![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Bartleby.png\")
<\/p>\nOlen kirjoittanut t\u00e4nne aiheesta ennenkin. Vila-Matasin kirja sattui hyllyst\u00e4 k\u00e4teeni, kun hain aivan muuta. J\u00e4in selaamaan ja kertailemaan mainiota teksti\u00e4. Ei ole kirjailijaa, joka kirjoittaa samalla tavoin ja samoista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Ja seh\u00e4n t\u00e4rkeint\u00e4 onkin. Lopun Ekstralinkeiss\u00e4 laajennan ja syvenn\u00e4n aihetta.<\/p>\n
<\/p>\n
Harvoin yksien kansien v\u00e4list\u00e4 l\u00f6ytyy tietoa, huumoria, sivistyst\u00e4, esseistist\u00e4 maailmankuvan hahmotusta ja kirjallista briljanssia yht\u00e4 paljon kuin Enrique Vila-Matasin \u201dromaanista\u201d\u00a0Bartleby ja kumppanit.<\/i><\/p>\n
Vila-Matasin luoma hahmo alkaa j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 kirjailijoita ja ajattelijoita, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t \u201dBartlebyn oireyhtym\u00e4st\u00e4\u201d. Herman Melvillen romaanihahmo Bartlebyll\u00e4 oli vakiovastaus valmiina kaikkiin kysymyksiin: \u201dMieluummin en.\u201d<\/p>\n
Vila-Matas kaivaa historiasta todelliset ja kuvitellut kielt\u00e4ymyksen kirjailijat, jotka ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet olla kirjoittamatta tai k\u00e4rsiv\u00e4t kirjoittamisen mahdottomuudesta: Cervantes, Beckett, Rimbaud, Pessoa, Musil, Joubert, Kafka\u2026 Bartleby ja kumppanit tarjoaa teksteiss\u00e4\u00e4n luomisen tuskaan tai tuskattomuuteen riemastuttavia ja syv\u00e4lt\u00e4 viilt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia:<\/p>\n
\u201dMutta paradoksaalisesti kirjoituskyvytt\u00f6m\u00e4tkin luovat kirjallisuutta. Kuten Marcel B\u00e9nabou sanoo teoksessaan\u00a0Miksi en ole kirjoittanut ainoatakaan kirjoistani<\/i>: Hyv\u00e4 lukija, \u00e4l\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 kuvittele, ett\u00e4 kirjat joita en ole kirjoittanut eiv\u00e4t olisi mit\u00e4\u00e4n. P\u00e4invastoin (tulkoon se kerralla selv\u00e4ksi) ne ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4reilev\u00e4t maailmankirjallisuuden taustalla.\u201d<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kansi-9.jpg\")
<\/p>\n
Vila-Matasin kirja keskittyy kirjoittamisen toivottomuuteen tai turhuuteen, mutta sekin vaatii vastapainon. Porukasta erottuu Georges Simenon, jonka energisyys oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Vuodesta 1919 vuoteen 1980 h\u00e4n julkaisi 190 romaania eri salanimill\u00e4, 193 omalla nimell\u00e4\u00e4n, 25 omael\u00e4m\u00e4kerrallista teosta, yli tuhat kertomusta ja tilkkeeksi sanomalehtiartikkeleita.<\/p>\n
Vuonna 1929 Simenon kirjoitti uskomattomat 41 romaania: \u201dAloitin aamulla aikaisin, yleens\u00e4 kuuden maissa, ja lopetin iltap\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Se tiesi kahta pullollista ja 80 sivua.\u201d<\/p>\n
Simenon kehitti itselleen oman metodin, jota alkoi hioa yh\u00e4 nopeammaksi: \u201dKun aloitin, minulta meni kaksitoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kirjan kirjoittamiseen, oli kyseess\u00e4 Maigret tai ei, ja kun ponnistelin tiivist\u00e4\u00e4kseni teksti\u00e4 lis\u00e4\u00e4, poistin kirjoituksesta kaikki ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset koristeet ja detaljit, siihen meni v\u00e4hitellen en\u00e4\u00e4 yksitoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kohta kymmenen, sitten yhdeks\u00e4n. Ja nyt olen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4ssyt seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tavoitteeseeni.\u201d<\/p>\n Simenonia ei pidet\u00e4 \u201dkioskikirjailijana\u201d. Kirjoja on k\u00e4\u00e4nnetty 55 kielelle ja myyty maailman mitassa liki puolitoista miljardia. Piippua polttelevasta ja calvadosia naukkailevasta komisario Maigretista on tehty ties miten monta elokuvaa ja tv-sarjaa.<\/p>\n Tasan ei k\u00e4y luomisen lahjat, mutta vanhan taiteilijayst\u00e4v\u00e4n sanoin, jotka olen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennenkin tainnut mainita: \u201dJoku tekee nuppineulalla, toinen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rautakankea, mutta hyv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4 saattaa synty\u00e4 kummaltakin.\u201d<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n Enrigue Vila-Matas<\/i>, palkittu espanjalainen kirjailija. Syntynyt Barcelonassa 1948. Bartleby ja kumppanit on julkaistu 2000, Anu Partasen suomennos Basam booksin kustantamana 2007.<\/p>\n Georges Simenon<\/i>\u00a0syntyi Belgian Liegess\u00e4 1903, kuoli Lausannessa Sveitsiss\u00e4 1989. Ensimm\u00e4inen Maigret ilmestyi 1931, ja kirjailija jatkoi sarjaa 1972 saakka.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n Blogin ekstralinkit<\/p>\n 1. Mist\u00e4 kannattaa kirjoittaa \u2013 ja kenelle?<\/a><\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Simenon.jpg\")