{"id":141,"date":"2009-07-03T17:19:34","date_gmt":"2009-07-03T14:19:34","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=141"},"modified":"2018-10-22T13:32:39","modified_gmt":"2018-10-22T10:32:39","slug":"pyha-yksinkertaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=141","title":{"rendered":"PYH\u00c4 YKSINKERTAISUUS"},"content":{"rendered":"<p>Edellinen tekstini oli karkeasti pelkistetty, kapea-alainen ja yksisilm\u00e4inen. Laajennetaan sektoria sen verran, ett\u00e4 henki kulkee&#8230; pihisten, mutta kuitenkin.<\/p>\n<p>Kirjoja ei pit\u00e4isi karsinoida. Eik\u00e4 laatia listoja. Teen juuri niin ja nime\u00e4n viimeisen vuoden aikana lukemani kymmenen proosakirjaa, jotka ovat kyenneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n muistiini jonkinlaisen j\u00e4ljen. (runoista my\u00f6hemmin) T\u00e4m\u00e4 ei ole top-kymppi, eik\u00e4 paremmuusj\u00e4rjestys. Vain ensinn\u00e4 mieleen nousseet. Perustelut ovat naurettavan lyhyit\u00e4. Kirjat kannattaa aina lukea jos kiinnostaa. Jos ei, paras heitt\u00e4\u00e4 iloisesti kesken ja siirty\u00e4 seuraavaan.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-142\" title=\"doren-baabel\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/07\/doren-baabel.jpg\" alt=\"doren-baabel\" width=\"510\" height=\"478\" srcset=\"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/07\/doren-baabel.jpg 510w, https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/07\/doren-baabel-300x281.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 510px) 100vw, 510px\" \/><\/p>\n<p>1. Ian McEwan: <em>Lauantai<\/em>. Lupaavasti alkanut lauantaip\u00e4iv\u00e4 johtaa kahdenkymmenen tunnin piinaan. <em>Sovituksesta<\/em> tehtiin elokuva, kirjallisilta ansioiltaan Lauantai on parempi. Kieli, rakenne ja hitaasti tihenev\u00e4 tarina l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t tiukan balanssin.<\/p>\n<p>2. Ishiguro Kazuo: <em>Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilta<\/em>. Hovimestarin tarinassa Ishiguron intensiivinen tyyli ei horjahda. Keskittynyt sis\u00e4isen mielen kuvaus velvollisuudentunnosta ja maailman muutoksesta. Pokkariversio on viimein ilmestynyt.<\/p>\n<p>3. Annie Proulx: <em>Lyhyt kantama<\/em>. &#8221;Sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lauseita, jotka ovat arvokkaampia kuin monen kirjailijan kootut teokset.&#8221; No jaa&#8230; sallitaan yliampuminen kirjalliseen tuoteselostukseen. On asiassa siteeksi per\u00e4\u00e4kin. Brokeback Mountain on kokoelman viimeinen novelli. Ang Lee teki siit\u00e4 palkitun leffan.<\/p>\n<p>4. Ali Smith: <em>Satunnainen<\/em>. Whitbread-palkittu 2005. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kes\u00e4vieras muuttaa arkeensa urautuneen perheen el\u00e4m\u00e4n. Kirjailijan kutsuminen oma-\u00e4\u00e4niseksi on klisee. Smith saa eloa vanhaan fraasiin. My\u00f6s rakenteellisesti nerokas romaani.<\/p>\n<p>5. Sofi Oksanen: <em>Puhdistus<\/em>. Antiikin Kreikan runousoppien mukaan tragediassa esitetyn k\u00e4rsimyksen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 pelko ja s\u00e4\u00e4li puhdistavat lopulta n\u00e4ytelm\u00e4n katsojan mielen. N\u00e4in on Oksasen romaani rakennettu \u2013 ja se on kovan luokan ammattilaisen ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>6. Michael Cunningham: <em>S\u00e4ken\u00f6iv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t<\/em>. Kolmeen jaettu tarina kuljettaa 1850-luvun teollisesta vallankumouksesta tulevaisuuteen. Monessa tasossa liikuva ja uutta muotoa hakeva romaani. Lis\u00e4pisteet runoilija Walt Whitmanin sijoittamisesta tarinan avainhenkil\u00f6ksi.<\/p>\n<p>7. Kurt Vonnegut. <em>Teurastamo 5<\/em>. Anarkistisen humoristin t\u00e4ysosuma. Humanisti on aina ajankohtainen: &#8221;Joukkoteurastuksesta ei ole mit\u00e4\u00e4n \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 sanottavaa&#8221;, kuten kirjailija itse asian ilmaisee. Dresdenin pommitus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oudossa ja mustan huumorin s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 valossa.<\/p>\n<p>8. Raj Kamal Jha: <em>Sininen p\u00e4iv\u00e4peite<\/em>. Maagista realismia, tarina kuoritaan auki sipulin tavoin kerros kerrokselta. Ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kaunista kielt\u00e4. <em>Ex oriente lux<\/em> \u2013 valo tulee id\u00e4st\u00e4. Edustakoon Jha intialaisen nuoren polven kirjallista genre\u00e4. Tasoa riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>9. Italo Calvino: <em>Herra Palomar<\/em>. Jos ajatus alkaa luutua ja puutua, on syyt\u00e4 lukea herra Palomarin pohdintoja aina uudelleen. Ne auttavat katsomaan kaikkea uudella tavalla. Hiljaisen huumorin ja hyv\u00e4n mielen ehtym\u00e4t\u00f6n varasto.<\/p>\n<p>10. Torgny Lindgren: <em>Dor\u00e9n raamattu<\/em>. Lindgren rakentaa romaaninsa erilaisten vahvojen ja omaper\u00e4isten ideoiden ymp\u00e4rille. Lihahyytel\u00f6n tai viinan&#8230; tai kertojan, joka ei osaa lukea ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjan tekemiseen sanelukonetta. Harvalla on kyky pist\u00e4\u00e4 hauska ja vakava yht\u00e4 painavaan pakettiin kuin Lindgren.<\/p>\n<p>Jutun kuvalla on kytk\u00f6s Torgny Lindgrenin kirjaan.\u00a0<em>Gustave Dor\u00e9<\/em> kuvitti englanninkielisen raamatun, joka julkaistiin 1865, suomalainen laitos1886. Yksik\u00e4\u00e4n kirja ei ole kyennyt tekem\u00e4\u00e4n minuun suurempaa vaikutusta. Ensi kertaa kannet avatessani en osannut lukea. Siit\u00e4 viis, 230 kuvaa j\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4ljen. Ostin askett\u00e4in antikvariaatista oman ikivanhan Biblian. Mik\u00e4\u00e4n ei ole muuttunut: en lue vaikeata gotiikkafonttia, katselen vain kuvia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Edellinen tekstini oli karkeasti pelkistetty, kapea-alainen ja yksisilm\u00e4inen. Laajennetaan sektoria sen verran, ett\u00e4 henki kulkee&#8230; pihisten, mutta kuitenkin. Kirjoja ei pit\u00e4isi karsinoida. Eik\u00e4 laatia listoja. Teen juuri niin ja nime\u00e4n viimeisen vuoden aikana lukemani kymmenen proosakirjaa, jotka ovat kyenneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n muistiini jonkinlaisen j\u00e4ljen. (runoista my\u00f6hemmin) T\u00e4m\u00e4 ei ole top-kymppi, eik\u00e4 paremmuusj\u00e4rjestys. Vain ensinn\u00e4 mieleen nousseet. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[28,29,30],"tags":[39,36,41,38,32,40,31,42,35,33,34,37],"class_list":["post-141","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjalliset-listat","category-kuvittajat","category-suosikkikirjat","tag-calvino","tag-cunnigham","tag-hannikainen","tag-jha","tag-kazuo","tag-lindgren","tag-mcewan","tag-nylen","tag-oksanen","tag-proulx","tag-smith","tag-vonnegut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/141","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=141"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/141\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5727,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/141\/revisions\/5727"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}