{"id":6869,"date":"2025-04-02T18:12:48","date_gmt":"2025-04-02T15:12:48","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6869"},"modified":"2025-04-02T18:24:13","modified_gmt":"2025-04-02T15:24:13","slug":"rumpujen-kaupunki-nobelistin-novellit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6869","title":{"rendered":"Rumpujen kaupunki \u2013 nobelistin novellit"},"content":{"rendered":"

Vuonna 2014 kirjoitin t\u00e4h\u00e4n blogiin puolalaisen Olga Tokarczukin romaanista Alku ja muut ajat. <\/i>Heti alkuun kerroin, ett\u00e4 \u201dValistunut veikkaukseni on, ett\u00e4 h\u00e4nelle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n kirjallisuuden Nobel. Jollei t\u00e4n\u00e4 vuonna, niin sitten seuraavana, tai sit\u00e4 seuraavana\u2026\u201d <\/i>Ennustukseni toteutui nelj\u00e4n vuoden kuluttua, 2018.<\/p>\n

\"\"
Kansi, Sanna Saastamoinen<\/figcaption><\/figure>\n

Vuonna 2007 tein viel\u00e4 kirjallisuuskritiikkej\u00e4 Aamulehteen ja kirjoitin sinne pit\u00e4v\u00e4ni kanadalaista Alice Munroa omana ehdokkaanani. Meni kuusi vuotta, Nobel osui h\u00e4nen kohdalleen 2013. Juttujen pointti on siin\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 ei novellille ole koskaan suotu korkeinta kirjallista arvostusta. Toisin on maailmankirjallisuudessa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Olga Tokarczukin novellikokoelma Rumpujen kaupunki<\/i>, julkaistiin puolankielisen\u00e4 vuonna 2001. Tapani K\u00e4rkk\u00e4isen suomennos saatiin 2023 (Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys S\u00e4r\u00f6). Sivuja 330, yhteens\u00e4 19 novellia.<\/p>\n

Jos novellin perinteinen ilmaisumuoto karsitaan \u00e4\u00e4rimmilleen, jako j\u00e4\u00e4 kahteen: T\u0161ehovilainen ja Borgesilainen. Kun Raymond Carver ja kumppanit pohjustivat novellin uutta nousua, heid\u00e4n ilmaisuaan alettiin kutsua nimell\u00e4 \u201dDirty Realism\u201d. Useimmat lajityypin kirjailijat eiv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 pit\u00e4neet. \u201dShort Stories\u201d olisi riitt\u00e4nyt heille hyvin. Alice Munro poisti m\u00e4\u00e4reest\u00e4 viel\u00e4 ensimm\u00e4isen sanan, h\u00e4nen novellinsa ovat vain \u201dStories\u201d, kertomuksia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tokarczukin Rumpujen kaupunki ei ole sukua mink\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainitun kirjallisen genren kanssa (jos sellaista on edes tarpeen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4). Teoksen novellit liikkuvat er\u00e4\u00e4nlaisessa el\u00e4m\u00e4n v\u00e4litilassa. Kirjailija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 hyvin\u00a0\u201dn\u00e4yt\u00e4, \u00e4l\u00e4 selit\u00e4\u201d\u00a0-menetelm\u00e4\u00e4, kuin sis\u00e4isten tuntemusten valaisua. Tapahtumat ja tunnetilojen kuvaukset ovat hiuksenhienossa balanssissa ja tarina rakentuu lukijan mieless\u00e4, h\u00e4nest\u00e4 kasvaa osallinen kirjailijan kertomukseen. Ensimm\u00e4inen novelli, \u201dAvaa silm\u00e4t, olet kuollut\u201d, on t\u00e4st\u00e4 malliesimerkki. Kun lukijan mielest\u00e4 tekstiss\u00e4 ei ala tapahtua, h\u00e4n k\u00e4velee kertomukseen sis\u00e4\u00e4n ja pist\u00e4\u00e4 tuulemaan.<\/p>\n

Novelleissa on koko ajan l\u00e4sn\u00e4 jotain selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, joka avautuu lukijalle vasta tarinan viime riveill\u00e4. Ei ehdottomana maksiimina, vaan oivalluksena koko novellin ajatuksesta ja ytimest\u00e4. Viimeinen, niminovelli osoittaa meille, miten el\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4v\u00e4t saavutukset ja \u201dkuolemattomuus\u201d ei ole aina henkinen tunnusteko \u2013 se voi olla my\u00f6s fyysinen.<\/p>\n

Suosikkitekstini saattaa olla \u201dKuukausi Skotlannissa\u201d, vain kuudentoista sivun mittainen novelli. Tarina vaikuttaa hyvin omakohtaiselta, mutta siihen alkaa kierty\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma, joka j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n lukijan mieleen. Kirjailijan sanoin: \u201dKun kirjoittaa itsest\u00e4\u00e4n, syntyykin ihan jokin toinen.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

Ihminen ajattelee ja k\u00e4sittelee tunteitaan usein totutun kaavan mukaan. Tokarczukin teksteill\u00e4 on kyky muuttaa tuota n\u00e4k\u00f6kulmaa ja esitt\u00e4\u00e4 tuttuja asioita yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 kulmista. Novellien \u00e4\u00e4rell\u00e4 oma ajattelu laajenee ja oivallukset aktivoituvat.<\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n

Ekstralinkit<\/p>\n

1. T\u00e4ss\u00e4 teille tuleva kirjallisuuden nobelisti<\/a><\/p>\n

2. Lis\u00e4\u00e4 novelleista: George Saunders, ja mik\u00e4 erottaa kirjailijat toisistaan?<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026..<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 2014 kirjoitin t\u00e4h\u00e4n blogiin puolalaisen Olga Tokarczukin romaanista Alku ja muut ajat. Heti alkuun kerroin, ett\u00e4 \u201dValistunut veikkaukseni on, ett\u00e4 h\u00e4nelle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n kirjallisuuden Nobel. Jollei t\u00e4n\u00e4 vuonna, niin sitten seuraavana, tai sit\u00e4 seuraavana\u2026\u201d Ennustukseni toteutui nelj\u00e4n vuoden kuluttua, 2018. Vuonna 2007 tein viel\u00e4 kirjallisuuskritiikkej\u00e4 Aamulehteen ja kirjoitin sinne pit\u00e4v\u00e4ni kanadalaista Alice Munroa omana ehdokkaanani. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[110,123,96,793,411,30],"tags":[2538,1957,2537],"class_list":["post-6869","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuuden-nobel","category-lukeminen","category-maailmankirjallisuus","category-novellit","category-suomennokset","category-suosikkikirjat","tag-nobel-2018","tag-olga-tokarczuk","tag-rumpujen-kaupunki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6869","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6869"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6869\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6875,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6869\/revisions\/6875"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6869"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6869"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6869"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}