Holokausti lähti paskapropagandasta ja valeuutisista

Tammikuun 27. on vuosittain holokaustin uhrien muistopäivä (ennen vuotta 2024, vainojen uhrien muistopäivä). Päiväys viittaa vuoteen 1945, jolloin keskitys- ja tuhoamisleireistä suurimman, Auschwitzin vangit vapautettiin. Propaganda ja valeuutiset mahdollistivat alkujaan juutalaisten joukkotuhon ja maailmanlaajuisen konfliktin.

Joseph Goebbels, natsi-Saksan kansanvalistus- ja propagandaministeri. Kuva: iA24news.tv

Hesarissa uutisoitiin väestönvaihtoteoriaan uskovista. Minulle on todisteltu, miten covid-rokotusten saaneet alkavat kuolla viiden vuoden kuluttua salatun suunnitelman seurauksena. Tai miten rikkaiden eliitti suunnittelee maailmanvallan kaappausta ja ihmisten alistamista aivan kuten elokuvassa Metropolis (saksalaisen Fritz Langin dystopiakuvaus vuodelta 1927). 

Kuva: Ansgar Hoffmann, magazin.wienmuseum.at

En voi olla ajattelematta myös feikkiteorioiden yhteyttä kuuden miljoonan juutalaisen murhaamiseen. Natsien valtaannousu perustui äärimmäisen tehokkaaseen propagandaan, jolla viholliskuvia luotiin. Vaino alkoi salaliittoteorioista 1900-luvun alussa ja levisi kansojen keskuudessa, erityisesti Saksassa. ”Siionin viisaiden pöytäkirjat” koostuu väärennetyistä asiakirjoista, joissa kuvataan juutalaisten maailmanvalloitussuunnitelmia. Monet antisemitistiset ryhmät käyttivät niitä todisteina ja niillä perusteltiin juutalaisiin kohdistunutta vainoa. Kun ne jatkuivat riittävän kauan, kokonaisen kansan enemmistö nieli propagandan. Toisen maailmansodan uhrien kokonaislukumäärä oli lopulta n. 62 miljoonaa. 

Kuva sivuilta: holokaustin uhrien muisto ry

Pöytäkirjoissa, joita on väitetty vuonna 1897 Baselissa järjestetyssä, Theodor Herzlin johtamassa ensimmäisessä sionistikonferenssissa kirjoitetuiksi, kuvataan kokouksia, joissa juutalaiset suunnittelivat länsimaisen yhteiskunnan alistamista. Suunnitelmiin kuului maailmantalouden romahduttaminen ja poliittisen järjestyksen horjuttaminen sosialismin ja anarkismin avulla. Tärkein keino oli lehdistön, rahalaitoksen ja poliittisten instituutioiden haltuunotto kullan ja rahan avulla, Euroopan maita lietsottaisiin sotimaan keskenään. 

Väinö Linna, vaikkakin mennen maailman mies, sanoisi tähän: ”Kannattaa tietää aina enemmän, aloittakaa historiasta.” Salaliittoteoriat ja paskapropaganda ovat ihmiskunnan ikäisiä. Maailman murroskohdissa ne nousevat aina pinnalle. Tänäänkin. Seuraukset tunnetaan, mutta aina ne tahdotaan unohtaa.

………………………………….

Ekstralinkeissä lisää blogin holokaustipäivityksiä:

1. Lupaathan tappaa itsesi

2. Iloiset päiväni helvetissä

3. Kuin veljet keskenään: Adolf Hitler ja Donald Trump

4. Adof Hitler ja Etty Hillesum

5. Adof Hitlerin aivot

6, Joseph Goebbels – Donald Trumpin oppi-isä

7. Juice: ”Mitä Hitler unohti juonistaan?

8. Ihmisen yhdeksän henkeä – Auschwitzin rakastavaiset

………………………………………….

Kuolemattomien kirja ja yhdeksän sivun kritiikki

Runo on ”kritiikkiherkkä” laji. Useimmiten niin, että arvioita ei tule. Lohduttautua voi ranskalaisen, renessanssin ajan kirjailija-filosofin, Michel de Montaignen (1533 – 1592), eurooppalaisen ”esseistiikan isän” mielipiteellä: ”Minulle riittää yksikin lukija, riittää vaikka ei olisi ketään.” No, kaikki on suhteellista, Montaignen Esseet löytyvät kotihyllystä ja nykyrunoilija kohtaa lukijoita – monesti kritiikkiäkin, netissä.

Itse löysin ilahduttavasti Kuolemattomien kirjan kritiikin tuoreesta Tuli & Savu Runouslehdestä printtiversiona. Arviosta teki erityisen tekstin mitta: yhdeksän ja puoli sivua. En ole törmännyt koskaan vastaavaan, 128-sivuisessa lehdessä on reilusti muutakin asiaa ja kahdeksan runoteoksen kritiikki. Tekstin mittaa selittää, että myös aikaisempaa tuotantoani käsiteltiin sikäli, kun se sivuaa tuoretta julkaisua.

Nettikritiikit ovat jo syksyltä Kulttuuritoimituksen ja Runografin alustoilta. ”Kirjailija Juha Siron suurin ansio on sen valtavan kulttuurisen perinnön aukaisemisessa, joka periytyy meille läntisestä kulttuurihistoriasta. Sanojen rajallisuus olevaisen ja tuntemattoman kuvaajana ei ole Juha Sirolle ongelma. Hän tekee Kuolemattomien kirjassa sen, johon vain taitavin sanankäyttäjä pystyy: avaa meille ovet uuteen todellisuuteen.” (Kulttuuritoimitus)

Pier Bruegel vanhempi: Metsästäjät talvimaisemassa (1565).

Yllättäen Tuli & Savun sekä Runografin kriitikot päätyvät saman runon nostoon ja vertaavat sitä modernismin klassikkoon William Carlos Williamsin runoon, joka on myös tehnyt tekstin Bruegel vanhemman maalauksesta Metsästäjät talvimaisemassa (1565) Williams on suosikkilistallani – blogistakin löytyy juttu – mutta ko. runo ei ollut minulle ennestään tuttu. Tässä omat assosiaationi maalauksesta:

Bruegelin (1525 – 1569) maalauksen runo Kuolemattomien kirjasta.

Kotikissan päiväkirja on tuorein, vuoden vaihteessa julkaistu koko perheen pienoisromaani. Siitäkin löytyy runoa, mutta Miauuu! – koko kirja on kissan kirjoittama, olen sen vain maukukielestä kääntänyt luettavaan asuun. Uusi romaanikäsis jatkuu liuskalta 136, mutta etenee hitaasti. Sanoisin, että mitä helpompi ja ”läheisempi” aihe, sen vaikeempaa siitä on tehdä ”kirjallisuutta”.

……………………………………

Blogin ekstralinkit:

1. Juhan kotisivut

2. Palladium Kirjat

3. Tuli & Savu

4. William Carlos Williams blogissani

………………………………………..