{"id":696,"date":"2010-02-16T14:59:10","date_gmt":"2010-02-16T11:59:10","guid":{"rendered":"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=696"},"modified":"2011-11-09T12:53:26","modified_gmt":"2011-11-09T09:53:26","slug":"jokainen-ihminen-tarvitsee-kaltaisiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/?p=696","title":{"rendered":"Jokainen ihminen tarvitsee kaltaisiaan"},"content":{"rendered":"<p>Kirjallisuus on ikuinen paradoksi sille, joka lukee henkens\u00e4 edest\u00e4. Sellaiselle, joka tajuaa, ettei selvi\u00e4isi el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ilman kirjoja. Jokainen hyv\u00e4ksi ja avartavaksi koettu teos kasvattaa satakertaisesti sit\u00e4 listaa, jonka viel\u00e4 haluaisi lukea. Toisaalta on lohdullista, ett\u00e4 etsiv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina uusia maailmoja, joista turha on suodatettu pois. Lukija voi ammentaa kirjallisuuden loputtomasta kaivosta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-697\" title=\"Michel Tournier ja p\u00e4tk\u00e4 Berliinin muurin &quot;kuolemankaistaa&quot;.\" src=\"http:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/02\/berlin.jpg\" alt=\"Michel Tournier ja p\u00e4tk\u00e4 Berliinin muurin &quot;kuolemankaistaa&quot;.\" width=\"515\" height=\"349\" srcset=\"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/02\/berlin.jpg 515w, https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/02\/berlin-300x203.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px\" \/><\/p>\n<p><em>Michel Tournier<\/em> (1924) on kirjoitanut kuusitoista kirjaa. Olen muutama minuutti sitten lukenut loppuun\u00a0<em>Meteorit, <\/em>joka\u00a0ilmestyi 1975 ja <em>Annikki Sunin<\/em> suomennos 1985. Muu lukeminen on kyennyt sys\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Tournierin syrj\u00e4\u00e4n, mutta eih\u00e4n sellainen loputtomiin luonnistu. Tournier aloitti uransa 43-vuotiaana romaanilla Perjantai, jolla h\u00e4n sai heti Ranskan Akatemian palkinnon.\u00a0Luin kirjan 15 vuotta sitten, h\u00e4m\u00e4r\u00e4 mielikuva on syyt\u00e4 uudistaa.<\/p>\n<p>En halua laatia juttuhini &#8221;juoniselostuksia&#8221;, kirjat itsess\u00e4\u00e4n ovat sit\u00e4 varten. Lukijana minulla on oikeus hakea joku jyv\u00e4 ja tekstin syvin ajatus, v\u00e4h\u00e4n kuin kiv\u00e4\u00e4rin liipasin, josta vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ase laukeaa. Ja koska kirja syntyy aina uudelleen lukijan p\u00e4\u00e4ss\u00e4, joku voi painottaa asiat toisin.<\/p>\n<p>Meteorit on kertomus identtisist\u00e4 kaksosista ja koko romaania leimaa vahva dualismi. Maailma jakautuu kaksosten kokemaan yhteyteen ja muihin ihmisiin, jotka on tuomittu toisistaan erillisiksi. Kirja on my\u00f6s matka seksuaalisuuden syviin vesiin ja fetisseihin, jotka tuovat tyydytyst\u00e4, mutta joita pit\u00e4\u00e4 kuumeisesti etsi\u00e4 yh\u00e4 uudelleen.<\/p>\n<p>Toinen kaksosista, <em>Jean<\/em>, irtoaa symbioosista ja <em>Paul<\/em> p\u00e4\u00e4tyy h\u00e4nt\u00e4 etsiess\u00e4\u00e4n elokuiseen Berliiniin vuonna 1961, jolloin kaupunkia aletaan pikkilankarajan sijaan jakaa muurilla. (jutun kuvamanipulaatiossa kirjailija ja p\u00e4tk\u00e4 rajalle rakennettua &#8221;kuoleman kaistaa&#8221;) Tournier k\u00e4sittelee yhteyden ja erottamisen ongelmaa my\u00f6s symbolisella tasolla heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monin tavoin. Viimeisen kolmanneksen alkaessa\u00a0 tekstin intensiteetti hieman hiipuu, mutta l\u00e4htee loppua kohden taas upeaan lentoon. My\u00f6s aivan kirjaimellisesti.<\/p>\n<p>Tiivistetty johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseni Meteoreista ja lukemisesta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on naurettavan lyhyt. K\u00e4yt\u00e4n lis\u00e4ksi sanaa \u00a0s i e l u, joka on niin abstrakti ja kliseinen, ett\u00e4 harkitseva kirjoittaja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 viimeiseen asti. Jotain t\u00e4llaista lukeminen kuitenkin antaa minulle: <em>Vasta p\u00e4\u00e4stess\u00e4\u00e4n l\u00e4helle toisen sielua, voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jotain omastaan<\/em>.<\/p>\n<p>Tournier k\u00e4sittelee samaa asiaa puhuessaan min\u00e4n ja ulkopuolisen maailman suhteesta: &#8221;Jokainen ihminen tarvitsee kaltaisiaan tajutakseeen ulkomaailman kokonaisuudessaan. Muut antavat h\u00e4nelle kaukaisten asioiden mittasuhteet ja kertovat, ett\u00e4 jokaisella esineell\u00e4 on puoli, jota ei voi siin\u00e4 kohdassa seisoessaan n\u00e4hd\u00e4, mutta se on olemassa, sill\u00e4 se n\u00e4kyy h\u00e4nest\u00e4 kaukana katsoville todistajille. Kysymys ulottuu suorastaan koko ulkomaailman olemassaoloon, jonka takeena on vain naapureiden antama vahvistus.&#8221;\u00a0Tournierin perusolemus kirjailijana on l\u00e4nsimaisia myyttej\u00e4 ravisteleva \u00e4lykk\u00f6.<\/p>\n<p>SEURAAVASSA (tai sit\u00e4 seuraavassa) jutussa kerron jotain kuoleman kanssa kaveeranneesta humoristista ja runoilijasta, joka onnistui v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n hirttotuomion kahdesti.<\/p>\n<p>LOPUKSI niille, joita saattaisi kiinostaa haastattelu YLE:n Radio Ykk\u00f6sell\u00e4 ensi sunnuntaina 21.2. klo 8.05. &#8221;NADJAN HUONE. Suuret asiat unohtuvat, eiv\u00e4t mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Kirjailija Juha Siro Nadja Nowakin vieraana.&#8221;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjallisuus on ikuinen paradoksi sille, joka lukee henkens\u00e4 edest\u00e4. Sellaiselle, joka tajuaa, ettei selvi\u00e4isi el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ilman kirjoja. Jokainen hyv\u00e4ksi ja avartavaksi koettu teos kasvattaa satakertaisesti sit\u00e4 listaa, jonka viel\u00e4 haluaisi lukea. Toisaalta on lohdullista, ett\u00e4 etsiv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina uusia maailmoja, joista turha on suodatettu pois. Lukija voi ammentaa kirjallisuuden loputtomasta kaivosta. Michel Tournier (1924) on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[343,64,161,123,96,176],"tags":[420,422,419,418,421,424],"class_list":["post-696","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallinen-estetiikka","category-kirjalliset-nayttamot","category-kirjallisuuspalkinnot","category-lukeminen","category-maailmankirjallisuus","category-psykologinen-romaani","tag-berliini-1961","tag-identtiset-kaksoset","tag-meteorit","tag-michel-tournier","tag-nadjan-huone","tag-sielu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=696"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1633,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions\/1633"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=696"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=696"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juhasiro.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=696"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}