![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kuutti.jpg\")
<\/p>\nTy\u00f6huoneeni k\u00e4y karanteenista. Liki tyhj\u00e4 tehdas, jonka k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 vastaantulija on harvinaisuus ja turvav\u00e4li pit\u00e4\u00e4. Omassa huoneessani vieras on k\u00e4ynyt viikkoja sitten. Toisaalta n\u00e4in ollut vuosikausia. Yksin\u00e4isyys on vaativa laji, joka koettelee v\u00e4lill\u00e4 enemm\u00e4n ja toisinaan viel\u00e4kin enemm\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Romaanik\u00e4sis jatkuu t\u00e4n\u00e4\u00e4n luvusta: \u201dKuinka keskustella enkelin kanssa\u201d. Siit\u00e4 tuli mieleeni Kuutti Lavonen, jonka Didrichsenin museon n\u00e4yttelyn sulkemisesta oli ilmoitus p\u00e4iv\u00e4n Hesarissa.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4n p\u00e4ivitykseen kierr\u00e4tysmateriaalia vuosien takaisesta postauksesta. Toisaalta ajankohtaista, sill\u00e4 \u201dSyd\u00e4men \u00e4\u00e4nen\u201d noudattaminen tai noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen on uudessa k\u00e4siksess\u00e4 kantavia teemoja. Jutun pihvi on lopun lainauksessa, jossa Kuutti Lavonen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 henkisen kasvumme suhteessa aikaan.<\/p>\n
\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n
Antoine de Saint-Exup\u00e9ry julkaisi pienoisromaaninsa Pikku Prinssi<\/i> vuonna 1943. Kirjaa on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 myyty yli 200 miljoonaa kappaletta. Vuosittainen myynti on edelleen yli miljoona kappaletta.<\/p>\n
Teoksessa kettu jakelee kuolemattomia el\u00e4m\u00e4nohjeita:\u00a0\u201dAinoastaan syd\u00e4mell\u00e4\u00e4n n\u00e4kee hyvin; t\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita ei n\u00e4e silmill\u00e4.\u201d En voi siet\u00e4\u00e4 sitaattia. Virke on varsinainen ajattelun jarru, joka ei lopulta merkitse yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Tai sitten mit\u00e4 vain.<\/p>\n
Otetaan karkea ja k\u00e4rjistetty esimerkki, joka vet\u00e4isee mutkat turhankin suoriksi. Uskontonsa ja jumalansa puolesta tappavan syd\u00e4n kehottaa niin hyviin, kuin pahoihinkin tekoihin.<\/p>\n Anders Breivik olisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ollut jo lapsena psykiatrisen avun tarpeessa. Kaikesta huolimatta h\u00e4n opiskeli Oslon kauppakorkeassa ja toimi mm. Norjan edistyspuolueen nuoriso-osaston paikallisjohtajana kaksi vuotta. H\u00e4n piti itse\u00e4\u00e4n \u201dkulttuurikristittyn\u00e4\u201d ja t\u00e4m\u00e4n ajan \u201dristiretkel\u00e4isen\u00e4.\u201d<\/p>\n K\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ajatus viel\u00e4 kerran. Breivik toimi kuten vakaumuksessaan oikeaksi tunsi. Kun syd\u00e4men \u00e4\u00e4nelle piti hakea j\u00e4rjen selitys, h\u00e4n kirjoitti nettiverkkoihin 1500 sivua ideologiansa perusteita. Niiden takaa l\u00f6ytyy my\u00f6s (valistus)filosofien, mm. John Stuart Millin, John Locken, Thomas Hobbesin ja Edmund Burken ajatuksia. Breivikille tehtiin kaksi mielentilatutkimusta, joista j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 h\u00e4nen todettiin tehneen terroritekonsa t\u00e4ydess\u00e4 ymm\u00e4rryksess\u00e4.<\/p>\n Liki 100 prosenttia ihmisist\u00e4 toimii edell\u00e4 kuvatulla tavalla, mutta vastakkaisissa tai painoarvoltaan pienemmiss\u00e4 puitteissa. Valinnat tehd\u00e4\u00e4n tunteella, jonka j\u00e4lkeen niille haetaan j\u00e4rjen perustelut, mik\u00e4li sellaisia on. Ellei, syd\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 huolen, ett\u00e4 se tekee mustasta valkoista \u2013 tai toisinp\u00e4in.<\/p>\n Ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 pit\u00e4isi\u00a0 y m m \u00e4 r t \u00e4 \u00e4\u00a0 mit\u00e4 Pikku Prinssiss\u00e4 tarkoitetaan. Kartan silti sanoja, jotka syleilev\u00e4t koko maailmaa, eiv\u00e4tk\u00e4 lopulta merkitse mit\u00e4\u00e4n. Sielu, sielukas\u2026 ilmaisu on h\u00e4m\u00e4r\u00e4, mutta tarkennetaan hieman: sielunvihollinen. Kuva kirkastuu ja t\u00e4smentyy. Ja koska totuutta ei ole, palaan my\u00f6hemmin\u00a0sieluun<\/i>\u00a0nobelkirjailijan sanoin. Ken osaa, voi rikkoa s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n Viel\u00e4 vastamyrkky\u00e4 kliseille niiden omin asein. Hesarissa 5.1.2013 oli komea kokosivun artikkeli: Madonnat syntyv\u00e4t \u00f6isin<\/i>. Jutussa Kuutti Lavonen kertoo taitelijanty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja Sirpa P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen osaa tehd\u00e4 tekstist\u00e4 koskettavan ja kohteensa n\u00e4k\u00f6isen. Lavonen puhuu my\u00f6s tuskasta ja k\u00e4rsimyksest\u00e4, mutta osaa suhteuttaa kokemaansa: \u201dSe on yleist\u00e4 ihmisille. El\u00e4m\u00e4 on aaltoliikett\u00e4, ja meill\u00e4 on eri ik\u00e4kausina erilaisia tarpeita.\u201d<\/p>\n Lopuksi haastattelun helmi. Lavosen ajatus tuntuu tutulta, mutta kykenee vakuuttamaan ja saa lukijan omat assosiaatiot liikkeelle: \u201dIhmisen henkinen kasvu on paljon hitaampaa kuin ajan kulku. Jos hyvin k\u00e4y, ehdimme juuri ja juuri omaksi itseksemme ennen kuin l\u00e4hdemme t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Koko el\u00e4m\u00e4 on luopumisen harjoittelua.\u201d<\/p>\n Alun aikavertaus on pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4. Ihmisen kello on koko ajan j\u00e4t\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja elinp\u00e4ivien loppukirist\u00e4 voi tulla niin kova, ett\u00e4 siin\u00e4 l\u00e4htee henki. Sit\u00e4 siet\u00e4\u00e4 pohtia.<\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026……..<\/p>\n Blogin ekstralinkit:<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kuutti.lupa_.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Lavonen.jpeg\")