{"id":6643,"date":"2023-06-07T14:45:47","date_gmt":"2023-06-07T11:45:47","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6643"},"modified":"2023-06-07T14:45:47","modified_gmt":"2023-06-07T11:45:47","slug":"mika-on-ihmiskunnan-tarkoitus","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6643","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on ihmiskunnan tarkoitus?"},"content":{"rendered":"

Kirjoitan parhaillaan teoksen esipuheeksi esseet\u00e4 ihmisen identiteetin kokemisesta. Ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n kulmalla on pino l\u00e4hdekirjallisuutta: Milan Kundera Petetyt testamentit, <\/i>Vilma H\u00e4nnisen v\u00e4it\u00f6skirja Sis\u00e4inen tarina, el\u00e4m\u00e4 ja muutos<\/i>, Thorwald Dethlefsen Hyv\u00e4 ja paha<\/i>, Max Frish Min\u00e4 en ole Stiller<\/i>\u2026 Andrei Tarkovskiin on tullut palattua usein: Martyrologia, P\u00e4iv\u00e4kirjat 1970 \u20131981<\/i>\u00a0(Mabuse 1989). Olen nostanut kirjan blogiin aiemminkin, mutta n\u00e4in\u00e4 aikoina sitaatti elokuvasta Stalker havahdutti taas: \u201dIhmiskunta on olemassa siksi, ett\u00e4 loisi taideteoksia.\u201d<\/p>\n

\"\"
Elokuvasta Stalker<\/figcaption><\/figure>\n

Olen aina pit\u00e4nyt Tarkovskia nerona. Omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n h\u00e4n tarttui vain el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymyksiin, v\u00e4hempi ei h\u00e4nen aiheekseen riitt\u00e4nyt. Tarkovski teki kaiken p\u00e4invastoin kuin Hollywoodissa. Ei ennalta arvattavaa sankaritarinan kaavaa, jossa roisto ja verisen v\u00e4\u00e4ryyden k\u00e4rsinyt kunnian mies ajetaan kaksintaisteluun ja hyv\u00e4 kukistaa pahan. Ei mit\u00e4\u00e4n katsojan puolesta valmiiksi ajateltua.<\/p>\n

Tarkovskin elokuvat raottavat ovia outoihin ja salaisiksi j\u00e4\u00e4neisiin todellisuuksiin ja saavat katsojat pohtimaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kysymyksi\u00e4 itse, erityisesti omaa identiteetti\u00e4\u00e4n ja kysymyst\u00e4: Kuka min\u00e4 olen? Suomalainen filosofian professori Kari E. Turunen kiteytt\u00e4\u00e4 oman persoonan ulkoistamisen kirjassaan Ik\u00e4vaiheiden kriisit<\/em>: \u201dVaikka tuntuu narsistisesti kipe\u00e4lt\u00e4, on suuri onni, ett\u00e4 yksil\u00f6 ei ole mink\u00e4\u00e4n arvoinen; tiedottomat siteet kirpoavat. Ihmisolemus ei pyhity itsest\u00e4, vaan itsen ulkopuolelta, itsen vaiettua.\u201d<\/p>\n

\"\"
Tarkovski, sivustolta rbth.com<\/figcaption><\/figure>\n

Tarkovski kirjoittaa muistiinpanoissaan: \u201dOn etsitt\u00e4v\u00e4 ja kehitett\u00e4v\u00e4 periaatetta, jolla jokaiseen katsojaan voisi vaikuttaa yksil\u00f6llisesti, siten ett\u00e4 esitys saisi privaatin, yksityisen luonteen (kuten kirjallisuuden, maalaustaiteen, runouden ja musiikin alalla). L\u00e4ht\u00f6kohtana voisi olla se, ett\u00e4 katsojalle esitet\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n, niin ett\u00e4 h\u00e4n joutuu t\u00e4m\u00e4n v\u00e4h\u00e4isen perusteella muodostamaan k\u00e4sityksens\u00e4 lopusta, kokonaisuudesta. T\u00e4lle ajatukselle pit\u00e4isi k\u00e4sitykseni mukaan elokuvataiteen rakentua.\u201d<\/p>\n

Tarkovski tutki elokuvissaan ihmisen mahdollisuuksia moraalisesti oikeiden ratkaisujen tekemiseen. Ne, joilla valta oli Tarkovskin elinaikana, koettivat vaientaa h\u00e4net kaikin keinoin. Heille olisi ollut mieluisampaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohjaajaa omien tavoitteidensa ajamiseen. Komsomolskaja Pravdassa kirjoitettiin vuonna 1980: \u201dAndrei Tarkovski on lahjakas, enk\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla salaa harmiani sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n tekee elokuvia ns. eliittiyleis\u00f6lle. Kuinka iloisia olisimmekaan, jos saisimme h\u00e4nelt\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksemme elokuvan, jossa h\u00e4n k\u00e4sittelee t\u00e4rkeit\u00e4 nykyhetken ja menneisyyden ongelmia, jotka huolestuttavat miljoonia ja ovat kaikkien ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4.\u201d Valta ja taide eiv\u00e4t liene olleet hedelm\u00e4llisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 sitten 1500-luvun Firenzest\u00e4 alkunsa saaneen kultakauden, jonka seurauksena renessanssitaiteen helmet luotiin.<\/p>\n

Elokuvaohjaajan p\u00e4iv\u00e4kirjoista voi havaita miten paljon h\u00e4n luki ja kirjasi yl\u00f6s \u201dviisaudet\u201d, jotka h\u00e4neen syvimmin vaikuttivat. Nerous ei siis ole ainoastaan annettu ominaisuus, vaan kyky oppia ja soveltaa ennen meit\u00e4 el\u00e4neiden kokemuksia. Tarkovski tunsi yht\u00e4 hyvin antiikin kirjallisuutta kuin sen j\u00e4lkeisi\u00e4 ajattelijoita. H\u00e4n on tehnyt usein muistiinpanoja Montaignen<\/i>\u00a0esseist\u00e4 ja esimerkiksi\u00a0Henry Thoreaulta<\/i>. H\u00e4n on kirjannut muistiin id\u00e4n filosofiaa\u00a0Laotselta<\/i>: \u201dHeikkous on suurta, voima on mit\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Syntyess\u00e4\u00e4n ihminen on heikko ja taipuisa. Kuollessaan h\u00e4n on voimakas ja kova. Kasvaessaan puu on taipuisa ja pehme\u00e4, mutta kun se on muuttunut kuivaksi ja karkeaksi, se kuolee. Kovuus ja voimakkuus ovat kuoleman seuralaisia.\u201d<\/p>\n

\"\"
Elokuvasta Stalker<\/figcaption><\/figure>\n

Stalker <\/b><\/a>on elokuva, jota t\u00e4ytyy varjella liialta katsomiselta. Lumous saattaisi s\u00e4rky\u00e4. Joku kuva on piirtynyt muistiin i\u00e4ksi ja se riitt\u00e4\u00e4. Koira kuralammikon kuvajaisessa, musta bakeliittipuhelin, joka soi. Liikkuva vesilasi putoamaisillaan p\u00f6yd\u00e4n reunalta. Elokuvan varsinainen tarina on\u00a0Arkadi\u00a0<\/i>ja\u00a0Boris Strugatskin<\/i>\u00a0romaanista pelkistetty \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen yksinkertaiseksi ja samalla arvoitukselliseksi: kolme miest\u00e4 pyrkii eristetyll\u00e4 vy\u00f6hykkeell\u00e4 sijaitsevaan huoneeseen, jossa kaikkien toiveiden on mahdollista k\u00e4yd\u00e4 toteen.<\/p>\n

Yksi miehist\u00e4 on kirjailja, h\u00e4n lausuu elokuvassa seuraavan repliikin: \u201dIhminen kirjoittaa siksi, ett\u00e4 k\u00e4rsii ja ep\u00e4ilee. H\u00e4nen t\u00e4ytyy koko ajan todistaa itselleen ja muille, ett\u00e4 on jonkin arvoinen.\u201d Tarkovski itse oli runoilijan poika. Yhdess\u00e4 kohtauksessa Stalker lausuu runon, jossa kiteytyy ihmisen mahdottomuus ottaa vastaan onnea, koska saadessaan h\u00e4n haluaa aina vain enemm\u00e4n.<\/p>\n

Kes\u00e4kin meni \/ kuin ei olisi ollutkaan \/ p\u00e4iv\u00e4npaiste l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 \/ mutta sek\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 \/ kaikki mik\u00e4 voi t\u00e4ytty\u00e4 \/ lankesi k\u00e4siini \/ kuin viisilehtinen apila \/ mutta sek\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 \/ ei mennyt hukkaan \/ paha eik\u00e4 hyv\u00e4 \/ valo alati paloi \/ mutta sek\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 \/ el\u00e4m\u00e4 otti huostaansa \/ pelasti ja hoivasi \/ olin onnen poika \/ mutta sek\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 \/ lehti\u00e4 ei k\u00e4rventynyt \/ oksia ei katkennut \/ p\u00e4iv\u00e4 on lasinkirkas \/ mutta sek\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4<\/i><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

Blogin ekstralinkit<\/p>\n

1. Mietin yh\u00e4, miten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tulisi el\u00e4\u00e4?<\/a><\/p>\n

2. Min\u00e4! Mik\u00e4 min\u00e4?<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoitan parhaillaan teoksen esipuheeksi esseet\u00e4 ihmisen identiteetin kokemisesta. Ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n kulmalla on pino l\u00e4hdekirjallisuutta: Milan Kundera Petetyt testamentit, Vilma H\u00e4nnisen v\u00e4it\u00f6skirja Sis\u00e4inen tarina, el\u00e4m\u00e4 ja muutos, Thorwald Dethlefsen Hyv\u00e4 ja paha, Max Frish Min\u00e4 en ole Stiller\u2026 Andrei Tarkovskiin on tullut palattua usein: Martyrologia, P\u00e4iv\u00e4kirjat 1970 \u20131981\u00a0(Mabuse 1989). Olen nostanut kirjan blogiin aiemminkin, mutta n\u00e4in\u00e4 aikoina […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146,131,4,96,153],"tags":[150,2490,151,149],"class_list":["post-6643","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elokuvat","category-esseet","category-kulttuuri","category-maailmankirjallisuus","category-taide-neuvostoliitossa","tag-andrei-tarkovski","tag-kari-e-turunen","tag-martyrologia","tag-stalker"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6643"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6648,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6643\/revisions\/6648"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}