{"id":3342,"date":"2014-02-04T12:46:28","date_gmt":"2014-02-04T09:46:28","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3342"},"modified":"2014-02-04T17:01:19","modified_gmt":"2014-02-04T14:01:19","slug":"teatterissa-kattokruunu-on-aina-esittanyt-paaosaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3342","title":{"rendered":"Teatterissa kattokruunu on aina esitt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4osaa"},"content":{"rendered":"

Charles Baudelaire (1821-1867) tunnetaan meill\u00e4 parhaiten poetiikastaan. Pahan kukkia<\/em> ja Pariisin ik\u00e4v\u00e4<\/em> ovat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 maailmanlyriikkaa. Julkaistun tuotannon lis\u00e4ksi Baudelaire kirjoitti runsaasti eriasteisia luonnoksia teoksiin ja hankkeisiin, jotka j\u00e4iv\u00e4t keskener\u00e4isiksi.<\/p>\n

\"Charles<\/p>\n

Kiinnostuneille Baudelairesta l\u00f6ytyy tietoa runsain mitoin. Nostan t\u00e4h\u00e4n vain tekstin muistiinmerkinn\u00f6ist\u00e4, jotka on koottu teokseen V\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4\/Alaston syd\u00e4meni.<\/em> Kirja ilmestyi Eila Kostamon suomennoksena ensi kerran 1972. Kokoomateoksesta l\u00f6ytyy blogijuttu my\u00f6s viime vuoden lopulta. (linkki<\/a>)<\/p>\n

Baudelaire oli varsinainen vastarannankiiski ja kapinallinen, joka etsi maailmankatsomukselleen pohjaa yht\u00e4 hyvin huumeista, erotiikasta ja estetiikasta kuin uhmakkaasta yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja erist\u00e4ytymisest\u00e4.<\/p>\n

Tekstikatkelma teatteritaiteen piikittelyst\u00e4 on ladattu hienostuneella huumorilla ja satiirilla. Ei mik\u00e4\u00e4n ohut heitto, vaan my\u00f6s viittaus antiikin n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuteen ja kreikkalaiseen draamaan, josta teatteritaiteen taival alkoi yli 500 vuotta eaa.<\/p>\n

\"Kuva:<\/p>\n

Baudelaire kirjoittaa usein provosoivasti, ja saattaa seuraavissa merkinn\u00f6iss\u00e4 olla eri mielt\u00e4 \u201ditsens\u00e4\u201d kanssa. Muistiinpanojensa fragmentaarisuudessa h\u00e4n on sukua vaikkapa Fernando Pessoalle ja Joseph Joubertille, johon palaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Lopuksi Baudelairen \u201dmielipide\u201d teatterista. <\/span>Itse asiassa h\u00e4n haaveili lapsena n\u00e4yttelij\u00e4nurasta ja h\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6hemmin lukuisia n\u00e4ytelm\u00e4suunnitelmia, jotka kuitenkin j\u00e4iv\u00e4t eriasteisiksi skenaarioiksi.<\/p>\n

\"Tampereen<\/p>\n

\u201dMielipiteeni teatterista. Minusta teatterissa on aina ollut, jo lapsuudessani ja viel\u00e4 nytkin, kaikkein kauneinta kattokruunu \u2013 kirkas kaunis kristalliesine, jonka monen monet osat luovat keh\u00e4m\u00e4isen symmetrian.<\/p>\n

En silti kokonaan kiell\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden arvoa. Min\u00e4 vain tahtoisin ett\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4t nousisivat hyvin korkeille koturneille, k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t naamioita jotka olisivat ihmiskasvoja ilmeikk\u00e4\u00e4mm\u00e4t ja puhuisivat kaiuttimiin; ja viel\u00e4 ett\u00e4 naisten osia n\u00e4yttelisiv\u00e4t miehet.<\/p>\n

Yht\u00e4 kaikki, minusta kattokruunu on aina esitt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4osaa, katsoi sit\u00e4 teatterikiikarin kummasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 vain.<\/p>\n

T\u00e4ytyy tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, ellei innoissaan niin ep\u00e4toivoissaan, sill\u00e4 loppujen lopuksi ty\u00f6nteko on v\u00e4hemm\u00e4n ik\u00e4vystytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin huvittelu.\u201d<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026………..<\/p>\n

Postimerkki, 150 vuotta Baudelairen syntym\u00e4st\u00e4. Teatterinaamioiden kuva: Wikipedia. Kristallikruunu kuvattu Tampereen raatihuonnella marraskuussa 2013.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Charles Baudelaire (1821-1867) tunnetaan meill\u00e4 parhaiten poetiikastaan. Pahan kukkia ja Pariisin ik\u00e4v\u00e4 ovat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 maailmanlyriikkaa. Julkaistun tuotannon lis\u00e4ksi Baudelaire kirjoitti runsaasti eriasteisia luonnoksia teoksiin ja hankkeisiin, jotka j\u00e4iv\u00e4t keskener\u00e4isiksi. Kiinnostuneille Baudelairesta l\u00f6ytyy tietoa runsain mitoin. Nostan t\u00e4h\u00e4n vain tekstin muistiinmerkinn\u00f6ist\u00e4, jotka on koottu teokseen V\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4\/Alaston syd\u00e4meni. Kirja ilmestyi Eila Kostamon suomennoksena ensi kerran 1972. Kokoomateoksesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,343,4,96],"tags":[1590,1591,1648,1592],"class_list":["post-3342","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-antiikin-tarut","category-kirjallinen-estetiikka","category-kulttuuri","category-maailmankirjallisuus","tag-charles-baudelaire","tag-pahan-kukkia","tag-teatteritaide","tag-valahdyksiaalaston-sydameni"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3342","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3342"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3342\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3353,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3342\/revisions\/3353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3342"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3342"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3342"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}