{"id":6167,"date":"2020-04-27T18:20:46","date_gmt":"2020-04-27T15:20:46","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6167"},"modified":"2020-04-27T18:43:42","modified_gmt":"2020-04-27T15:43:42","slug":"kuka-on-suosikkikirjailijasi-enta-paras-lukemasi-kirja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6167","title":{"rendered":"Kuka on suosikkikirjailijasi \u2013 ent\u00e4 paras lukemasi kirja?"},"content":{"rendered":"<p>Ruotsin menestyneimpiin ja arvostetuimpiin kirjailijoihin lukeutunut Per Olov Enquist kuoli 85-vuotiaana 25.4.2020. Bibliografiaan kertyi kolmisenkymment\u00e4 teosta: proosaa, n\u00e4ytelmi\u00e4, elokuvak\u00e4sikirjoituksia. Kirjallisuuspalkintoja kertyi kotimaasta ja maailmalta. P\u00e4ivit\u00e4n blogiin jo aiemmin julkaisemani tekstin.<\/p>\n<figure id=\"attachment_6168\" aria-describedby=\"caption-attachment-6168\" style=\"width: 712px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-6168\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/PerOlov.png\" alt=\"\" width=\"712\" height=\"606\" srcset=\"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/PerOlov.png 712w, https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/PerOlov-300x255.png 300w, https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/PerOlov-150x128.png 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 712px) 100vw, 712px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-6168\" class=\"wp-caption-text\">Per Olov Enquist, kuva Tomas Oneborg \/ SvD \/ TT<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kun yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4see tiedustelemaan haastattelussa kirjailijalta jotain, vakiokysymys napsahtaa kohdalle ennemmin tai my\u00f6hemmin: \u201dKuka on suosikkikirjailijasi \u2013 ent\u00e4 paras lukemasi kirja?\u201d<\/p>\n<p>Kysymykseen ei ole vastausta. Voisin tietysti mukailla Tolstoin Anna Kareninan aloitusta ja soveltaa sen muotoon: \u201dKaikki huonot kirjat ovat toistensa kaltaisia, jokainen hyv\u00e4 kirja on hyv\u00e4 omalla tavallaan.\u201d Pidempi vastaus l\u00f6ytyy jutusta\u00a0<a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=1278\"><b>Sadan kirjan kirjava lista<\/b><\/a>, jonka julkaisin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tammikuussa 2011.<\/p>\n<p>Puolikas kirjan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuuluu lukijalle. Ja lopulta, vuosikausien sulattamat rivit ovat muuttuneet kokonaan vastaanottajan omaisuudeksi. Kirjailija on kuihtunut olemattomiin, itse kirjallakaan ei ole en\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4. On vain j\u00e4lki, jonka teksti on j\u00e4tt\u00e4nyt. Ja jos kirja on ollut kyllin hyv\u00e4, se on muuttanut lukijan persoonaa.<\/p>\n<p>Jos alussa esitetty kysymys kuuluisi: \u201dMit\u00e4 mielenkiintoista olet viime aikoina lukenut?\u201d, siihen olisi mahdollista vastata. Otetaan esimerkki: Per Olov Enquist julkaisi romaaninsa\u00a0<i>Livl\u00e4karens bes\u00f6k<\/i>\u00a01999. Ruotsalaiset palkitsivat Augustilla, Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja Britanniassa ojennettiin parhaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6sromaanin palkinto. Antero Tiusasen suomennos sai nimekseen\u00a0<i>Henkil\u00e4\u00e4k\u00e4ri<\/i>.<\/p>\n<p>Olen lukenut Enquistin kirjoja k\u00e4\u00e4nteisess\u00e4 julkaisuj\u00e4rjestyksess\u00e4:\u00a0<i>Blanche ja Marie<\/i>\u00a0sek\u00e4\u00a0<i>Matkamies<\/i>\u00a0meniv\u00e4t silkasta mielenkiinnosta. Vasta aiemmin julkaistu Henkil\u00e4\u00e4k\u00e4ri s\u00e4v\u00e4ytti j\u00e4nnitteens\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 romaanina.<\/p>\n<p>Enquistin kirjoittajanlaatu on t\u00e4ysin omanlaisensa. Pohjana on faktinen ja dokumentaarinen kieli, joka koko ajan ik\u00e4\u00e4n kuin taistelee fiktioksi ja romaaniksi muuttumista vastaan. Syntyy vaikutelma kiisselikattilaan pudonneesta kivest\u00e4. Sekoittaessa kolahtelee.<\/p>\n<p>Edellinen efekti luo j\u00e4ljittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tavan kuljettaa tarinaa eteenp\u00e4in. Kirjojen loppua ei ole tyylik\u00e4st\u00e4 paljastaa. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4k\u00e4\u00e4n, matka on niin intensiivinen, ettei p\u00e4\u00e4tepisteen valaistumiselle j\u00e4\u00e4 sijaa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_6169\" aria-describedby=\"caption-attachment-6169\" style=\"width: 715px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-6169\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kristian.jpg\" alt=\"\" width=\"715\" height=\"726\" srcset=\"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kristian.jpg 715w, https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kristian-295x300.jpg 295w, https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Kristian-148x150.jpg 148w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-6169\" class=\"wp-caption-text\">Kristian Zahrtmannin (1843-1917) maalaus Tanskan hovista. Kuningatar Caroline ja Johann F. Struensee pelavat, kuningatar\u00e4iti Sophia katselee. Kuningas Kristian VII leikkii papukaijan kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Aloituskappale on tyhjent\u00e4vyydess\u00e4\u00e4n komea. Siin\u00e4 Enquist kiteytt\u00e4\u00e4 tiiliskiviromaaninsa yhteen virkkeeseen: \u201dHuhtikuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1768 Johann Friedrich Struensee otettiin Tanskan kuninkaan Kristian seitsem\u00e4nnen henkil\u00e4\u00e4k\u00e4riksi ja nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4net mestattiin.\u201d<\/p>\n<p>Kristian seitsem\u00e4s nousi Tanskan valtaistuimelle 17-vuotiaana. H\u00e4n k\u00e4rsi vakavista mielenh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Enquist esitt\u00e4\u00e4 yhden ilmeisen kasvatuksellisen syyn: \u201dLuonnollista olivat n\u00e4ytelm\u00e4t. T\u00e4ytyi opetella ulkoa, mutta ei ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kristian oli Jumalan valittu. H\u00e4n oli kaiken yl\u00e4puolella ja samalla kaikkein viheli\u00e4isin. Ainoa toistuva asia oli, ett\u00e4 h\u00e4n sai aina selk\u00e4\u00e4ns\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Henkil\u00e4\u00e4k\u00e4rin tarinaan kiertyy runsaasti draaman aineksia: yhteiskuntakuvaa valistusajan Tanskasta, hovin el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja juonittelua, rakkauden mahdottomuutta ja mahdollisuuksia. Lopulta kaikkea k\u00e4ynniss\u00e4 pit\u00e4v\u00e4ksi sanaksi j\u00e4\u00e4 vain yksi \u2013 sama kuin t\u00e4n\u00e4\u00e4n: Valta.<\/p>\n<p>Enquistin romaani kokoaa historiallisen tiedon, vallank\u00e4yt\u00f6n psykologian ja kirjallisen briljanssin samaan pakettiin. Mielenkiintoinen kirja \u2013 ja antaumuksella luettu.<\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n<p>Blogin ekstralinkit:<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3566\">1.Maailmankirjallisuus, lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=3320\">2. Maailman paras romaanin nimi?<\/a><\/p>\n<p>\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ruotsin menestyneimpiin ja arvostetuimpiin kirjailijoihin lukeutunut Per Olov Enquist kuoli 85-vuotiaana 25.4.2020. Bibliografiaan kertyi kolmisenkymment\u00e4 teosta: proosaa, n\u00e4ytelmi\u00e4, elokuvak\u00e4sikirjoituksia. Kirjallisuuspalkintoja kertyi kotimaasta ja maailmalta. P\u00e4ivit\u00e4n blogiin jo aiemmin julkaisemani tekstin. Kun yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4see tiedustelemaan haastattelussa kirjailijalta jotain, vakiokysymys napsahtaa kohdalle ennemmin tai my\u00f6hemmin: \u201dKuka on suosikkikirjailijasi \u2013 ent\u00e4 paras lukemasi kirja?\u201d Kysymykseen ei ole vastausta. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6167"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6171,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6167\/revisions\/6171"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}