{"id":5831,"date":"2019-02-07T18:56:50","date_gmt":"2019-02-07T16:56:50","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5831"},"modified":"2019-02-07T19:13:37","modified_gmt":"2019-02-07T17:13:37","slug":"ihmisen-yhdeksan-henkea-auschwitzin-rakastavaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=5831","title":{"rendered":"Ihmisen yhdeks\u00e4n henke\u00e4 \u2013 Auschwitzin rakastavaiset"},"content":{"rendered":"

Hesari ehti hipsun ennen ja teki 6.2. kulttuurisivujen p\u00e4\u00e4jutun Heather Morrisin romaanista Auschwitzin tatuoija<\/em>. Kirja on tuore hitti, joka on julkaistu jo yli 30 maassa. Suomen kustantaja on Aula & Co, romaanin suomentaja Pekka Tuomisto.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Hesarin jutussa teosta kutsuttiin dokumenttiromaaniksi. No, kategoriat sikseen, mutta henkil\u00f6kohtaisen tarinan avaaminen romaaniksi 50 vuoden j\u00e4lkeen on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 fiktiota, joka kirjassa sovitetaan draaman kaareen. Olkoonkin, ett\u00e4 kirjoittaja on tehnyt todella tarkan ty\u00f6n faktisia taustoja tarkastaessaan.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n fokusta ja tarkastellaan Morrisin romaania hieman toisesta kulmasta. Kiteytys alkuun. Romaanin kehyksen\u00e4 on Auschwitzin keskitysleiri, joka sijaitsi l\u00e4hell\u00e4 Puolan Krakovaa. Tuhoamisleiri koostui kolmesta kompleksista: ensimm\u00e4inen leiri otti ihmiset vastaan, Auschwitz-Birkenau toimi joukkotuhon keskuspaikkana ja kolmas leiri, eli Monowitz oli pakkoty\u00f6leiri. Aliravitsemukseen, tauteihin, kaasukammioihin ja teloituksiin menehtyi leireill\u00e4 1,1\u20131,5 miljoonaa ihmist\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Kuva Daily Mail<\/figcaption><\/figure>\n

Tarinan keski\u00f6ss\u00e4 on kaksi henkil\u00f6\u00e4, jotka lopulta selvi\u00e4v\u00e4t helvetist\u00e4 hengiss\u00e4: Lale Sokolov ja Gita Furman. Heather Morris kertoo heid\u00e4n leirilt\u00e4 alkaneen rakkaustarinansa, joka kesti parin kuolemaan saakka. Kirjailija tutustui Sokoloviin Melbournessa vuonna 2003 ja alkoi kirjoittaa muistiin h\u00e4nen uskomatonta tarinaansa.<\/p>\n

Kun Sokolov alkaa purkaa tarinaansa h\u00e4nell\u00e4 on yksi ennakkoehto, kirjoittajalla ei saa olla mit\u00e4\u00e4n kytkent\u00f6j\u00e4 juutalaisiin: \u201dTeill\u00e4 ei pid\u00e4 olla mit\u00e4\u00e4n ennakkoasenteita sit\u00e4 kohtaan, mit\u00e4 kerron teille. En halua tarinaani mit\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaista painolastia\u201d. Morris vakuuttaa olevansa siirtolainen ja aito uusiseelantilainen, jonka \u00e4idinpuoleinen suku on asunut siell\u00e4 yli sata vuotta.<\/p>\n

Sokolov selvi\u00e4\u00e4 leirilt\u00e4 ensisijaisesti \u00e4lykkyytens\u00e4 ja neuvokkuutensa turvin. Kuutta\u2013seitsem\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 puhuvasta juutalaisvangista tulee leirien tatuoija, joka tikkaa tunnistenumerot kaikkien muiden k\u00e4sivarsiin. My\u00f6s Gita Furmanin, johon rakastuu ensisilm\u00e4yksell\u00e4. Gita selvi\u00e4\u00e4 saatuaan ty\u00f6n hallintoparakista. Lopulta h\u00e4n onnistuu karkaamaan viimeiselt\u00e4 kuolemanmarssilta.<\/p>\n

\"\"
Kuva:abc.net.au. Lale ja Gita Sokolov ja heid\u00e4n poikansa Gary. 1960-luku.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dT\u00e4towierer\u201d saa vapauksia tavallista enemm\u00e4n ja kykenee auttamaan my\u00f6s muita. Se on koitua h\u00e4nen kohtalokseen. Samoin kuin lavantauti. H\u00e4nen henkil\u00f6kohtainen, sadistinen SS-vartijansa Stefan Baretzki ep\u00e4ilee tatuoijalla olevan yhdeks\u00e4n henke\u00e4 kuten kissalla.<\/p>\n

En spoilaa juonta pidemp\u00e4\u00e4n, mutta valotan hieman Morrisin kirjailijanlaatua. Alkujaan h\u00e4n kertoo aloittaneensa tarinan elokuvak\u00e4sikirjoituksena. Vasta, kun option ostaneelta tuotantoyhti\u00f6lt\u00e4 palautuivat oikeudet takaisin, h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta romaanin. Se n\u00e4kyy kieless\u00e4, joka on perustaltaan sujuvaa, mutta vailla viimeist\u00e4 kirjallista briljanssia \u2013 romaani kuljettaa kertomusta kuvailun ja dialogin tasolla.<\/p>\n

Auschwitzin tatuoija on lukuromaani \u2013 sanan hyv\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4. Tarina tempaa imuunsa ja lukeminen k\u00e4y sutjakkaasti. Natseista ja keskitysleirien kohtaloista on kirjoitettu todella paljon, mutta ei koskaan liikaa. Morrisin romaani avaa taas omanlaisensa kokemuskulman. Englantilainen yhti\u00f6 on tekem\u00e4ss\u00e4 tarinasta useampiosaista tv-sarjaa, joka esitet\u00e4\u00e4n ensi vuoden alussa. Istun silloin telkan \u00e4\u00e4ress\u00e4 kuin tatti.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n

Ekstralinkit<\/p>\n

1. Kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa keskitysleirilt\u00e4<\/a><\/p>\n

2. Joseph Brodsky ja totalitarismin kone Neuvostoliitossa<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hesari ehti hipsun ennen ja teki 6.2. kulttuurisivujen p\u00e4\u00e4jutun Heather Morrisin romaanista Auschwitzin tatuoija. Kirja on tuore hitti, joka on julkaistu jo yli 30 maassa. Suomen kustantaja on Aula & Co, romaanin suomentaja Pekka Tuomisto. Hesarin jutussa teosta kutsuttiin dokumenttiromaaniksi. No, kategoriat sikseen, mutta henkil\u00f6kohtaisen tarinan avaaminen romaaniksi 50 vuoden j\u00e4lkeen on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 fiktiota, joka […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[136,197,1718,196],"tags":[2342,2343,2341,2340],"class_list":["post-5831","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kansallissosialismi","category-keskitysleirit","category-sotahistoria","category-totalitarismi","tag-aula-co","tag-auschwitzin-tatuoija","tag-gita-furman","tag-lale-sokolov"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5831","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5831"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5831\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5838,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5831\/revisions\/5838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5831"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5831"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5831"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}