{"id":5113,"date":"2017-05-24T14:15:56","date_gmt":"2017-05-24T11:15:56","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5113"},"modified":"2017-05-24T14:26:03","modified_gmt":"2017-05-24T11:26:03","slug":"oikeastaan-halusin-huutaa-en-kirjoita-ollenkaan-siita-mista-kirjoitan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5113","title":{"rendered":"\u201dOikeastaan, halusin huutaa, en kirjoita ollenkaan siit\u00e4 mist\u00e4 kirjoitan!\u201d"},"content":{"rendered":"

Torgny Lindgren syntyi Ruotsin V\u00e4sterbottenissa 16.6.1938. Opettajaksi opiskelleesta miehest\u00e4 tuli kirjailija. H\u00e4nen viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt romaaninsa Taiteilija Klingsor<\/i> julkaistiin t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Liisa Ry\u00f6m\u00e4n suomentamana. Torgny Lindgren poistui keskuudestamme 16.3.2017. Useasti k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4\u00e4n palkittu Liisa Ry\u00f6m\u00e4 70-vuotiaana 9.5.2017.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lindgren kuului Ruotsin kirjallisuuden k\u00e4rkinimiin. Miten sellainen k\u00e4site ja arvostus saavutetaan? Ehk\u00e4 se on summa, joka syntyy tunnettuudesta, my\u00f6t\u00e4sukaisista kritiikeist\u00e4, myyntiluvuista sek\u00e4 25 kielelle myytyjen k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeuksien saldosta. Kirjailija oli my\u00f6s Ruotsin akatemian j\u00e4sen vuodesta 1991.<\/p>\n

Lindgrenilt\u00e4 on suomennettu kuunnelma, kaksi novellikokoelmaa ja kahdeksan romaania. Olen lukenut valtaosan, viimeist\u00e4 en. Sit\u00e4 edellisen, nimelt\u00e4\u00e4n Muistissa<\/i>, luin juuri. Lindgren kuuluu ehdottomiin suosikkeihini. Parisataasivuisissa romaaneissa on syvyytt\u00e4, mutta ei yht\u00e4\u00e4n turhaa sanaa. Lingdrenin l\u00e4ht\u00f6kohdaksi riitt\u00e4\u00e4 yksinkertainen ideataso, josta h\u00e4n alkaa kasvattaa \u2013 kliseisesti ilmaistuna \u2013 el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempia tarinoita.<\/p>\n

Esimerkki: romaanissa Dor\u00e9n raamattu<\/i> l\u00e4ht\u00f6kohtana on analfabeetti, luku- ja kirjoitustaidoton muistelija, joka alkaa purkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Sony MZN 710 -nauhurille. H\u00e4n n\u00e4kee maailman kuvina ja kykenee j\u00e4ljent\u00e4m\u00e4\u00e4n kadonneen Dor\u00e9n raamatun kuvat muistelmiensa tueksi. Tai toisinp\u00e4in, romaanissa Oikea maisema<\/i>, sokea urkuri sanoo: \u201dTaide on my\u00f6s sokeille.\u201d Ja taiteilija vastaa: \u201dJos min\u00e4 olisin sokea, maalaisin korvakuulolta.\u201d<\/p>\n

Meill\u00e4 Lindgrenin et\u00e4inen, kirjallinen sukulainen on Veikko Huovinen. Viel\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s p\u00e4\u00e4see Mikael Niemi menestysromaanillaan Vittulaj\u00e4nk\u00e4. Kaikki ponnistavat pohjoisen suullisesta kertomaperinteest\u00e4, johon kietoutuu veijaritarinoita, magiaa, naurettavaa hulluutta ja ylivertaista liioittelua.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muistissa<\/i> \u2013romaanissaan kirjailija kokee aluksi muistelmiensa kirjoittamisen mahdottomaksi ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 kustannustoimittajalle, ettei h\u00e4nell\u00e4 ole muistoja. Tai ne ovat valheellisia. Tai jokaisella ruumiinosalla on omat muistonsa, joita on mahdoton sovittaa yhteen. Lopulta huimia tarinoita alkaa soljua.<\/p>\n

Silkan mielikuvituksen sekaan Lindgren ujuttaa usein mielipiteen tai vakaumuksensa: \u201dOikeastaan, halusin huutaa, en kirjoita ollenkaan siit\u00e4 mist\u00e4 kirjoitan! Sis\u00e4lt\u00f6 on sivuseikka, mit\u00e4t\u00f6nt\u00e4. P\u00e4\u00e4asia on muoto! \/\u2026\/ Saatan hyvinkin kirjoittaa mist\u00e4 tahansa, kunhan l\u00f6yd\u00e4n asiaan kuuluvan muodon! Muoto on pyh\u00e4! Meid\u00e4n ikuisuuden kaipuumme on muodon kaipuuta. \/\u2026\/<\/p>\n

Luullakseni, muistan, olisin saarnannut, ett\u00e4 intohimoisesti iloitsin siit\u00e4 muodosta jonka l\u00f6ysin. Kuulin ja n\u00e4in miten se sulkeutui kuin muna, jonka kuori sulki sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 vett\u00e4 etsiv\u00e4t ihmiset. Ja miten loppu oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n juuri muodon t\u00e4hden. Kaikessa kohtuuttomuudessaan. Ja miten kontrapunktit voisi livauttaa sekaan vain minun itseni ja mestarini Gustav Mahlerin iloksi.\u201d<\/p>\n

Summa summarum: Lindgren kykenee aina punomaan tarinoihinsa yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia. Ja kuten otsikko julistaa, teksti tarjoaa aina lukemisen iloa ja jotain sanojaan suurempaa. Vahva suositus!<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n

Blogin ekstralinkit:<\/p>\n

1. Viel\u00e4k\u00f6 on Vittulaj\u00e4nk\u00e4 lukematta<\/a><\/p>\n

2. Fantasiaa Borgesin tapaan: Musteapina ja kuvitteellisten olentojen kirja<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Torgny Lindgren syntyi Ruotsin V\u00e4sterbottenissa 16.6.1938. Opettajaksi opiskelleesta miehest\u00e4 tuli kirjailija. H\u00e4nen viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt romaaninsa Taiteilija Klingsor julkaistiin t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Liisa Ry\u00f6m\u00e4n suomentamana. Torgny Lindgren poistui keskuudestamme 16.3.2017. Useasti k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4\u00e4n palkittu Liisa Ry\u00f6m\u00e4 70-vuotiaana 9.5.2017. Lindgren kuului Ruotsin kirjallisuuden k\u00e4rkinimiin. Miten sellainen k\u00e4site ja arvostus saavutetaan? Ehk\u00e4 se on summa, joka syntyy tunnettuudesta, my\u00f6t\u00e4sukaisista kritiikeist\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[343,123,411,30],"tags":[2192,2190,2191,2193,2189],"class_list":["post-5113","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallinen-estetiikka","category-lukeminen","category-suomennokset","category-suosikkikirjat","tag-doren-raamattu","tag-liisa-ryoma","tag-muistissa","tag-taiteilija-klingsor","tag-torgny-lindgren"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5113"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5120,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5113\/revisions\/5120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}