![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/V.1.jpg\")
<\/a><\/p>\nHatarat ennakkotiedot ja aavistukseni k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t nurin. Odotin kohtaavani Marcel Duchampin (1887- 1968) l\u00e4mmitetyt ideat. Toisin k\u00e4vi. Taiteilijapari on tehnyt ready-made taiteen pioneerin ideoista niin raikkaan tuuletuksen, ett\u00e4 p\u00e4ivitys puhuttelee aivan uutena ja tuoreena taiteena.<\/p>\n
Nabb+Teeri k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paikallisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytynytt\u00e4 materiaalia tai edellisest\u00e4 n\u00e4yttelyst\u00e4 j\u00e4\u00e4neit\u00e4 rakenteita ja ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4, n\u00e4in syntyy jatkumoa, kadonnut n\u00e4yttely uuden sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Satunnaisuuden kaaoksesta huolimatta taitelijat ovat eritt\u00e4in tietoisia taiteensa perusteista, spontaanius syntyy n\u00e4yttely\u00e4 kootessa ja museotilaa haltuun otettaessa. Se on muotoutuva ja joustava, samastakin materiaalista koottuna aina erilainen. T\u00e4ss\u00e4 on olennainen ero Duchampiin, joka korotti \u201dvalmiit\u201d objektinsa taiteeksi museotilaan.<\/p>\n
Nabb+Teeri k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teoksissaan huumoria, mutta he my\u00f6s kyseenalaistavat itse museo-instituutiota. Yl\u00e4kuvan Hermespatsas on sijoitettu varastoh\u00e4kkiin. Teoksen osana on tv-ruutu, jossa py\u00f6rii filmi varastoidusta taiteesta. Taitelijoiden ty\u00f6t ovat p\u00e4\u00e4tyneet kokoelmien varastoihin ei kenenk\u00e4\u00e4n katsottavaksi. Samalla hyl\u00e4tty Hermes l\u00e4hett\u00e4\u00e4 \u201dselfiet\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n\u201d yl\u00e4kerran valop\u00f6yd\u00e4n esinekoosteeseen.<\/p>\n Sininen kangas on Teboilin mainos, josta kirjaimet on ommeltu uuteen j\u00e4rjestykseen. Itse tekstin Maria Teeri l\u00f6ysi lapsuutensa p\u00e4iv\u00e4kirjasta. Vaikka pariskunta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00f6tavaraa, se on etsitty\u00e4 ja valikoitua, sukua \u201dArte poveran\u201d suuntaukselle (k\u00f6yh\u00e4 taide). Teosten takana on kuitenkin aina vankka ja perusteltu ideapohja.<\/p>\n Tekij\u00e4t ovat teknisesti eritt\u00e4in taitavia. Esill\u00e4 on kymmenien objektien sarja hyperrealistisia akvarelleja, joita on liki mahdoton erottaa valokuvista. Kiasma omistaa teoksen, eik\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tietoa en\u00e4\u00e4 lainaa herkk\u00e4\u00e4 teosta omien kokoelmiensa ulkopuolelle.<\/p>\n Taiteilijaparin teemoja ovat materiaalisuus, muutos ja tuhoutuminen. Kuvan v\u00e4rikartta on lionnut It\u00e4meress\u00e4, joka on haalistanut sen ja h\u00e4vitt\u00e4nyt punaisen pigmentin. N\u00e4in luonto on muuttanut objektin ja muokannut siihen meren omat v\u00e4rit.<\/p>\n Nabb+Teerin taiteessa l\u00f6yt\u00e4minen on aktiivista ja teokset antavat k\u00e4vij\u00e4n katseeseen uuden kulman, etsij\u00e4n silm\u00e4n, joka aktivoi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman uudella tavalla. Roskapussin sis\u00e4lt\u00f6 voi olla esteettist\u00e4. Kokonaisuutena n\u00e4yttely on raikas ja pakahduttavan t\u00e4ynn\u00e4 luomisen ideoita.<\/p>\n N\u00e4yttelyk\u00e4ynnin j\u00e4lkeen tuli tutkittua sielt\u00e4 hankittua \u201dmateriaalilaatikkoa”, jonka esitteen alkutekstiksi on valittu lainaus Allen Ruppersbergilta:\u00a0\u201dKopioiminen tekee mahdolliseksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asioita sellaisenaan, muuttamalla niiden alkuper\u00e4ist\u00e4 olemusta. Minua kiinnosta el\u00e4m\u00e4n muuttaminen taiteeksi, koska maailma on hieno sellaisena kuin se on.\u201d<\/p>\n Vuoden Nuoren taitelijan 2014 on valinnut: museonjohtaja Taina Myllyharju ja asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4, amanuenssi Leevi Haapala, kuraattori Laura K\u00f6\u00f6nikk\u00e4, kuvataiteijijat Janne Laine, Hannu Ojala, Katariina Salmij\u00e4rvi ja n\u00e4yttelyp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tapani Pennanen. N\u00e4yttely avoinna Tampereen taidemuseossa 17.8.2014 saakka.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n BLOGIN EXRALINKIT:<\/p>\n Vuoden nuori taiteilija 2012<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n