{"id":7069,"date":"2026-09-14T13:26:42","date_gmt":"2026-09-14T10:26:42","guid":{"rendered":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=7069"},"modified":"2026-09-14T14:01:49","modified_gmt":"2026-09-14T11:01:49","slug":"satavuotias-klassikko-on-vireessa-vedossa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=7069","title":{"rendered":"Satavuotias klassikko on vireess\u00e4 vedossa!"},"content":{"rendered":"<p>Miehitetty kaupunki (Bezette Stad) on belgialaisen kirjailijan Paul van Ostaijenin vuonna 1921 julkaistu typografisen runouden ja dadaismin klassikko. Kari Aronpuron suomentama ja J.K. Ihalaisen taittama ja asemoima suomennos julkaistiin loppuvuodesta 2025 (Palladium Kirjat). Mukaan mahtuu esimerkkej\u00e4 my\u00f6s Ostaijenin nelj\u00e4st\u00e4 muusta kokoelmasta.<\/p>\n<figure id=\"attachment_7070\" aria-describedby=\"caption-attachment-7070\" style=\"width: 715px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-7070\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kansi-10.jpg\" alt=\"\" width=\"715\" height=\"793\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-7070\" class=\"wp-caption-text\">Kannen kuva: Marra Lampi<\/figcaption><\/figure>\n<p>Miehitetty kaupunki on t\u00e4n\u00e4\u00e4n arvostetumpi kuin koskaan. Teos ei ole klassikko vain Belgiassa, vaan se on kiteytynyt l\u00e4nsi- ja keskieurooppalaisen avantgardismin keskeiseksi edustajaksi. Teos yhdist\u00e4\u00e4 kuvaa ja sanaa, sen aikaansa kuvaavan typografian ainutlaatuisuus on kest\u00e4nyt, ja ottaa kipin\u00e4\u00e4 yh\u00e4. Ostaijen suunnitteli sivunsa tarkasti ja niiden pohjalta flaamilainen kuvataiteilija Oscar Jespers toteutti painokelpoiset originaalit.<\/p>\n<p>Hesari julkaisi 8.8. Vesa Rantaman kokosivun perehtyneen arvion Miehitetyst\u00e4 kaupungista. Kannattaa lukea lehden digiarkistosta. L\u00f6ytyy helposti Paul van Ostaijenin nimell\u00e4. Miehitetty kaupunki osoittaa suvereenisti, miten digi- ja \u00e4\u00e4nirunous ei voi koskaan korvata kirjaa painettuna teoksena. Kritiikiss\u00e4\u00e4n Rantama sanoo: \u201dHarvoin kohtaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6srunoutta, joka on n\u00e4in uskollista sille, milt\u00e4 hienoin kansainv\u00e4linen kirjataide sata vuotta sitten n\u00e4ytti ja tuntui.\u201d<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-7072\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kuva.jpg\" alt=\"\" width=\"715\" height=\"703\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kuva.jpg 715w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kuva-300x295.jpg 300w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kuva-150x147.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><\/p>\n<p>Teos ei ole t\u00e4ysin typografista runoutta, my\u00f6s perinteisemp\u00e4\u00e4 \u201ds\u00e4erunoutta\u201d ja hybriditekstej\u00e4 mahtuu mukaan. Visuaaliset runot ovat valtaosin usean sivun jatkumoita. Monikielisyys on l\u00e4sn\u00e4, Hollannin ohella l\u00f6ytyy ranskan- ja saksankielisi\u00e4 fragmentteja, englantiakin. Ostaijen teki my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, mm. Kafkan teksteist\u00e4.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-7073\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.1-2.jpg\" alt=\"\" width=\"715\" height=\"840\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.1-2.jpg 715w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.1-2-255x300.jpg 255w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.1-2-128x150.jpg 128w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa Saksa miehitti Belgian elokuussa 1914. Flaamiaktivisti Ostaijen kirjoitti Antwerpeniss\u00e4, kunnes h\u00e4n sai vankeustuomion kardinaali Mercierin kunnianloukkauksesta ja katsoi viisaammaksi paeta Berliiniin. Maanpakolaisuus ja Miehitetyn kaupungin synnytt\u00e4minen kesti vuodet 1918\u20131921. Teoksen loppuun Aronpuro on laatinut perusteelliset <i>huomautukset<\/i> ja <i>j\u00e4lkisanat,<\/i> yhteens\u00e4 52 sivua. Kokonaisuudessaan mielenkiintoista ajankuvaa sek\u00e4 runouden ja kielen analyysi\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-7074\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.2-1.jpg\" alt=\"\" width=\"715\" height=\"915\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.2-1.jpg 715w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.2-1-234x300.jpg 234w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.2-1-117x150.jpg 117w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><\/p>\n<p><i>Pieni anekdootti:<\/i> Aronpuro kertoo p\u00e4ivitt\u00e4neens\u00e4 kirjaan uudelleen aiemmin suomentamansa runon \u201dOodi Singerille\u201d. L\u00f6ytyy sivulta 214. Per\u00e4ti kolmen sivun mittainen teksti on yksi l\u00e4nsimaisen modernin runon klassikoista, ja henkil\u00f6kohtaisten suosikkieni top-kympiss\u00e4: \u201dHurraa \/ surraa \/ Singerin ompelukone \/ Kuulkaa \/ Kuulkaa \/ Floris Jespers on ostanut Singerin ompelukoneen \/ Kuinka \/ Kuinka \/ kyll\u00e4 \/ Jespersill\u00e4 on Singerin ompelukone \/ kuinka niin \/ kyll\u00e4 \/ sanoinhan \/ Floris Jespers on ostanut Singerin ompelukoneen\u2026\u201d<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-7075\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.3.jpg\" alt=\"\" width=\"715\" height=\"674\" srcset=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.3.jpg 715w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.3-300x283.jpg 300w, http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/R.3-150x141.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><\/p>\n<p>Miehitetty kaupunki pakenee kritiikkej\u00e4 ja arvioita runsaudessaan ja omaleimaisuudessaan. Ei mit\u00e4\u00e4n valmiiksi annettuja tunnelatauksia, sit\u00e4kin enemm\u00e4n kipin\u00e4\u00e4, joka sytytt\u00e4\u00e4 lukijan omia ajatuksia. <i>Ars longa, vita brevis. Taide pitk\u00e4, el\u00e4m\u00e4 lyhyt.<\/i> Kaikki uusi rakentuu aina koetun jatkumoksi. Ostaijenin Miehitetty kaupunki on yli satavuotias klassikko, mutta yh\u00e4 moderni ja hengelt\u00e4\u00e4n h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n ajankohtainen.<\/p>\n<p>320-sivuisen kirjan suomennos ja taitto on ollut vaativa urakka. Kulttuuriteko -sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein kevein perustein. Nyt se on kohdallaan.<\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n<p>Blogin ekstralinkit<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6791\">T\u00e4yden palvelun itsemurhatoimisto<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6288\">Kirja, joka odotti minua liki kaksituhatta vuotta<\/a><\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miehitetty kaupunki (Bezette Stad) on belgialaisen kirjailijan Paul van Ostaijenin vuonna 1921 julkaistu typografisen runouden ja dadaismin klassikko. Kari Aronpuron suomentama ja J.K. Ihalaisen taittama ja asemoima suomennos julkaistiin loppuvuodesta 2025 (Palladium Kirjat). Mukaan mahtuu esimerkkej\u00e4 my\u00f6s Ostaijenin nelj\u00e4st\u00e4 muusta kokoelmasta. Miehitetty kaupunki on t\u00e4n\u00e4\u00e4n arvostetumpi kuin koskaan. Teos ei ole klassikko vain Belgiassa, vaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[343,63,130,529,411],"tags":[742,1403,372,2571,1102,2570,2572],"class_list":["post-7069","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallinen-estetiikka","category-kirjoittamisen-ideat","category-runous","category-sivistys","category-suomennokset","tag-dadaismi","tag-jk-ihalainen","tag-kari-aronpuro","tag-oscar-jespers","tag-palladium-kirjat","tag-paul-van-ostaijen","tag-typografia"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7069","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7069"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7069\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7080,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7069\/revisions\/7080"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7069"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7069"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7069"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}