![\"Reinaldo](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/10\/Arenas1.png\")
<\/a>Pienkustantamo Iv\u00e1n Rotta & Co julkaisee kotimaisten tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi latinalaisamerikkalaista k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuutta. Syksyn tuore uutuus, Reinaldo Arenasin Matka Havannaan<\/strong> (suom. Samuli Arkko) on kielelt\u00e4\u00e4n ja rakenteeltaan yksi omaper\u00e4isimmist\u00e4 lukemistani romaaneista.<\/p>\n Kirjan synkk\u00e4n\u00e4 pohjavirtana kulkee Kuuban diktatuuri, jonka castrokommunistinen j\u00e4rjestelm\u00e4 painaa yksil\u00f6ns\u00e4 lihamyllyn l\u00e4vitse. Vuonna 1943 syntynyt kirjailija istui 70-luvulla homoseksualismista tuomittuna kaksi vuotta El Morron vankilassa ja yritti paeta maasta useaan otteeseen.<\/p>\n Vuonna 1980 Arenas j\u00e4tti kotimaansa 125.000 muun kuubalaisen kanssa, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4\u00e4n El Marielin satamasta. Loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjailija asui pakolaisena New Yorkissa. Sairastuttuaan aidsiin h\u00e4n tappoi itsens\u00e4 vuonna 1990. Ikuinen totalitarismia vastustanut taistelija, pakolainen ja homoseksuaali \u2013 Arenasilla oli pohjaa \u201doutsiderin\u201d n\u00e4k\u00f6kulmaansa.<\/p>\n Arenas on maailmanluokan kirjailija, jonka tusinan julkaisun tuotannosta on aiemmin suomennettu vain romaani Harhan\u00e4kyjen maailma<\/strong> (suom. Mirjaliisa Nuuttila 1989). Julian Schnabel teki vuonna 2000 h\u00e4nen muistelmateokseensa perustuvan elokuvan Ennen y\u00f6t\u00e4<\/strong>. Kirjailijaa n\u00e4ytellyt Javier Bardem nousi Oscar-ehdokkaaksi.<\/p>\n Matka Havannaan on kolmeen, tiukkaan osaan jaettu romaani. Jokainen on kirjoitettu omalakisella kielell\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4ist\u00e4 voisi nimitt\u00e4\u00e4 maagiseksi realismiksi, ellei se olisi viel\u00e4kin enemm\u00e4n: silkkaa kirjallista surrealismia. Seuraava osa kuljettaa tarinaa arkisemmalla kielell\u00e4, itse tapahtumat ovat silti houreisen absurdeja: Leonardo da Vinci on her\u00e4nnyt eloon ja kulkee \u00f6isi\u00e4 katuja muotoaan muuttavan transseksuaalina.<\/p>\n Romaanin viimeisess\u00e4 matkassa pakolainen palaa Havannan ep\u00e4todelliseen maailmaan, jossa kaikki on kielletty ja turistipassilla matkaava mies kuin el\u00e4intarhan kummajainen. Painostava tunnelma p\u00e4\u00e4ttyy yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n loppuk\u00e4\u00e4nteeseen, joka enteilee kirjailijan kuolemaa.<\/p>\n Matka Havannaan ei ole iloinen kirja. Huumori \u2013 mustaa tai ei \u2013 on sekin karsittu olemattomiin. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 siis kirjailijan kielellinen virtuositeetti, etenkin tarinan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa, sek\u00e4 romaanin rakenne.<\/p>\n Vallankumouksen, diktatuurin ja tyrannian seuraukset Reinas paloittelee n\u00e4enn\u00e4isesti erilaisiksi matkojen kuvauksiksi. Kun kokonaisuus loksahtaa paikalleen tulos on kauhistuttavan tehokas. N\u00e4inkin voi tarinansa tehd\u00e4. Hesarin kriitikko kehuu kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 osaa ja lytt\u00e4\u00e4 viimeisen. Olen totaalisesti eri mielt\u00e4: ilman lopun tiukkaa n\u00e4k\u00f6kulman vaihdosta kokonaisuus ei toimisi kirjailijan tarkoittamalla tavalla. Mist\u00e4k\u00f6 tied\u00e4n kirjailijan tavoitteet? En tied\u00e4k\u00e4\u00e4n. Lukekaa itse ja olkaa mielt\u00e4.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n Lopuksi<\/strong> lupaamani seikka joka kirist\u00e4\u00e4 kaalia. Useat k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjojen kriitikot ovat ottaneet asiakseen poimia pinseteill\u00e4 kirjoista \u201dk\u00e4\u00e4nn\u00f6svirheit\u00e4\u201d. Pient\u00e4 priorisointia please! Kannattaako viisisataasivuisesta romaanista nostaa lehden niukassa tilassa mainittavaksi, ett\u00e4 alkuper\u00e4istekstin sana ei tarkoita \u201dkentt\u00e4v\u00e4\u00e4peli\u00e4\u201d, vaan ihan tavallista \u201dv\u00e4\u00e4peli\u00e4\u201d.<\/p>\n Esimerkki ei koskenut Reinasin kirjaa \u2013 mutta t\u00e4m\u00e4 koskee. Ensimm\u00e4isess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni arviossa Matka Havannaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n \u201dkolmen pienoisromaanin sikerm\u00e4ksi\u201d. No, jollei tarina yhdisty omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, voihan aina lukaista mit\u00e4 nimi\u00f6lehdell\u00e4 kerrotaan: \u201dRomaani kolmesta matkasta\u201d.<\/p>\n Toinen lukemani arvio haluaa kyseenalaistaa koko romaanik\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen: \u201dGioconda de Leonardo da Vincin<\/em> kuuluisa, monen miljoonan arvoinen maalaus on jo puolestaan sellainen virhe, ett\u00e4 luottamus j\u00e4rkkyy koko ty\u00f6h\u00f6n: Cioconda<\/em> ei ole osa Leonardon nime\u00e4, vaan Mona Lisan<\/em> italian- ja espanjankielinen nimi.\u201d<\/p>\n Juuri n\u00e4in on. Kun malttaa lukea tarinan tarkemmin, k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kirjailija (ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4) k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 nime\u00e4 esimerkkin\u00e4 roskalehtien sivistym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja rappiosta. Muutamaa sivua my\u00f6hemmin mainitaan miten \u201dLa Cioconda on palannut taas tavanomaiseen paikkaansa.\u201d Ja edelleen: \u201dPieness\u00e4 kyltiss\u00e4, aivan kehyksen vieress\u00e4 sanottiin, ett\u00e4 taulun oli maalannut joku Leonardo da Vinci vuonna 1505.\u201d<\/p>\n Kriitikoilla on usein tarve osoittaa arvioissa omaa erinomaisuuttaan. Juuri samoin kuin tein itse t\u00e4ss\u00e4. Mutta min\u00e4 lupasin lopettaa.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n Blogi on k\u00e4sitellyt usein diktatuuria ja totalitarismia. Linkeiss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa\u00a0Joseph Brodsky<\/a><\/strong> sek\u00e4 Hitler ja Etty Hillesum<\/a><\/strong><\/p>\n ……………………………………………..<\/p>\n Olen nostanut blogiin t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 julkaistua proosaa. Muun muassa. Yksi kriteereist\u00e4ni on ollut teosten keskin\u00e4inen erilaisuus. Kielellinen tai rakenteellinen, mutta erityisesti se, mist\u00e4 kulmasta teos ottaa haltuun k\u00e4sittelem\u00e4ns\u00e4 aiheen. T\u00e4h\u00e4n juttuun liittyy my\u00f6s \u00e4rsytyksen aihe, mutta j\u00e4tet\u00e4\u00e4n se viimeiseksi ja unohdetaan tulevista teksteist\u00e4. Blogin fokus ei ole provosoitumisen py\u00f6rittelyss\u00e4. T\u00e4rkein siis ensin: Pienkustantamo Iv\u00e1n Rotta […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146,96,188,118,411,196],"tags":[1781,1778,1780,1779],"class_list":["post-3790","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elokuvat","category-maailmankirjallisuus","category-pienkustantajat","category-romaanin-kieli","category-suomennokset","category-totalitarismi","tag-harhanakyjen-maailma","tag-ivan-rotta-co","tag-matka-havannaan","tag-reinaldo-arenas"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3790","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3790"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3790\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3795,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3790\/revisions\/3795"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3790"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3790"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3790"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a><\/p>\n