{"id":1286,"date":"2011-02-04T19:45:25","date_gmt":"2011-02-04T16:45:25","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1286"},"modified":"2011-02-04T19:48:21","modified_gmt":"2011-02-04T16:48:21","slug":"kuinka-kirjaa-luetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1286","title":{"rendered":"Kuinka kirjaa luetaan?"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

On vain kaksi tapaa keitt\u00e4\u00e4 kahvia, lauloi Sleepy Sleepers aikoinaan. Oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4. Fiktiivisen kirjan lukutapoja on kolme: 1. Esteet\u00f6n antautuminen tekstin imuun. 2. Tiedostava tai arvottava asenne kirjailijan tekemi\u00e4 ratkaisuja kohtaan. 3. Kirjallisen kotijumalan esiin manaaminen joka ainoan kirjan mittatikuksi.<\/p>\n

\"Elokuvasta<\/p>\n

Kliseen mukaan Suomessa kaikki <\/span>fiktiiviset romaanit (dekkareita lukuunottamatta) lukee akateemisesti koulutettu keski-ik\u00e4inen nainen, Helmikanaksikin kutsuttu. K\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oletettavimmin tapaa yksi. Tapaa kaksi eiv\u00e4t suosi ainoastaan kirjallisuuden opiskelijat tai kriitikot. Rakenteellisia ja kielellisi\u00e4 ratkaisuja saattavat p\u00e4hk\u00e4ill\u00e4 my\u00f6s lukemaansa vakavasti suhtautuvat esteetikot. Tavasta kolme saattaa kehitty\u00e4 kiusallinen maneeri, joka aiheuttaa yksisilm\u00e4isyytt\u00e4. <\/span>Syyllistyn asenteeseen usein, mutta koetan p\u00e4\u00e4st\u00e4 tavasta eroon.<\/p>\n

Otetaan esimerkki. Luin kolme viikkoa sitten Khaled Hosseinin<\/em> esikoisromaanin Leijapoika<\/em>. (2003) Kirjasta tehtiin elokuva, tarina on k\u00e4\u00e4nnetty yli kolmellekymmenelle kielelle ja myyntiluvut l\u00e4hentelev\u00e4t kymment\u00e4 miljoonaa kappaletta. Hosseinista tuli miljon\u00e4\u00e4ri, joka sijoitti osan varoistaan nime\u00e4\u00e4n kantavaan hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyss\u00e4\u00e4ti\u00f6\u00f6n. Tuhkimotarinaan j\u00e4\u00e4 vain yksi kysymys: onko kirja hyv\u00e4?<\/p>\n

Yht\u00e4 hyvin voisi kysy\u00e4, onko Mc Donaldsin Big Mac erinomaista ruokaa? Suosiolla mitaten on. Hosseinin Leijapoika on viihdekirjallisuutta, joka on kasattu tarkoin laskelmoidun kaavan mukaan. Kykenin kuitenkin lukemaan romaania tavalla yksi. Antauduin tarinalle ja j\u00e4tin analyysin my\u00f6hemm\u00e4ksi.<\/p>\n

Juoniselostuksen ja henkil\u00f6suhteiden kuvauksen j\u00e4t\u00e4n kriitikoille, jotka eiv\u00e4t osaa tai vaivaudu kaivamaan esiin oleellisinta lukemastaan. Tarina selvi\u00e4\u00e4 aina kirjasta. Hosseinin romaanin tiukan ytimen voi kuvata yhdell\u00e4 lauseella: Leijapoika on kertomus h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 ja sen sovittamisesta.<\/p>\n

\"1970-luvun<\/p>\n

Hosseinin kirjallinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 l\u00e4htee 1970-luvun Kabulista. Sinne se my\u00f6s palaa ja saa hieman kyseenalaista lis\u00e4maustetta Taliban-hallinnnon raakuuksilla \u201dherkuttelemisesta\u201d. Kirjallisen kaavan ytimess\u00e4 on ikiaikainen tarina sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Aivan samoin kuin saduissa prinsseist\u00e4 ja kerj\u00e4l\u00e4ispojista. Hossein my\u00f6s varioi kirjassaan draaman lakia odotusarvosta: jos n\u00e4ytelm\u00e4n alussa vilahtaa ase, sill\u00e4 on my\u00f6s ammuttava ennen kuin esirippu laskeutuu. Ase vain on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hieman ep\u00e4tavallinen.<\/p>\n

Yksinkertaisuudestaan huolimatta romaanin nimi, Kite Runner<\/em> on hankala suomennettava. Poikia on kaksi, ja alkuper\u00e4inen nimi tasaa paremmin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden painoarvoa. Ent\u00e4 suosittelenko Leijapoikaa luettavaksi? Kyll\u00e4. Romaani on keinonsa hallitsevan ammattilaisen ty\u00f6t\u00e4 eik\u00e4 sellaista sovi koskaan ylenkatsoa. Kieli toimii ja rakenne saa k\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n sivuja tiuhaan tahtiin.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On vain kaksi tapaa keitt\u00e4\u00e4 kahvia, lauloi Sleepy Sleepers aikoinaan. Oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4. Fiktiivisen kirjan lukutapoja on kolme: 1. Esteet\u00f6n antautuminen tekstin imuun. 2. Tiedostava tai arvottava asenne kirjailijan tekemi\u00e4 ratkaisuja kohtaan. 3. Kirjallisen kotijumalan esiin manaaminen joka ainoan kirjan mittatikuksi. Kliseen mukaan Suomessa kaikki fiktiiviset romaanit (dekkareita lukuunottamatta) lukee akateemisesti koulutettu keski-ik\u00e4inen nainen, Helmikanaksikin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146,64,63,123],"tags":[356,808,810,809],"class_list":["post-1286","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elokuvat","category-kirjalliset-nayttamot","category-kirjoittamisen-ideat","category-lukeminen","tag-kabul","tag-khaled-hossein","tag-kite-runner","tag-leijapoika"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1286","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1286"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1286\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1298,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1286\/revisions\/1298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1286"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1286"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1286"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}