{"id":657,"date":"2010-02-04T16:41:12","date_gmt":"2010-02-04T13:41:12","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=657"},"modified":"2015-01-09T15:12:55","modified_gmt":"2015-01-09T13:12:55","slug":"hevosia-hautoja-kukkoja-ja-kiroilevia-koiria","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=657","title":{"rendered":"Hevosia, hautoja, kukkoja ja kiroilevia koiria"},"content":{"rendered":"

”Postiluukusta tipahti kirja, se tuli hauraalta \/ yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4, kirkkaalta kuin lasi, lujalta \/ kuin kallio, puuihmiselt\u00e4, pehme\u00e4sti kuin sammal. \/ Se tuli suoraan tuuliselta hautausmaalta, \/ jossa lumi tanssii hurjasti ja yksin\u00e4\u00e4n. \/ Voi, minun yst\u00e4v\u00e4ni, niin harvat ja lujat, \/ vain hakaneulalla kiinni t\u00e4ss\u00e4 \/ maailmassa, maailmankaikkeutta kannatellen. \/ Silmiss\u00e4nne lumikide, yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 puu, \/ te katsotte minua kuin kyynel \/ t\u00e4nne talven h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n.”<\/p>\n

\"Kuva:<\/p>\n

Kirjoitin Sirkka Turkasta jo 21.9.09 juttuuni muutaman rivin, mutta lupasin siihen t\u00e4ydennyst\u00e4. Harvinaista kyll\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 maassa on muutama el\u00e4v\u00e4 runoilija, joka on yht\u00e4lailla kriitikoiden kuin runoja lukevan yleis\u00f6nkin arvostama. Kun yht\u00e4l\u00f6\u00f6n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kirjailijakollegoiden tunnustus, alkavat nimet k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4hiin.<\/p>\n

Esikoisteoksensa Huone avaruudessa<\/em> (1973) avausrunoon Sirkka Turkka kuvasi nukahtaneen koiran, eiv\u00e4tk\u00e4 el\u00e4imet ole sen koommin h\u00e4nen kirjoistaan karanneet. Kuolleiden ja kuopattujen tilalle otetaan aina uusia. Finlandian voittaneessa kokoelmassa Tule Takaisin pikku Sheba<\/em> (1986) kukko rakastuu kenkiin ja joutuu harmikseen kuuntelemaan heti aamusta Yves Montandin laulua.\u00a0Sirkka Turkalla on ainutlaatuinen kyky sekoittaa vakava ja humoristinen aines kesken\u00e4\u00e4n. Samaa runoa lukiessa saattaa itkett\u00e4\u00e4 ja naurattaa. N\u00e4k\u00f6kulmanvaihdokset ovat aina yht\u00e4 tiheit\u00e4 ja arvaamattomia.<\/p>\n

\u201dHerra, olet luvannut tulla pian, \u00e4l\u00e4 viivyttele. \/ Me jo istutaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koirien kanssa, \/ ja ne muut, jotka menn\u00e4 joutaa. \/ Ei tiennyt Jeesusrukka kelle kukoistaa, \/ vain kanniskeli risti\u00e4\u00e4n, oli n\u00e4tti kuin humma. \/ Tuli ja ampui meid\u00e4t alas, \/ luotia lensi niin ettei edes tied\u00e4. \/ Oli lahjakas y\u00f6 ruusuja \/ rakkautta t\u00e4ynn\u00e4. \/ Naisen kautta t\u00e4nne tultiin, miehen kautta \/ t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Niin kovaa se tuuli l\u00f6i<\/em> (2004) -kokoelman runo on tyyppiesimerkki Turkan tavasta yhdist\u00e4\u00e4 herkk\u00e4\u00e4 ja groteskia. S\u00e4keiss\u00e4 sekoittuvat suru, kaipuu ja et\u00e4\u00e4nnytetty rakkaus sek\u00e4 korkeuksistaan tiputettu Jeesus, joille voi jutella kuin kaverille ik\u00e4\u00e4n. Samassa kokoelmassa kulautellaan jaloviinaa sairaan emakon kanssa. Runoilija j\u00e4\u00e4 henkiin, sika ei: \u201dVein hevoset tallista tarhaan, k\u00e4skin \/ niiden ampua sikamamman, mun ryyppykaverin, \/ mun Amigan, para siempre.\u201d<\/p>\n

Muutaman vuoden takaisessa Parnassossa<\/em> on juttu runoilijasta. Karri Kokko tekee haastattelua ja h\u00e4nen kanssaan ajellaan lounaalle Turkan Volvo Amazonilla, 123 S, vuosimallia 1967. Havaijinleikkeit\u00e4 sy\u00f6dess\u00e4 jutellaan runoudesta ja Turkka kertoo: ”Yks l\u00e4\u00e4k\u00e4ri sano, ett\u00e4 mun aivot toimivat kuin niittokone.”<\/p>\n

Er\u00e4s runoilijan omakuvista l\u00f6ytyy kokoelmasta Mies joka rakasti vaimoaan liikaa<\/em>: ”N\u00e4en itseni joskus ohimennen, p\u00e4\u00e4ss\u00e4 hattu, oikea tuulen \/ ruoka, ja jokin ajatus kallellaan. \/ Puhun kuolemasta, kun tarkoitan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kuljen paperit \/ sekaisin, en omista yht\u00e4\u00e4n teoriaa, vain kiroilevan koiran. \/ Kun pyyd\u00e4n viinaa, minulle tarjoillaan j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 \/… \/ Melkein enemm\u00e4n kuin kuolemaa, suren syntym\u00e4\u00e4ni. \/ Ja kaikki mit\u00e4 pyyd\u00e4n \/ on tuhat metri\u00e4 lunta syd\u00e4men p\u00e4\u00e4lle.”<\/p>\n

Olen puristanut juttuni yhden suupalan formaattiin. Ajatus on, ett\u00e4 ne toimisivat oman lukemisen kiihokkeena. Suosittelen siis Turkan 2005 julkaistua kokoelmaa Runot 1973 – 2004<\/em>. Yli 800 sivua s\u00e4keit\u00e4 joissa sanojen emotionaaliset piikit uppoavat kaipuun ja k\u00e4rsimyksen lihaan ja el\u00e4inten yst\u00e4vyys k\u00e4y useimmiten ihmissuhteiden edelle. Kirjasto on yes, mutta t\u00e4m\u00e4 kannattaa hankkia omaksi y\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle. Jos olet runouden yst\u00e4v\u00e4 ja petyt, minulta voit pyyt\u00e4\u00e4 rahat takaisin kirjaa vastaan.<\/p>\n

Kun runoilija saa seuraavan kerran suunvuoron, taidetaan loikata Ranskaan saakka. Mutta sit\u00e4 ennen jotain muuta…<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Postiluukusta tipahti kirja, se tuli hauraalta \/ yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4, kirkkaalta kuin lasi, lujalta \/ kuin kallio, puuihmiselt\u00e4, pehme\u00e4sti kuin sammal. \/ Se tuli suoraan tuuliselta hautausmaalta, \/ jossa lumi tanssii hurjasti ja yksin\u00e4\u00e4n. \/ Voi, minun yst\u00e4v\u00e4ni, niin harvat ja lujat, \/ vain hakaneulalla kiinni t\u00e4ss\u00e4 \/ maailmassa, maailmankaikkeutta kannatellen. \/ Silmiss\u00e4nne lumikide, yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 puu, \/ […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[137,123,130,254],"tags":[400,405,402,403,404,399,401],"class_list":["post-657","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-finlandiapalkinnot","category-lukeminen","category-runous","category-unohdettujen-runojen-klinikka","tag-huone-avaruudessa","tag-mies-joka-rakasti-vaimoaan-liikaa","tag-niin-kovaa-se-tuuli-loi","tag-parnasso","tag-runot-1973-2004","tag-sirkka-turkka","tag-tule-takaisin-pikku-sheba"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/657","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=657"}],"version-history":[{"count":8,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/657\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3986,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/657\/revisions\/3986"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=657"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=657"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=657"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}