{"id":6199,"date":"2020-08-03T19:01:53","date_gmt":"2020-08-03T16:01:53","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6199"},"modified":"2020-08-03T19:34:51","modified_gmt":"2020-08-03T16:34:51","slug":"kirkon-kaytannot-helvetti-ja-taivas-samassa-paketissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6199","title":{"rendered":"Kirkon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t: helvetti ja taivas samassa paketissa"},"content":{"rendered":"

Tein edellisen p\u00e4ivityksen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen kirjasta J\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset uskonnolle<\/i>, alaotsikkona Henkisyyden puolustus<\/i> (Bazar 2020). T\u00e4ydenn\u00e4n teksti\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 huomiolla. Asia on niin kokonaisvaltainen ja koko l\u00e4ntist\u00e4 kulttuuriamme koskeva, ett\u00e4 siit\u00e4 on syyt\u00e4 kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti.<\/p>\n

\"\"
Raamatun kuvitus: Gustave Dor\u00e9<\/figcaption><\/figure>\n

Ateistina Airaksinen k\u00e4sittelee uskontojen ep\u00e4loogisuuksia ja moraalifilosofiaa, hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa. Erityisesti j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4: \u201dMiksi Jumala loi helvetin maan p\u00e4\u00e4lle, j\u00e4\u00e4kin arvoitukseksi. Ehk\u00e4 Jumala ei sittenk\u00e4\u00e4n ole niin hyv\u00e4 kuin papit v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, tai sitten h\u00e4n ei ole kaikkivoipa, tied\u00e4 h\u00e4nt\u00e4.\u201d<\/p>\n

Koko kristinuskon historian kantilta katsottuna olen samaa mielt\u00e4. Tieto, tiede usko eiv\u00e4t ole koskaan mahtuneet samaan pakettiin. \u00c4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 maailmankaikkeutta pohtinut \u201dluopiopappi\u201d Giordano Bruno pistettiin kerettil\u00e4isyydest\u00e4 roviolle 17.2.1600. Ellei \u201dtieteen is\u00e4ksi\u201d kutsuttu matemaatikko, fyysikko ja t\u00e4htitieteilij\u00e4 Galileo Galilei olisi perunut puheitaan inkvisiittoreille, h\u00e4nt\u00e4 olisi odottanut sama kohtalo.<\/p>\n

Sitten itse asiaan. K\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n dualismin hengess\u00e4 kolikon toinen puoli, joka j\u00e4\u00e4 Airaksisen kirjassa k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Niin pit\u00e4\u00e4kin, se on aiheena niin mittava, ett\u00e4 kokonaisuuden teoreettinen pohdinta vaatisi aivan oman kirjansa. Useammankin.\u00a0Kuka t\u00e4h\u00e4n tarttuisi?<\/p>\n

\"\"
Da Vinci: Luolamadonna (rajattu,1483-1486)<\/figcaption><\/figure>\n

Kirkon (ja uskontojen) kanssa on aina kulkenut k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 raha ja valta. L\u00e4nsimaisen kulttuuriperinn\u00f6n ja taiteen mahdollistajana kirkolla on ollut ehdoton asema. Antiikin kulttuuri on oma lukunsa ja hipaisen t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4kin.<\/p>\n

Yksioikoinen ja naurettavan lyhyt niputus kirkon taiteellisesta kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4: kuvataide toki ensin. Kertomukset pit\u00e4\u00e4 kuvittaa (lukutaidottomalle) rahvaalle. Michelangelon luomisen ja helvetin kuvat. Da Vincin Luolamadonna, Viimeinen ehtoollinen ja Pyh\u00e4 Anna kolmantena. Rembrant ja Jeesuksen kasvot\u2026 El Gregon itsetietoiset tulkinnat.<\/p>\n

\"\"
Bach 1685-1750<\/figcaption><\/figure>\n

Musiikki \u2013 lyhyesti ja vain yhdell\u00e4 esimerkill\u00e4. Kristinuskon kirkkomusiikilla on pitk\u00e4 historia, Johann Sebastian Bach kirjoitti suurimman osan teoksistaan luterilaiselle kirkolle.<\/p>\n

Kirjallisuus. L\u00e4nsimainen, vaikuttava kirjallisuus rakentuu antiikin tragedioiden kaavoihin. Raamatulla on my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 perinteess\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa. Tutkijat ovat alkaneet kiinnitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota Raamatun narratiivisuuteen. LuomisKERTOMUS aloittaa \u201dpyh\u00e4n\u201d kirjan. Kokonaisuudesta l\u00f6ytyy kertaus antiikin hyveiden ja paheiden moraliteetteihin ja tarinaperinteeseen.<\/p>\n

\"\"
Sienan Duomo 1100, ja eteenp\u00e4in satoja vuosia<\/figcaption><\/figure>\n

Arkkitehtuuri. Kyll\u00e4 niin on, ett\u00e4 ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 paikassa on kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 kohdetta: kirkko ja hautausmaa. Kun astuin eka kertaa sis\u00e4\u00e4n Sienan Duomoon, se vet\u00e4isi jalat alta. Lattian mosaiikit tekiv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen. Pilareiden moderni ote on seitsem\u00e4nsadan vuoden takaa, ja ihan t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sienan v\u00e4rit \u2013 musta ja valkoinen.<\/p>\n

Kirkko ja opitut uskomukset ovat meiss\u00e4 kiinni \u2013 uskonto ei niink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n

Blogin ekstralinkit:<\/p>\n

1.Ylitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kirjan aloitus<\/a><\/p>\n

2. Syntym\u00e4t\u00f6n lapsi, Jeesus ja muut vapahtajat<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tein edellisen p\u00e4ivityksen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen kirjasta J\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset uskonnolle, alaotsikkona Henkisyyden puolustus (Bazar 2020). T\u00e4ydenn\u00e4n teksti\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 huomiolla. Asia on niin kokonaisvaltainen ja koko l\u00e4ntist\u00e4 kulttuuriamme koskeva, ett\u00e4 siit\u00e4 on syyt\u00e4 kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti. Ateistina Airaksinen k\u00e4sittelee uskontojen ep\u00e4loogisuuksia ja moraalifilosofiaa, hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa. Erityisesti j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4: \u201dMiksi Jumala loi helvetin maan p\u00e4\u00e4lle, j\u00e4\u00e4kin arvoitukseksi. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6199","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6199"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6209,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6199\/revisions\/6209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}