{"id":6927,"date":"2025-08-26T16:22:48","date_gmt":"2025-08-26T13:22:48","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6927"},"modified":"2025-08-26T18:25:39","modified_gmt":"2025-08-26T15:25:39","slug":"seitseman-pointtia-kuvan-ja-sanan-yhtalaisyydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=6927","title":{"rendered":"Seitsem\u00e4n pointtia kuvan ja sanan yht\u00e4l\u00e4isyydest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Sanan ja kuvan vastaavuus aistillisena kokemuksena on kiinnostanut minua nelivuotiaasta saakka. En osannut viel\u00e4 lukea, mutta kuolemaa tekev\u00e4n isoiso\u00e4itini vuoteen vierell\u00e4 selasin Gustave Dor\u00e9n kuvaraamattua. Sanoja ei tarvittu, kuvat tekiv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen. Samanlainen, vuoden 1886 painos kuuluu ty\u00f6huoneeni hyllyyn.<\/p>\n

\"\"
Gustave Dor\u00e9 (1832 \u2013 1883). Henri Rosseau, K\u00e4\u00e4rmeenlumooja, 1907.<\/figcaption><\/figure>\n

Kuolemattomien kirja k\u00e4sittelee kuvaa ja sanaa proosarunon keinoin. Mukana on 33 taiteilijaa, Hieronymus Boschista Edward Hopperiin. My\u00f6s naisia, joiden asema on taiteen historiassa ollut erityisen haastava. Kaikki kuolleita yht\u00e4 lukuun ottamatta, sill\u00e4 kuolemattomuuden ensimm\u00e4inen edellytys on kuolema. Kirjassa Picasson osuus p\u00e4\u00e4ttyy Lorcan s\u00e4keisiin: \u201dKaikissa maissa kuolema on loppu. \/ Se tulee ja verhot vedet\u00e4\u00e4n eteen. Mutta ei Espanjassa. \/ Siell\u00e4 verhot avataan.\u201d\u00a0<\/em><\/p>\n

Olen ker\u00e4nnyt vuosien varrella kuvan ja sanan kokemuksesta ja yhtenev\u00e4isyydest\u00e4 sek\u00e4 tutkimuksiin perustuvaa ett\u00e4 \u201dn\u00e4kemyksellist\u00e4\u201d tietoa. Pengoin muistiinpanoja ja tsekkailin l\u00e4hdekirjojen alleviivauksia. Nostan t\u00e4h\u00e4n seitsem\u00e4n kiteytetty\u00e4 pointtia. Ehk\u00e4 ne k\u00e4yv\u00e4t esimerkiksi siit\u00e4, ettei ensimm\u00e4iseen ajatukseen tai oivallukseen kannata koskaan pys\u00e4hty\u00e4. P\u00e4tee kaikkeen mit\u00e4 ihmisen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 liikkuu.<\/p>\n

\"\"
Ellen Thesleff, Kaiku, 1891.<\/figcaption><\/figure>\n

1. Leena Krohn kirjoittaa esseekokoelmassaan Rapina (wsoy 1989) otsikolla\u00a0Kieli on kolmas silm\u00e4<\/i>: \u201dKatson peiliin ja n\u00e4en, ett\u00e4 minulla on kaksi silm\u00e4\u00e4. Mutta kolmatta silm\u00e4\u00e4ni en voi n\u00e4hd\u00e4, koska se on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. Silti se on todellinen, ja samanlainen silm\u00e4 on kaikilla t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa. Ihmisen n\u00e4k\u00f6 on triokul\u00e4\u00e4rinen, ei binokul\u00e4\u00e4rinen.\u201d<\/p>\n

2. Berliinil\u00e4isen Humboldtin yliopiston tutkimuksen mukaan kieli ohjaa sit\u00e4, miten havainnoimme maailmaa. \u201dKieli vaikuttaa my\u00f6s varhaiseen, automaattiseen\u00a0visuaaliseen<\/i>\u00a0prosessointiin.\u201d Yorkin yliopiston tutkijat ovat tehneet samat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: \u201dKieli vaikuttaa ihmisen kykyyn eritell\u00e4 aistikokemuksia.\u201d<\/p>\n

3. Wittgenstein on kirjoittanut \u201dKielen kuvateoriasta\u201d, jossa kieli ihannetilanteessa muodostaa todellisuuden peilikuvan. H\u00e4nen mukaansa teoriat eiv\u00e4t voi sanoa mit\u00e4\u00e4n havaintokokemuksen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4vist\u00e4, k\u00e4sityskyvyn ylitt\u00e4vist\u00e4 havainnoista mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

4. Merkitt\u00e4v\u00e4 kielellisen \u201dsuhteellisuusteorian\u201d edustaja, amerikkalainen Benjamin Whorf esitt\u00e4\u00e4 miten lukutaidottomat ja primitiiviset yhteis\u00f6t saattavat ilment\u00e4\u00e4 ihmisen \u00e4lyn toimintaa korkeammalla ja monimutkaisemmalla tasolla kuin \u201dsivistyneet\u201d kulttuurit. \u201dOlemme kielen avulla tehneet v\u00e4liaikaisen analyysin todellisuudesta ik\u00e4\u00e4n kuin se olisi lopullinen. Ajattelun ja sen kielellisen taustan uudelleen arviointi veisi tiet\u00e4myst\u00e4mme suuren askeleen eteenp\u00e4in.\u201d<\/p>\n

\"\"
Pieter Bruegel vanhempi, Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t talvimaisemassa, 1565.<\/figcaption><\/figure>\n

5. T\u00e4m\u00e4n Einsteinin pohdinnan olen jakanut aiemminkin: \u201dSanoilla tai kielell\u00e4 sellaisena kuin ne puhutaan tai kirjoitetaan ei n\u00e4yt\u00e4 olevan mit\u00e4\u00e4n osuutta ajattelumekanismissani. Sanat ja muut merkit on etsitt\u00e4v\u00e4 vaivalloisesti vasta toisessa vaiheessa, kun mainittu assosioiva peli on riitt\u00e4v\u00e4sti vakiinnutettu.\u201d<\/p>\n

6. Yksil\u00f6n kokema synestesia voi sekoittaa aisteja. Ihminen saattaa n\u00e4hd\u00e4 numerot, kirjaimet ja sanat v\u00e4rillisin\u00e4. Kirjailijana en itse voi sanallistaa todellisia tai kuviteltuja tapahtumia, ellen n\u00e4e niit\u00e4 ensin mieless\u00e4ni kuvina ja kolmiulotteisina tilakokemuksina. Ren\u00e9 Magritten mukaan kuva ja sana ovat tasavertaisia: \u201dSana voi korvata kuvan ja p\u00e4invastoin.\u201d<\/em><\/p>\n

7. Julkaisussaan Language, Mind and Reality, Benjamin Whorf sanoo: \u201dKieless\u00e4 tapahtuva muutos voi muuttaa k\u00e4sityksemme maailmankaikkeudesta.\u201d<\/p>\n

Kuolemattomien kirja l\u00f6ytyy edullisimmin osoitteesta https:\/\/palladiumkirjat.fi<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026.<\/p>\n

Blogin ekstralinkit<\/p>\n

1. Andres Serranon \u201dPissakristus\u201d ja runo<\/a><\/p>\n

2. Astu Vermeerin aikakoneeseen<\/a><\/p>\n

\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanan ja kuvan vastaavuus aistillisena kokemuksena on kiinnostanut minua nelivuotiaasta saakka. En osannut viel\u00e4 lukea, mutta kuolemaa tekev\u00e4n isoiso\u00e4itini vuoteen vierell\u00e4 selasin Gustave Dor\u00e9n kuvaraamattua. Sanoja ei tarvittu, kuvat tekiv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen. Samanlainen, vuoden 1886 painos kuuluu ty\u00f6huoneeni hyllyyn. Kuolemattomien kirja k\u00e4sittelee kuvaa ja sanaa proosarunon keinoin. Mukana on 33 taiteilijaa, Hieronymus Boschista Edward Hopperiin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[343,63,4,88,130,529],"tags":[2542,650,2530,665,1102,2543,1410],"class_list":["post-6927","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallinen-estetiikka","category-kirjoittamisen-ideat","category-kulttuuri","category-kuvataiteilijat","category-runous","category-sivistys","tag-ellen-thesleff","tag-gustave-dore","tag-kuolemattomien-kirja","tag-leena-krohn","tag-palladium-kirjat","tag-pieter-bruegel-vanhempi","tag-rene-magritte"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6927","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6927"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6927\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6937,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6927\/revisions\/6937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6927"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6927"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}