Sitten muutama sana hyvin erityylisist\u00e4 romaaneista. Niccolo Ammaniti<\/em> on mainittu yhdeksi Italian merkitt\u00e4vimmist\u00e4 nykykirjailijoista. Suomeksi v. 2008 julkaistu Taivaan ja maan v\u00e4lilt\u00e4<\/em> sai Italian arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Premio Stegan. Ammaniti kirjoittaa eritt\u00e4in hallitusti ja vet\u00e4v\u00e4ll\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulman vuorottelutekniikalla, mutta my\u00f6s laskelmoivasti. Teksti on sukua toimintaelokuvalle, jonka aihe viist\u00e4\u00e4 sosiaalipornoa.<\/p>\n Kritiikkini tueksi tarvitsen esimerkin. En innostu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Pirjo Hassisen<\/em> romaaneista, joissa kaikista kohtauksista puristetaan viimeinenkin pisara. Kun teksti on yliviritetty\u00e4, lukija turtuu maksiimiin eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 tunnukaan oikein milt\u00e4\u00e4n. Lainaan taannoisesta postauksestani Outi Heiskasen repliikin uudelleen: \u201dMit\u00e4 kirjalliseen makuuni tulee, niin mit\u00e4 pitk\u00e4veteisempi kirjailija sen kiinnostavampaa se on minulle! Suosikkejani ovat mm. James Joyce ja Franz Kafka.\u201d Meill\u00e4 on osin eri suosikit, mutta sama maku.<\/p>\n Sitten vastakkainen kirja. Kazuo Ishiguron Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilta<\/em> on top-kympiss\u00e4ni ja pysyy. H\u00e4nen romaaninsa Ole luonani aina<\/em> julkaistiin suomennoksena v. 2005. Tarttuessani siihen juuri, olin aluksi hyvin h\u00e4mmentynyt. Aihe ja eleet\u00f6n teksti ei tuntunut etenev\u00e4n, enk\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4nyt mihin Ishiguro pyrki. Lopulta nelj\u00e4nsadan sivun matkaa voi vain ihailla. Tuloksena on hitaasti tihenev\u00e4 kertomus, jossa lukija saa tehd\u00e4 omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Kun rautalangasta v\u00e4\u00e4nt\u00e4minen j\u00e4tet\u00e4\u00e4n sikseen, romaanin maailma ja muistij\u00e4lki painuu l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n syv\u00e4lle. Ishiguron humaani aihe ja tulevaisuudenkuva on poikkeuksellinen. Suosittelen.<\/p>\n Viel\u00e4 pari sanaa\u00a0Paul Austerista<\/em>. Vuonna 2008 julkaistu Sattumuksia Brooklyniss\u00e4<\/em> on kohtuullinen kirja. N\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 kepeydest\u00e4\u00e4n huolimatta kelpo kes\u00e4luettavaa. Austerin Lasikaupungin luin vuosia sitten, enk\u00e4 oikein saanut siihen makuani. Nyt k\u00e4teen sattui koko New York -trilogia pokkaripainoksena. Korjaan k\u00e4sitykseni. Luettuni yhdess\u00e4 Lasikaupungin, Aaveita <\/em>ja Lukitun huoneen<\/em>, huomaan miten nerokkaasti Auster trilogiansa rakentaa. Kirja on monisyinen ihmisen identiteetin kuvaus, jossa kaikki n\u00e4k\u00f6kulmat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4laelleen. Teemat ovat selv\u00e4sti sukua Saramagon<\/em> hienolle romaanille Toinen min\u00e4<\/em>. Lopuksi siis kaksi suositusta.<\/p>\n Itse olen lomaillut vain p\u00e4iv\u00e4n silloin, toisen t\u00e4lloin. Uusi romaanik\u00e4sis syntyy hitaasti, mutta innostuneesti. Vanhassa tehdaskiinteist\u00f6ss\u00e4 sijaitsevan ty\u00f6huoneeni etuihin tosin kuuluu rantalaituri kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4, kuten kuvasta n\u00e4kyy.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mit\u00e4 voisi lukea laiturinnokassa lomap\u00e4iv\u00e4n\u00e4? Mihin on syyt\u00e4 suhtautua varauksella? J\u00e4lkimm\u00e4iseen kysymykseen on helpompi vastata. Kaivoin hyllyst\u00e4 Mika Waltarin kootut pienoisromaanit, joita kirjailija itse tosin kutsui pitkiksi novelleiksi. Luin Fine van Brooklynin uudelleen, mutta jo alkulehdill\u00e4 aloin punnita olisiko murrosi\u00e4n patetian kirkastama kuva pit\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muistojen kultaamaksi. Waltarin ajankuvaan istuva moralisointi tuntuu nyt naiivilta. Kertoja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,28,161,70,123,411,30],"tags":[568,572,325,574,569,573,49,570,575,571,105],"class_list":["post-904","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-dekkarit","category-kirjalliset-listat","category-kirjallisuuspalkinnot","category-kirjat","category-lukeminen","category-suomennokset","category-suosikkikirjat","tag-fine-van-brooklyn","tag-kazuo-ishiguro","tag-mika-waltari","tag-new-york-trilogia","tag-niccolo-ammaniti","tag-ole-luonani-aina","tag-paul-auster","tag-premio-stega","tag-saramago","tag-taivaan-ja-maan-valilta","tag-toinen-mina"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/904","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=904"}],"version-history":[{"count":11,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/904\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3947,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/904\/revisions\/3947"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=904"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=904"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=904"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Lukemista](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/06\/suosituskirjat.jpg\" "\\"Lukemista")
<\/span><\/p>\n