u00e4st\u00e4 tupakansytyttimest\u00e4 viem\u00e4ll\u00e4 sytyttimen punahehkuisen p\u00e4\u00e4n tarkoin punnituin liikkein savukkeen tulip\u00e4\u00e4h\u00e4n. Vasta puhallettuaan ensimm\u00e4isen savupatsaan sieraimistaan h\u00e4n kys\u00e4isi minulta, h\u00e4iritsik\u00f6 tupakointi minua.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n Kun kerronta ei tavoittele arkisen uskottavuuden illuusiota, se toimii omassa genress\u00e4\u00e4n. Jos tarinan tarkoitus on vakuuttaa lukija todellisuutta j\u00e4ljittelevin\u00e4, vaikkakin fiktiivisin\u00e4 tapahtumina, kerronta voi olla kielellisesti rikasta ja silti uskottavaa tapahtuma- ja tunnetasolla. Varsinkin Giordanon romaanin loppupuolella, ja viimeisen ratkaisun paikassa luonnonsuojelullinen teema \u201dly\u00f6 ylitse\u201d ja horjuttaa jo aiemmin kerrottua. Kokonaisuudessaan Jopa taivas on meid\u00e4n, luottaa enemm\u00e4n tapahtumatasoon kuin tunteiden kuvaukseen.<\/p>\n Lopulta kaiken takana on kyse ihmisten kasvusta, toiveista ja valinnoista, jotka eiv\u00e4t johda tavoiteltuun tulokseen: \u201dEl\u00e4m\u00e4ss\u00e4 saattoi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 kahdelle ihmiselle kehittyi yhteen sovittamattomia toiveita. Se oli ep\u00e4reilua, mutta sille ei mahtanut mit\u00e4\u00e4n, ja meille oli k\u00e4ynyt niin.\u201d<\/p>\n Lopuksi anekdootti: Italo Calvinon romaani Paroni puussa<\/i> on varmasti ollut Paolo Giordanon suuri innoittaja. Kirja putkahtelee esiin tarinan mitalta ja on avaintekij\u00e4n\u00e4 toisen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n kuittaavassa loppukohtauksessa.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n Blogin ekstralinkit:<\/p>\n 1. Mit\u00e4 lukuromaani merkitsee \u2013 onko megamenestys laadun tae?<\/a><\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Giordano.png\")