{"id":242,"date":"2009-08-24T13:44:39","date_gmt":"2009-08-24T10:44:39","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=242"},"modified":"2009-08-25T11:39:05","modified_gmt":"2009-08-25T08:39:05","slug":"kehuja-kahdelle-kirjalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=242","title":{"rendered":"KEHUJA KAHDELLE KIRJALLE!"},"content":{"rendered":"<p>Sunnuntain hesari kertoo mielenkiintoisesta tietokirjasta. Suomalainen toimittaja <em>Kristina Rotkirch<\/em> on haastatellut ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kirjailijoita ja koonnut keskusteluista kirjan. <em>Contemporary Russian Fiction<\/em> on niin asiantuntevaa teksti\u00e4, ett\u00e4 yksi Ven\u00e4j\u00e4n arvostetuimmista kustantamoista on julkaissut sen ven\u00e4j\u00e4nkielisen\u00e4.<\/p>\n<p>Tottakai poltiikka on yhdentoista kirjailijan haastatteluissa hyvin keskeisen\u00e4. Neuvostoliiton sosialismin kaiken ylle heitt\u00e4ytynyt varjo, joka vaatii yh\u00e4 uusia tilityksi\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia. T\u00e4rkein virke l\u00f6ytyy kuitenkin jutun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4: &#8221;Yh\u00e4 edelleen ven\u00e4l\u00e4inen kirjallisuus kertoo Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 ajattelusta ja ihmisest\u00e4 syvemmin ja tehokaammin kuin paraskaan reportaasi.&#8221;<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-243\" title=\"Hy\u00f6nteisel\u00e4m\u00e4\u00e4, Viktor Pelevinin kirjan kansi.\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/08\/kuva025.jpg\" alt=\"Hy\u00f6nteisel\u00e4m\u00e4\u00e4, Viktor Pelevinin kirjan kansi.\" width=\"515\" height=\"370\" srcset=\"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/08\/kuva025.jpg 515w, https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/08\/kuva025-300x215.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><\/p>\n<p>Olen lukenut vain paria jutussa mainittua kirjailijaa, mutta tutut nimet ilahduttivat sit\u00e4kin enemm\u00e4n. <em>Viktor Pelevin<\/em> ja <em>Tatjana Tolstaja<\/em> ovat sen luokan tekij\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 kykenev\u00e4t j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n muistij\u00e4ljen. Niilt\u00e4 sijoiltani nappasin hyllyst\u00e4 Pelevinin kirjan <em>Hy\u00f6nteisel\u00e4m\u00e4\u00e4, <\/em>ja kertasin lyhyen novellin nimelt\u00e4\u00e4n <em>Paradise<\/em>&#8230; ja kyll\u00e4, outo tarina ja kokonaisen el\u00e4m\u00e4n tarkoituksen allegoria ei ollut menett\u00e4nyt hitustakaan nerokkuudestaan ja ensimm\u00e4isen lukemisen antamasta huimasta perspektiivist\u00e4. P\u00e4invastoin.<\/p>\n<p>Tatjana Tolstajan kaunokirjallinen tuotanto on niukka. Silti h\u00e4nest\u00e4 povataan varminta ven\u00e4l\u00e4isen nykykirjallisuuden tulevaa klassikkoa. N\u00e4in luonnehti Tolstajan esikoisnovellikokoelmaa <em>Tulta ja p\u00f6ly\u00e4<\/em> kirjailijakollega ja nobelisti <em>Joseph Brodsky<\/em>: &#8221;Omaper\u00e4isin, herkk\u00e4vaistoisin ja valovoimaisin \u00e4\u00e4ni ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 nykyproosassa.&#8221;<\/p>\n<p>Prosaistin \u00e4\u00e4ni koostuu kolmesta: tarinasta, rakenteesta ja kielest\u00e4. T\u00e4rkein niist\u00e4 on kieli. Hyv\u00e4 lause. Lyhyt tai pitk\u00e4 virke, Tolstajalla usemmiten pitk\u00e4 ja polveileva. Tolstajan ihmiskuvaus on hell\u00e4n rakastavaa ja niin lukijaa l\u00e4helle tulevaa, ett\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 voisi koskettaa, kietoa k\u00e4det ymp\u00e4rille ja halata, tuntea ihosta huokuvan tuoksun. Tarinoiden siemeniksi riitt\u00e4v\u00e4t sis\u00e4iset tapahtumat&#8230; viis mit\u00e4 maailmassa tapahtuu, merkityksellist\u00e4 on milt\u00e4 se tuntuu!<\/p>\n<p>Kokonaisesta kirjasta on turhauttavaa irrottaa esimerkki\u00e4, mutta muutaman sivun Tolstajaa luettuaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kirjallisen ja kielellisen briljanssin, jolle on vaikea hakea vertaa.<\/p>\n<p>&#8221;H\u00e4n oli aulis kuin Ali-Baba, ja Isolda h\u00e4mm\u00e4steli ja v\u00e4risi. Isolda ei pyyt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n Vasili Mihailovitsilta; ei kristalliaarteita, ei Shemahanin kuningattaren v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 vy\u00f6t\u00e4; h\u00e4nelle riitti vain istua p\u00e4\u00e4puolessa, vain palaa vihkikynttil\u00e4n\u00e4, palaa vain, silti loppuun palamatta, tasaisena sinisen\u00e4 liekkin\u00e4. Pian Vasili Mihailovits oli jo tarinnut kaiken antinsa. Nyt oli Isoldan vuoro: t\u00e4m\u00e4n oli kiedottava h\u00e4net \u00a0hennoin kyyhkysk\u00e4sin ja harpattava mukana uuteen ulottuvuuteen, joka salamana leiskauttaisi halki arkisen maailman kuin munankuoren.&#8221;<\/p>\n<p>Jos sattuisi kiinnostamaan, saattaa olla, ett\u00e4 Pelevinin ja Tolstajan kyseiset kirjat on loppuunmyyty, julkaisusta on sen verran vuosia. Mutta voihan t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa huokaista: el\u00e4k\u00f6\u00f6n divarit ja kirjastot!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sunnuntain hesari kertoo mielenkiintoisesta tietokirjasta. Suomalainen toimittaja Kristina Rotkirch on haastatellut ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kirjailijoita ja koonnut keskusteluista kirjan. Contemporary Russian Fiction on niin asiantuntevaa teksti\u00e4, ett\u00e4 yksi Ven\u00e4j\u00e4n arvostetuimmista kustantamoista on julkaissut sen ven\u00e4j\u00e4nkielisen\u00e4. Tottakai poltiikka on yhdentoista kirjailijan haastatteluissa hyvin keskeisen\u00e4. Neuvostoliiton sosialismin kaiken ylle heitt\u00e4ytynyt varjo, joka vaatii yh\u00e4 uusia tilityksi\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia. T\u00e4rkein [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,70,7,111],"tags":[116,112,115,117,113,114],"class_list":["post-242","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kirjat","category-lehtileikkeet","category-venalainen-kulttuuri","tag-hyonteiselamaa","tag-kristina-rotkirch","tag-tatjana-tolstaja","tag-tulta-ja-polya","tag-venajan-kirjallisuus","tag-viktor-pelevin"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=242"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":251,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions\/251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}