![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Agricola.1.jpg\")
<\/p>\nMikael Agricola, uskonpuhdistaja, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 (latina, ruotsi, saksa) ja kirjailija. Suomen kirjakielen is\u00e4. Agricolan sanastosta on kieless\u00e4mme k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yh\u00e4 yli puolet. Toki my\u00f6s johdannaisina, mutta ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Mikael Agricolan ja suomen kielen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 liputetaan kirjailijan kuolinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, koska tarkkaa syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4. Sopii hyvin t\u00e4n\u00e4\u00e4n, l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 ja aurinkoisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Yleis\u00f6nosastojen koirankasoista valittajien on aika aktivoitua. Sit\u00e4 vastoin suomen kielen rappiotilaa jaksetaan valittaa ymp\u00e4ri vuoden. Englanti jyr\u00e4\u00e4 meitin, eik\u00e4 nuorison puheesta en\u00e4\u00e4 tolkkua saa. Kaikki on lainaa ja slangia!<\/p>\n
Agricolan aikainen kielemme n\u00e4ytti otsikon kaltaiselta. Nyt lauseen voisi kirjoittaa: Min\u00e4 tahdon kernaasti puhua suomen kielt\u00e4, en min\u00e4 osaa. Puhuttu kieli on varmasti kuulostanut hyvinkin erilaiselta. Ihan kuten nytkin, kirjakielen kaltaista kielt\u00e4 ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n puhuta miss\u00e4\u00e4n. L\u00e4himm\u00e4ksi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n Keski-Suomessa, Keuruun kaupungin tienoilla.<\/p>\n
Vanhimmat kirjatut suomenkieliset lauseet ovat l\u00f6ytyneet N\u00fcrnbergist\u00e4, keskiaikaisesta saksalaisesta matkap\u00e4iv\u00e4kirjasta n. vuodelta 1470, josta g\u00f6ttingenil\u00e4inen Christine Wulff on tehnyt tutkielman \u201dZwei finnische S\u00e4tze aus dem 15. Jahrhundert\u201d. Esimerkkilauseeni on tuosta tutkielmasta napattu.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Agricola.2.jpg\")
<\/p>\n
Miten kieli kehittyy? Tehd\u00e4\u00e4n empiirinen tutkimus. Poimitaan mummon j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4 muutama kirja. Huomataan heti, ett\u00e4 tekstiss\u00e4 on paikoin outo s\u00e4vy, se kuulostaa vanhanaikaiselta. Kieli muuttuu jo ihmisi\u00e4n mitassa. Mihin kirjakielen kehitys pit\u00e4isi optimoida? Koska p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kieli on valmis ja toimitaan t\u00e4m\u00e4n kieliopin mukaan? S\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4nk\u00f6 laki kielt\u00e4 puolustamaan kuten Ranskassa.<\/p>\n
Milloin s\u00f6it viimeksi\u00a0muretterilooraa<\/em>. Sana maistuu persoonallisemmalta kuin arkinen porkkanalaatikko. Vaarini k\u00e4ytti ruotsinkielest\u00e4 v\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 ilmaisua, ja minun korvaani se tarttui ilmeikk\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kielen\u00e4. Sanat el\u00e4v\u00e4t ja kuolevat, kieli r\u00f6nsyilee koko ajan, mutta pit\u00e4\u00e4 huolen itsest\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 sen rikkaus ja ihanuus.\u00a0Olemme kasvaneet kielen verkkoon kiinni huomaamattamme. Siihen latautuneet kuvat ovat ikivanhoja, ne kulkevat l\u00e4vitsemme tahdosta riippumatta. Jos puhuessa miettisimme sanojen yksitt\u00e4isi\u00e4 merkityksi\u00e4, ajatus katkeaisi alkuunsa.<\/p>\n Kun uudis- ja lainasanoille tai sis\u00e4piirin slangille ei ole valmista viitekehyst\u00e4 \u201dsuomen kielest\u00e4 huolestunut\u201d herkistyy paheksumaan turmioon johtavaa kehityst\u00e4. Turha vaiva. El\u00e4v\u00e4n kielen k\u00e4ytt\u00f6 tappaa heikot kielikukkaset nopeasti. Vahvat ilmaukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kielen iloksi \u2013 kunnes syntyy parempia.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 viel\u00e4. 25.10.2023 Aino Miikkulainen kirjoitti Hesariin jutun otsikolla: \u201dLasten huono lukutaito on vanhempien vika\u201d. Siet\u00e4\u00e4 sit\u00e4 mietti\u00e4 moneltakin kantilta. \u201dLiikkuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta lihasten lis\u00e4ksi pit\u00e4isi alkaa arvostaa samalla tavalla my\u00f6s aivoja ja kielt\u00e4. Lukeminenkin on taito.\u201d<\/p>\n Pelkistetyn provokaationi lopuksi sopivat s\u00e4keet Roi Paturssonin runosta Sanat:\u00a0\u201dsanat jotka etsiv\u00e4t uusia rantoja \/ k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t lennossa, palasivat \/ kuin vahvakyntiset petolinnut \/ outosilm\u00e4iset \/ en omista sanan sanaa, niin pit\u00e4\u00e4kin olla \/ en k\u00e4sit\u00e4 sanan sanaa ja n\u00e4in on hyv\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n \u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n Ekstralinkist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t tuoreemman kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4mme Volter Kilven. Lyhyen jutun lopussa on viisi linkki\u00e4 p\u00e4ivityksiin, joissa ruodin useista eri l\u00e4ht\u00f6kohdista h\u00e4nen romaaninsa Alastalon salissa.<\/p>\n